Virtsarakkosyövän hoitopolku

Virtsarakon syövän riski kasvaa miehillä, jotka ovat yli 40-vuotiaita ja tupakoivat. Virtsarakkosyövän yleisin ensioire on verivirtsaisuus eli hematuria, jota esiintyy noin 85–90 prosentilla potilasta. Verivirtsaisuuden voi havaita silmin verenä virtsassa tai mikroskoopilla.

Kolmasosalla virtsarakkosyöpäpotilaista esiintyy verivirtsaisuuden lisäksi myös muita oireita, kuten tihentynyttä virtsaamisen tarvetta, kipua tai virtsaamispakkoa. Virtsan verisyyden voimakkuus tai kesto eivät kerro mahdollisen virtsarakkosyövän vaikeudesta.

Vain joka viidennellä potilaalla verivirtsaisuuden taustalta löydetään virtsarakkosyöpä. Jos virtsassasi havaitaan verta esimerkiksi seulontatutkimuksessa, ei lisätutkimuksia virtsarakkosyövän varalta tarvita, jos sinulla ei ole muita oireita tai virtsarakkosyövän riskitekijöitä. Virtsanäytteessä todetun poikkeavan löydöksen syy tulee kuitenkin selvittää, vaikka virtsarakkosyöpää ei epäiltäisikään. 

Jos virtsa on silminnähden veristä, tehdään perusterveydenhuollossa kiireellinen virtsateiden ultraäänitutkimus ja tarvittavat lisätutkimukset. Ultraäänitutkimuksella poissuljetaan mahdolliset virtsan kulun esteet sekä munuaissyövän mahdollisuus.

Lääkäri tekee lähetteen HUSin urologian vastaanotolle, jos

• virtsasi on silminnähden veristä tai
• verivirtsaisuus havaitaan mikroskoopilla ja sinulla on riskitekijöitä virtsarakkosyövälle tai virtsaamiseen liittyviä oireita.

Kun lähetteesi saapuu HUSiin, erikoislääkäri käy sen läpi, arvioi sen kiireellisyyden ja suunnittelee tarvittavat lisätutkimukset, kuten erilaiset kuvantamistutkimukset ja verinäytteet.

Rakkosyöpää epäiltäessä ensisijainen tutkimus on virtsarakon tähystys eli kystoskopia. Teemme tähystyksen vastaanotolla taipuisan tähystimen avulla. Toimenpide on kivuton. Tähystyksessä virtsarakon syöpä on yleensä helppo tunnistaa.

Saat kutsun kirjeitse sekä Maisa-portaaliin. Kirjeestä käy ilmi, milloin ja mihin sairaalaan ilmoittaudut, mihin toimenpiteeseen sinulle on varattu aika sekä ohjeet, kuinka valmistautua sairaalaan tuloon. Voit muuttaa tai perua sinulle varatun ajan soittamalla kutsukirjeessä mainittuun numeroon.  

Kasvaimen poisto on diagnosoinnin ohella ensimmäinen askel virtsarakkosyövän hoidossa.

Ultraäänikuvauksella ei voida täysin poissulkea rakon tai ylävirtsateiden pintaa päällystävän kerroksen eli uroteelin kasvaimia. Siksi virtsarakkosyöpää epäiltäessä tutkimme sairauden laajuutta myös varjoainetehosteisella tietokonetomografialla.

Jos sinulle ei voida tehdä tietokonetomografiaa jodiallergian tai vaikean munuaisten vajaatoiminnan vuoksi, tutkimme ylävirtsatiet magneettikuvauksella. Uusimme virtsarakon tähystystutkimuksen tarpeen mukaan.

Jos tauti on levinnyt, voimme ottaa etäpesäkkeistä koepalan.

Vastaanotolla teemme sinulle henkilökohtaisen hoitosuunnitelman.

Virtsarakkosyövän hoito riippuu kasvaimen tyypistä ja levinneisyydestä.

Virtsarakkosyövän hoitokeinoja ovat rakon höyläysleikkaus, virtsarakon sisäiset lääkehuuhtelut, virtsarakon poistoleikkaus sekä säde- ja solunsalpaajahoidot.

Virtsarakkosyövän hoidosta vastaa moniammatillinen hoitotiimi. Tavoitat hoitotiimisi Maisa-portaalissa ja puhelimitse. Löydät hoitavan yksikkösi yhteystiedot kutsukirjeestä.

• Syöpäkeskuksen puhelinpalvelu 09 471 74900 palvelee ma–pe klo 7.30–16.
• Jos vointisi heikkenee äkillisesti tai kuume nousee yli 38 asteeseen, ota yhteyttä ympäri vuorokauden toimivaan päivystysavun maksuttomaan numeroon 116 117 tai lähimpään päivystävään sairaalaan.
• Hätätilanteessa soita 112.

Seuraamme pienen riskin virtsarakkosyövän sairastaneita potilaita urologialla viisi vuotta säännöllisin virtsarakon tähystyksin ja virtsan irtosolunäytteiden avulla. Suuren riskin virtsarakkosyövän sairastaneita potilaita seuraamme yleiskunnon ja iän mukaan.

Parantavalla tavoitteella tehdyn leikkauksen jälkeen seuranta urologialla jatkuu viiden vuoden ajan.

Levinnyttä virtsarakkosyöpää seuraamme Syöpäkeskuksessa. Levinnyttä virtsarakkosyöpää pidetään parantumattomana sairautena, mutta osa potilaista saa syöpähoidoista kuitenkin poikkeuksellisen hyvän vasteen. Jos syöpään viittaavaa ei viiden vuoden aikana todeta, lopetamme seurantasi.

Jos virtsarakkosi on poistettu leikkauksessa, virtsateiden toiminnan seuranta jatkuu loppuelämäsi ajan. Seuranta voidaan tehdä perusterveydenhuollossa. Munuaisten toimintaa ja rakennetta seurataan verikokein ja ultraäänitutkimusten avulla vuosittain.