Vatsakeskuksen tutkimukset

Rasvamaksan seulontatutkimus 

Päätutkijat: Tiinamaija Tuomi ja Niina Matikainen

Noin viidesosalla aikuisväestöstä on rasvamaksa mutta suurin osa ei tiedä sitä. Rasvamaksatautiin liittyy lisääntynyt riski saada diabetes, sydän- ja verisuonisairauksia ja maksakirroosi. Runsas alkoholinkäyttö aiheuttaa vain osan tapauksista, pääosa liittyy ylipainoon ja heikentyneeseen insuliiniherkkyyteen, jotka ovat tyypillisiä myös tyypin 2 diabeteksessa. Osalla taustalla ovat tietyt geenimuodot. 

Seulomalla ylävatsaan kohdistuvien röntgentutkimusten lausuntoja koneellisesti, olemme tunnistaneet rasvamaksataudin noin 70 000:lla henkilöllä, joille on tehty kuvantamistutkimuksia vuosina 2010-2020 HUS-piirissä. Yhdistämällä nämä tulokset Finndatan kautta saataviin kansallisten rekistereiden tietoihin, selvitämme rasvamaksatautiin liittyvää muuta sairastavuutta ja kuolleisuutta (diagnoosikoodit, lääkitys, kuolinsyyrekisteri).

Kyseessä on rekisteritutkimus, johon ei voi ilmoittautua. 

Kuvantamistutkimuksessa todetun rasvamaksalöydöksen seurantatutkimus

Päätutkijat: Tiinamaija Tuomi ja Niina Matikainen

Aiemmassa tutkimuksessamme tunnistimme HUS-tietoaltaasta radiologisten lausuntojen perusteella henkilöitä, joilla on vuosina 2010-2021 todettu kuvantamistutkimuksessa rasvoittunut maksa. Seurantatutkimukseen kutsumme Helsingin biopankin kautta noin 1000 henkilön osajoukon.

Tutkimuksessa selvitetään, mitkä tekijät vaikuttavat rasvamaksataudin etenemiseen vaikeampiin muotoihin (kuten fibroosiin ja kirroosiin) sekä sydän- ja verisuonisairauksien kehittymiseen. Tutkimuksessa määritetään glukoosi- ja rasva-aineenvaihduntaan vaikuttavia tekijöitä ja maksa-arvoja. Maksan sidekudoslisän (fibroosin) ja rasvamäärän astetta mitataan elastografialla. Herkkyyttä glukagonihormonille selvitetään antamalla glukagonia verisuoneen – näin voidaan tutkia glukagoniherkkyyden ja maksan rasvoittumisen välistä yhteyttä.

Tutkimukseen ei voi itse ilmoittautua. Tutkimukseen sopivat henkilöt saavat erillisen kutsun.

Parempaa hoitoa kotona - optimoitu ihmiskeskeinen predialyysi- ja kotidialyysihoito - tutkimushanke

Kotidialyysi on tutkitusti parasta dialyysihoitoa: siinä potilaiden ennuste ja elämänlaatu on paremmat kuin sairaalassa toteutetussa dialyysihoidossa. Lisäksi kotidialyysihoito on kustannuksiltaan huomattavasti edullisempi hoitomuoto. Kotidialyysin osuutta pyritään sekä Suomessa että muualla maailmassa lisäämään.

Tutkimushankkeessa selvitetään tapoja parantaa sekä predialyysi- että kotidialyysipotilaiden hoitoa ja potilaskokemusta. Hankkeessa kehitetään uudenlaista hoitopolkua tukemaan potilaiden vaikuttavaa hoitoa, helpottamaan predialyysi ja kotidialyysipotilaiden seurantaa sekä mahdollistamaan kotidialyysin lisäämistä.

Tutkimushanke on Suomen Akatemian rahoittama ja se on jatkoa aiemmalle tutkimushankkeelle (CleverHealth Network eCareForMe Homedialysis), jossa kehitettiin etäpalveluratkaisu pre- ja kotidialyysipotilaille.

Tutkimusosapuolet: 

• HUS, Helsingin yliopistollinen sairaala, Vatsakeskus, Nefrologian klinikka
• Aalto-yliopisto / Tietotekniikan laitos: Human-centred health informatics (HCHI) -tutkimusryhmä
• Aalto-yliopisto / Tuotantotalouden laitos / HEMA-instituutti
• Jyväskylän yliopisto / Liikuntatieteellinen tiedekunta
• Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Puettava teknologia, Painettu elektroniikka 
  
   

Aivohalvauksen esto apiksabaanilla loppuvaiheen munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla eteisvärinäpotilailla (SACK)
 

Loppuvaiheen munuaisten vajaatoimintaan liittyy suurentunut riski kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin. Loppuvaiheen munuaisten vajaatoimintaa sairastavista 20–30 prosentilla on eteisvärinä, jonka tiedetään lisäävän aivohalvauksen riskiä yli kaksinkertaiseksi. Satunnaistettujen hoitokokeiden perusteella suoria antikoagulantteja (DOAC) suositellaan eteisvärinäpotilaille aivohalvausta ennaltaehkäisevänä hoitona, mutta vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavat on systemaattisesti suljettu pois kaikista hoitokokeista. Tässä tutkimuksessa satunnaistetaan 1000–1400 loppuvaiheen munuaisten vajaatoimintaa sairastavaa eteisvärinäpotilasta Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa saamaan joko DOAC-lääke apiksabaania tai ei antikoagulaatiohoitoa. Tavoitteena on selvittää miten apiksabaani vaikuttaa potilaiden riskiin saada aivohalvaus, merkittävä verenvuoto tai kuolla. HUSIsta on tavoitteena rekrytoida noin 120 potilasta.

Lisätietoa tutkimuksesta saa päätutkija Patrik Finneltä 050 427 0800, patrik.finne@hus.fi

Tutustu Vatsakeskuksen tutkimuksiin Helsingin yliopiston tutkimusportaalissa