Historia ja museotoimikunta

Sairaanhoitoalueilla oli omat lautakuntansa, mutta Hyksin lautakuntana toimi vuoden 2005 loppuun asti HUSin hallitus.  1. tammikuuta 2006 perustettiin HYKS-sairaanhoitoalue ja sille oma lautakunta sekä johto muiden sairaanhoitoalueidemme mallin mukaisesti. Käytännön toimintansa uusi sairaanhoitoalue aloitti 1. toukokuuta 2006.

Erikoissairaanhoitoa on pääkaupunkiseudulla kehitetty entistä yhtenäisemmäksi organisaatiomuutosten kautta, joiden tavoitteena oli poistaa päällekkäisiä toimintoja keskittämällä ja vahvistamalla osaamistamme.

Sairaanhoitoa tukevat palvelumme järjestettiin kunnallisiksi liikelaitoksiksi, jotka kuntayhtymä omistaa. Samalla tukipalvelujen järjestäminen keskitettiin ja kunkin liikelaitoksen toiminta-alue on laajentunut vaihteittain kattamaan koko toimialueemme.  

Kullakin liikelaitoksella oli oma johtokuntansa, kunnes valtuusto vuonna 2012 päätti vähentää liikelaitosten johtokuntien määrän kahteen. Uuden valtuustokauden aloittivat keväällä 2013 kaksi liikelaitosten johtokuntaa: sairaanhoidollisten tukipalvelujen johtokunta sekä ns. ei-sairaanhoidollisilla tukipalveluja tuottavien liikelaitosten yhteinen johtokunta.

Pesula- ja tekstiilinhuoltopalvelumme hankimme Uudenmaan Sairaalapesulasta, joka aloitti toimintansa Hyksin omistamana osakeyhtiönä jo vuonna 1992. Pesulalle rakennettiin uusi kiinteistö Keravalle, jonne se muutti Meilahden kampukselta. Vuonna 2011 pesulaan fuusioitiin Helsingin kaupungin tekstiililiikelaitos, ja pesularakennuksen laajennus valmistui Keravalle vuoden 2012 alussa.

Rakennuttamis- sekä kiinteistöjen kunnossapito-, hoito- ja huoltotehtäviä hoitamaan perustettiin Hyksiin jo 1990-luvulla oma tytäryhtiö Kiinteistö-HYKS Oy. HUSin myötä nimi muuttui HUS-Kiinteistöt Oy:ksi. Nykyisin yhtiön toimialaan kuuluvat myös turvallisuustehtävät sekä Hyksin henkilökunta-asuntojen välitys, hallinnointi ja kunnossapito.

Museotoimikunta kartoittaa aktiivisesti HUSin kokoelmia, joissa on tämänhetkisen arvion mukaan yli 12 000 esinettä ja yli 15 000 valokuvaa.

Vuonna 2019 museotoimikunta uudisti Kellokosken sairaalamuseon näyttelyn, kartoitti sairaaloissamme ja yksiköissämme sijaitsevat kokoelmat, järjesti Terveydenhuoltoalan museoiden valtakunnallisen museopäivän Kellokokoskella sekä toteutti yhdessä taidetoimikunnan kanssa Kulttuuriresepti-kiertonäyttelyn, joka kertoo toimikuntien työstä ja esittelee poimintoja museoesine-, taide- ja valokuvakokoelmistamme.

Vuosina 2020  ja 2021 museotoimikunta toteutti kiertonäyttelyn Sairaanhoitajien ja kätilöiden vuosi 2020, julkaisi Uudenmaan terveydenhuoltoalan museoita ja kokoelmia esittelevän Terveys tallessa-kirjan, toteutti Lasten omat sairaalat-näyttelyn Uuteen lastensairaalaan ja luetteloi Silmätautien klinikan kokoelman.

Museotoimikuntamme työtä voit seurata toimikunnan Facebook-sivulla.

Kellokosken sairaalamuseo: talvella museo on avoinna tilauksesta (opastusmaksu 80€). Kesällä museo on avoinna säännöllisesti muutamina päivinä viikossa sekä paikallisten tapahtumapäivien yhteydessä, jolloin museoon on vapaa pääsy.
Länsi-Uudenmaan sairaalamuseo: museo on avoinna tilauksesta. 

HUS omistaa laajat eri sairaaloihin ja lääketieteen erikoisaloihin liittyvät museokokoelmat. HUS liittyi vuonna 2022 museoiden, kirjastojen ja arkistojen yhteiseen Finna-hakupalveluun, jonka kautta museotoimikunta avaa HUSin museokokoelmia saavutettavaksi suurelle yleisölle. 

Ensimmäinen Finnassa julkaistu kokonaisuus keskittyy Töölön sairaalaan: Yli 500 esinettä ja valokuvaa kertovat sairaalan monista vaiheista alkaen sen perustamisesta Suomen Punaisen Ristin sairaalana vuonna 1932 ja kehityksestä yhdeksi Pohjois-Euroopan suurimmista traumakeskuksista. Lisää julkaisuja on luvassa tulevaisuudessa. 

Kokoelmiin voit tutustua myös vierailemalla Kellokosken sairaalamuseossa ja Länsi-Uudenmaan sairaalamuseossa.
 

