Raskausajan vastaanotot

Varhaisraskauden ultraääniseulonta tehdään joko emättimen kautta tai vatsanpeitteiden päältä. Virtsarakon tulee olla tyhjä. Selvitämme raskauden keston, lasketun ajan, sikiöiden lukumäärän ja sydämen sykkeen sekä tutkimme sikiön yleisen rakenteen. Voimme myös mitata kromosomipoikkeavuuksien seulontaan liittyvän niskaturvotuksen, joka voi olla myös ensimmäinen viite sikiön rakenteellisesta poikkeamasta.

Pyrimme ajoittamaan varhaisraskauden ultraäänitutkimuksen raskausviikoille 12+0–13+3.

Rakenneultraäänitutkimus tehdään vatsanpeitteiden päältä. Selvitämme sikiön rakenteet ja kasvun, lapsiveden määrän sekä istukan sijainnin kohdussa. Sukupuolen määritys ei kuulu tutkimukseen, mutta voimme yrittää selvittää sikiön sukupuolta vanhempien niin toivoessa.

Tässä vaiheessa voit jo tuntea sikiön liikkeitä, jotka ovat muuttuneet selkeämmiksi. Vauva saattaa tarttua jo kiinni varpaistaan tai laittaa sormen suuhun. Jos sikiön asento on suotuisa, ultraäänitutkimuksessa voidaan päästä ihailemaan jopa sivuprofiilia.

Pyrimme ajoittamaan rakenneultraäänitutkimuksen raskausviikoille 20+0–21+3.

Kromosomihäiriöiden (Downin syndrooma ja Edwardsin syndrooma) seulonta perustuu riskilaskentaan, joka huomioi myös ikäsi. Yhteisseulonnassa otamme sinulta verinäytteen raskausviikolla 9+0–11+0 sekä mittaamme ultraäänellä sikiösi koon (pää–perämitta) ja niskaturvotuksen raskausviikolla 11+0–13+6.

Neuvola tekee sinulle lähetteen laboratoriotutkimukseen kuukautistesi mukaan arvioiden raskausviikolle 10+0. Ultraäänitutkimus ajoittuu raskausviikolle 11+5–13+0. Yhteismenetelmän avulla löydämme jopa 80 % kromosomipoikkeavuuksista.

Mahdolliset jatkotutkimukset teemme Naistenklinikan sikiötutkimusyksikössä.

NIPT (non-invasive prenatal testing) on seulontamenetelmä, jolla voidaan seuloa sikiön yleisimpiä kromosomipoikkeavuuksia tarkemmin kuin yhdistelmäseulonnalla. NIPT-seulonta voidaan tehdä yhdistelmäseulonnan sijaan tai tarkentavana tutkimuksena. Helsingin kaupunki tarjoaa NIPT-tutkimuksen yhdistelmäseulan sijaan kaikille niille helsinkiläisille odottajille, joiden kohdalla tutkimus soveltuu käytettäväksi. Neuvolasi antaa lisätietoa alueesi käytännöistä.

NIPT-seulonta tehdään raskaana olevan verinäytteestä. Näytteestä tutkitaan sikiön riskiä kolmelle yleiselle kromosomipoikkeavuudelle. Yleisin poikkeama on 21-trisomia eli Downin oireyhtymä. Harvinaisemmat 13- ja 18-trisomiat ilmenevät yleensä vaikeina synnynnäisinä rakennepoikkeavuuksina. Tutkimus ei kata muita kromosomipoikkeavuuksia tai perinnöllisiä sairauksia eikä siitä käy ilmi sikiön sukupuoli.

NIPT-seulonnan soveltuvuutta kartoitetaan neuvolassa ja HUSin sikiötutkimusyksikössä. Jos NIPT-näyte soveltuu sinulle, voit käydä verinäytteessä ensimmäisen sikiöseulontaultraäänitutkimuksen jälkeen.

NIPT-tutkimuksen normaali tulos ilmoitetaan kirjeitse. Jos NIPT-tutkimuksen tulos on poikkeava, saat yhteydenoton Naistenklinikan Sikiötutkimusten yksiköstä mahdollisia jatkotutkimuksia varten. Poikkeava tulos ei vielä tarkoita, että sikiö olisi sairas. Tuloksen varmentamiseksi tarjoamme mahdollisuutta lapsivesinäytteeseen.

• kohonnut verenpaine
• monikkoraskaus
• ennenaikaiset supistukset
• poikkeava tarjonta, kuten sikiön perätila
• sokeriaineenvaihdunnan häiriö (raskausdiabetes)
• synnytystapa-arvio, kun edellinen synnytys on ollut keisarileikkaus tai kun epäillään sikiön kasvavan liian suureksi
• erityisen tuen tarve sosiaalisista, psyykkisistä tai päihdetaustaan liittyvistä syistä

Äitiysvastaanotolla annamme tietoa raskausdiabeteksen vaikutuksesta syntyvään lapseen ja äidin pitkäaikaisriskeihin. Ohjaamme vastaanotolla verensokerin omaseurantaan ja raskausdiabeteksen hoitoon dieetti- ja lääkehoidolla. Hoitotiimissämme työskentelee kätilö ja lääkäri.

Hoidon ja seurannan tavoitteet:

• raskaudenaikaisen verensokerin normalisoituminen
• verensokerin omaseuranta sekä mahdollisen lääkehoidon onnistuminen
• terveellisten ruokatottumusten omaksuminen ja liikunnan lisääminen
• estää raskausdiabeteksen aiheuttamia lisäkomplikaatioita
• vähentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen.

Päihde- ja lääkeongelmaisten äitien vastaanotolla (HAL) annamme tietoa alkoholin ja huumeiden vaikutuksesta sikiöön ja raskauden kulkuun ja motivoimme päihteettömyyteen. Hoitotiimissämme työskentelevät lääkäri, kätilö ja sosiaalityöntekijä. HAL-vastaanottoja on Naistenklinikan sekä Jorvin ja Hyvinkään sairaaloiden äitiysvastaanotoilla.

Hoidon ja seurannan tavoitteet:

• päihteiden käytön lopettaminen tai vähentäminen, ohjaaminen päihteiden vieroitushoitoon
• todeta ja hoitaa äidin raskautta uhkaavat sairaudet ja ravitsemushäiriöt
• havaita päihteiden aiheuttamat sikiön kehitys- ja kasvuhäiriöt
• arvioida äidin kyky hoitaa vastasyntynyttä
• arvioida lastensuojelun tarve
• arvioida raskauden jatkamisen mahdollisuudet
• tukea kasvussa vanhemmuuteen.

Synnytyspelkovastaanoton kätilön tai lääkärin vastaanotolla on aikaa keskustella äitilähtöisesti mieltä painavista tai pelottavista asioista. Annamme tietoa ja apua synnytykseen valmistautumisesta. Synnytyspelkovastaanotolle tarvitset lähetteen, jonka voit saada esimerkiksi äitiysneuvolasta, terveydenhoitajalta tai lääkäriltä. Tarvittaessa konsultoimme muita ammattiryhmiä, kuten psykologian ammattilaisia.

Synnytys jännittää ja pelottaa lähes jokaista naista. Pienestä jännityksestä on jopa hyötyä, sillä se nostaa adrenaliinitasoa ja auttaa valmistautumaan synnytykseen. Varsinaisesta synnytyspelosta voidaan puhua, kun pelko haittaa normaalia elämää ja varjostaa raskauden tuomaa iloa. Tällaista pelkoa kokee 5–6 prosenttia naisista.

Taimi-ryhmä

Neuvoloiden ja synnytyspelkovastaanottojen tarjoaman keskustelutuen lisäksi järjestämme synnytyspelosta kärsiville omia Taimi-synnytysvalmennusryhmiä. Ryhmä on tarkoitettu ensisynnyttäjille ja sitä ohjaa raskaus- ja synnytysteemoihin erikoistunut psykologi. Ryhmä sopii sinulle erityisesti, jos pelkäät synnytystä, haluat käsitellä raskauteen ja synnytykseen liittyviä asioita muiden odottajien kanssa ja haluat harjoitella rentoutumista psykologin ohjauksessa. 

Taimi-ryhmä kokoontuu raskauden aikana viisi kertaa ja lisäksi kerran synnytyksen jälkeen vauvojen kanssa. Yksi tapaamisista järjestetään synnytyssalissa synnytyspelkoon erikoistuneen kätilön ohjauksessa ja yhdelle tapaamisista toivotaan puolison tai muun tukihenkilön osallistuvan. 

Ryhmään voi osallistua raskausviikosta 25 alkaen. Äitiysneuvolasi voi kuitenkin ohjata sinut ryhmään jo aiemmassa vaiheessa raskauttasi. Kun saamme lähetteen, kätilömme soittaa sinulle ja ohjaa sinut oikeaan ryhmään. Tarvittavan lähetteen saat omasta äitiysneuvolastasi. 