Uuden lastensairaalan leikkaus- ja anestesiaosaston odotusaulaan avautui maaliskuussa 2021 Lasten omat sairaalat -näyttely, jossa Mutte-museokoira johdattaa vierailijat aikamatkalle lasten sairaalahoidon historiaan ja Helsingin lastensairaaloihin. Näyttely on suunnattu odotusaulan asiakkaille eli lapsille, jotka tulevat leikkaukseen kotoa, sekä heidän lähipiirilleen. Lasten omat sairaalat -näyttely on HUSin museotoimikunnan ensimmäinen pysyvä näyttely, joka on suunniteltu varta vasten sairaalan asiakastilaan. Näyttelystä on myös tehty lastenkirja, joka on julkaistu sekä painettuna että digitaalisena versiona. Linkin kirjan digitaaliseen versioon löydät alempaa tältä sivulta.

Näyttelyssä on esillä esineitä ja kuvia Lastenlinnan ja Lastenklinikan kokoelmista. Näyttelyn lämminhenkinen kuvitus, historialliset valokuvat ja aihepiiriin liittyvät museoesineet kertovat sairaanhoidon historiasta lapsiystävällisellä tavalla. Kuva: Helena Hämäläinen, HUSin museotoimikunta. 

HUSin museotoimikunnan tuottama ja HUSin sairaaloissa vuosina 2020 ja 2021 kiertänyt näyttely on nyt verkossa. Tutustu sairaanhoidon uranuurtajien matkaan 1820-luvulta nykypäivään.

Linkki Sairaanhoitajien ja kätilöiden vuosi -verkkonäyttelyyn.

HUSin museotoimikunnan verkkonäyttelyssä voit tutustua lähihoitajien historiaan 1900-luvulta tähän päivään. 

Linkki Apusisaresta lähihoitajaksi -verkkonäyttelyyn.

HUSin museotoimikunnan verkkonäyttelyssä voit tutustua Töölön sairaalan 90-vuotiseen historiaan.

Linkki Töölön sairaalan verkkonäyttelyyn.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirillä on rikas kulttuuriperintö, jota se on kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti sitoutunut vaalimaan museotoiminnassaan. Tämä selvitys avaa museotoiminnan yleisiä periaatteita ja lainsäädäntöä. Lisäksi selvitys voi toimia työkaluna museotyötä järjestettäessä ja uusia museotyöntekijöitä ja aiheesta kiinnostuneita perehdytettäessä. Selvitys sisältää esimerkkejä Suomen museokentältä ja tarjoaa muistilistan niistä kysymyksistä, joita on hyvä punnita museotyötä kehitettäessä.

Museon oltava kiinni ajassaan, katsottava tulevaisuuteen. Maailman tilanne, epävarmuustekijät ja muutokset vaativat kaikilta aloilta uutta ajattelua ja toimintakulttuurin muutosta. Covid-19-pandemia osoitti vuonna 2020, että muutostarpeet voivat tulla nopeasti. Museotoimintaa järjestettäessä onkin otettava huomioon paitsi paikalliset tekijät myös maailmanlaajuiset muuttujat. Kuinka HUSin kulttuuriperintöä vaalitaan tulevaisuudessa? Perusselvitys HUSin museotoiminnan järjestämisestä auttaa löytämään vastauksia kysymykseen.

Lapsille suunnatussa tietokirjassa seikkailee vikkelä Mutte-museokoira, joka johdattaa lukijat aikamatkalle lasten sairaalahoidon historiaan Suomessa. Kirjan lämminhenkinen kuvitus, historialliset valokuvat ja aihepiiriin liittyvät museoesineet kertovat sairaanhoidon historiasta lapsiystävällisellä tavalla, mutta tietosisältönsä puolesta kirja sopii hyvin myös aikuisille. Seikkailu alkaa Lastenlinnan lattialta ja johdattaa lasten sairaalahoidon syntyhetkiin 1800-luvun lopulle ja sieltä nykypäivään. Matkalla selviää, miten Arvo Ylpöstä tuli lääkäri, miksi Tehtaankadun lastensairaalan sänkyjä kannettiin ulos ja mitä taskukoira teki Lastenklinikan sydänosastolla. 

Kirja pohjautuu HUSin museotoimikunnan tuottamaan Lasten omat sairaalat -näyttelyyn, joka on pysyvästi esillä Uuden lastensairaalan leikkaus- ja anestesiaosaston odotusaulassa. Kirjan saavutettavat digiversiot ovat nyt vapaasti saatavilla HUSin verkkosivuilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Linkki suomenkieliseen versioon alla, linkit muihin kieliversioihin löytyvät vastaavalta paikalta ruotsinkielisiltä ja englanninkielisiltä verkkosivuilta. 

Yhteiskunnallisten ja sote-alaa koskevien muutosten seurauksena on tarve turvata terveydenhuoltoalan kulttuuriperinnön säilyminen ja saavutettavuus koko maan tasolla myös tulevaisuudessa. Yksi ratkaisu olisi perustaa valtakunnallinen terveydenhuoltoalan erikoismuseo. 

Selvitystyön tavoitteena oli selvittää edellytykset ja askelmerkit valtakunnallisesti toimivan terveydenhuoltoalan erikoismuseon perustamiselle. Lähtökohtana toimii katsaus sairaanhoitopiirien museotoiminnan historiaan ja nykytilaan. Selvityksessä on kartoitettu tarpeet, joita terveydenhuoltoalan valtakunnallinen museotoiminta täyttäisi ja minkälaisia palveluja se yleisöilleen tarjoaisi. Lisäksi selvitys luo suuntaviivat erikoismuseon tehtävien määrittelylle ja hallinto- ja rahoituspohjalle.