Synnytyspelon hoitopolku

Synnytyspelon hoitopolku tarjoaa sinulle kokonaisvaltaisen tuen synnytykseen ja vanhemmuuteen valmistautumiseen.

Kun neuvolasta saapuu synnytyspelkolähete, saat polun avaamisesta viestin ja ohjeet kirjautumiseen.

Digihoitopolku koostuu erilaisista teksteistä, videoista, vertaiskertomuksista, rentoutusharjoituksista, tehtävistä, ohjatusta oman tilanteen pohdinnasta, äänitteistä ja päiväkirjoista.

Hoitopolulla työskentelyn tukena toimii koko hoidon ajan kokenut synnytyspelkokätilö. Kätilö kommentoi tehtäviä, kannustaa, vastaa kysymyksiin sekä ohjaa tarvittaessa lisävastaanotolle. Polku mahdollistaa kätilön pitkäkestoisen tuen synnytykseen valmistautumiseen.

Sisältö on suunniteltu yhdessä synnytyslääkäreiden, kätilöiden ja synnytyspelkoon erikoistuneiden psykologien kanssa. Tavoitteena on lisätä ensisynnyttäjän omia voimavaroja, pystyvyyden tunnetta ja luottamusta hoitohenkilöstöön.

Hoitopolku on osa Terveyskylää, joka on yliopistosairaanhoitopiirien tuottama verkkopalvelu.

Synnytyspelon pienryhmävalmennus

Tarjoamme synnytyspelon pienryhmävalmennusta ensisynnyttäjille, joilla on lievä tai keskivaikea synnytyspelko. Valmennus pidetään paikan päällä synnytyssairaalaan tiloissa. Ryhmän koko on lähivalmennuksissa 6 pariskuntaa.

Valmennus kestää noin kaksi tuntia. Valmentajana toimii synnytyspelkokätilö. Mukaan voit ottaa puolison tai tukihenkilön. Valmennuksen tavoitteena on lisätä muun muassa synnyttäjän turvallisuuden ja hallinnan tunnetta, tarjota työkaluja oman olon helpottamiseen raskauden ja synnytyksen aikana sekä synnytyspelon lievittyminen.

Äitiysneuvolasi terveydenhoitaja tekee valmennukseen tarvittaessa lähetteen. 

Joskus raskaana olevana saatat tarvita sairaalaseurantaa. Ongelmana voi olla esimerkiksi korkea verenpaine, ennenaikaisen synnytyksen uhka tai poikkeava verenvuoto. Osastohoitoa voi tarvita myös sikiön voinnin vuoksi.

Suunnittelemme hoitosi yksilöllisesti yhdessä synnytyslääkäreiden ja kätilöiden kanssa. Perhe ja muut läheiset ovat tervetulleita vierailemaan osastolle, mutta perheen yöpyminen osastolla ei ole mahdollista.

Raskaus on yliaikainen, kun raskaus on kestänyt yli 42 raskausviikkoa. Loppuraskauden seurantakäynnit aloitetaan, kun raskaus on kestänyt 41 viikkoa ja 5 päivää (41+5). Voit varata yliaikaisuuskäynnin itse soittamalla suoraan synnytyssairaalaan joko käynnistysyksikköön tai äitiysvastaanotolle.

Yleensä synnytyksen luonnollista käynnistymistä voi rauhassa odottaa. Yliaikaisuuskäyntien tarkoituksena on seurata, että loppuraskaus sujuu turvallisesti ja huomata ajoissa yliaikaisuuteen liittyvät mahdolliset riskit, kuten istukan toiminnan heikkeneminen.

Loppuraskauden käynnillä tarkistamme sikiösi voinnin sykerekisteröinnin (KTG) ja ultraäänitutkimuksen avulla. Mittaamme sinulta verenpaineen ja valkuaisvirtsaisuuden sekä keskustelemme voinnistasi. Voimme joissain tapauksissa aloittaa loppuraskauden vastaanotoilla kohdunkaulakanavan kypsyttämisen joko mekaanisesti tai lääkkeellisesti. Mekaanisen kypsytyksen yhteydessä voit yleensä vielä palata kotiin, mutta lääkkeellisen kypsytyksen jälkeen on jäätävä sairaalaan. Synnytyksen käynnistäminen aloitetaan yliaikaisuuden vuoksi viimeistään raskausviikoilla 42+1.