EU-rahoitusta saaneet tutkimus- ja innovaatiohankkeet
Olemme panostaneet viime vuosina merkittävästi kansainvälisiin EU-konsortiohankkeisiin, joita HUSin tutkijat, tutkimusryhmät ja muut asiantuntijat ovat olleet mukana rakentamassa menestyksekkäästi. Näissä EU-rahoitteisissa tutkimus- ja innovaatioprojekteissa tuotetaan sekä uutta tietoa että kehitetään potilaiden hoitoa entistä paremmaksi.
HUSin investoinnit tieteellistä tutkimusta tukeviin palveluihin, moderneihin tutkimustyökaluihin, tietoaltaaseen ja data- ja analytiikkapalveluihin ovat vaikuttaneet menestykseemme EU-hankkeissa. Näiden myötä HUSin yritysyhteistyö on kasvanut ja tehnyt meistä kiinnostavan kumppanin myös EU-tasolla.
HUS on mukana monessa kansainvälisessä konsortiohankkeessa, joita EU rahoittaa.
Täältä löydät tiedot HUSin EU-rahoitteisista tutkimus- ja innovaatiohankkeista.
2024
NextGen-hankkeessa kehitetään yksilöllisen lääketieteen tutkimusta ja menetelmiä, jotka hyödyntävät tekoälyä ja federoitua koneoppimista. Tällä tähdätään sydän- ja verisuonitautien, mukaan lukien aivoinfarktin, hoidon yksilöllistämiseen. Tammikuussa 2024 käynnistyneen nelivuotisen hankkeen takana on laaja kaksikymmentäyksijäseninen konsortio, johon kuuluvat muun muassa Utrechtin yliopistollinen sairaala, Queen Mary University of London, Karolinska Institutet, Mydata Global ja European Society of Cardiology (ESC).
Yhteyshenkilö HUSissa: Petra Ijäs
2023
ENDOTARGET-hankkeessa tutkitaan suoliston bakteerien merkitystä tiettyjen reumasairauksien synnyssä ja aktiivisuudessa. Hankkeessa tutkitaan suuria potilaskohortteja sekä tehdään solutason perustutkimusta.
IMPORTANT-hanke on lääketutkimus, jossa selvitetään, onko vähintään 70-vuotiaiden potilaiden etäpesäkkeisen rintasyövän hoidossa käytettävä CDK4/6-estäjälääkitys paremmin siedetty mutta yhtä tehokas nykyistä pienemmällä annoskoolla.
Tutkimus suoritetaan kuudessa EU-maassa, siihen osallistuu kaikkiaan noin 500 potilasta ja potilaita aletaan rekrytoimaan 2024 alussa.
Taustaa tutkimukselle: CDK4/6-estäjien ja hormonaalisen hoidon yhdistelmä on kansallisten ja kansainvälisten hoitosuositusten mukaan ensisijainen hoitovaihtoehto valtaosalle potilaista, joilla on todettu etäpesäkkeinen rintasyöpä. CDK4/6-estäjät ovat tablettimuotoisia syöpälääkkeitä, jotka estävät syöpäsolujen jakautumista ja kasvua. CDK4/6-estäjiin kuuluvat lääkkeet nimeltä palbosiklibi, ribosiklibi ja abemasiklibi.
Tällä hetkellä kaikki potilaat yleisestä terveydentilasta riippumatta saavat samaa CDK 4/6-estäjien aloitusannosta. Yleisenä käytäntönä on kuitenkin pienentää CDK4/6-estäjien aloitusannosta vanhemmilla rintasyöpäpotilailla haittavaikutusten riskin pienentämiseksi ja hoidon ennenaikaisen lopettamisen välttämiseksi.
IMPORTANT-hankkeessa potilaiden terveydentilaa selvitetään kyselylomakkeella, jota kutsutaan kokonaisvaltaisen geriatrisen arvioinnin menetelmäksi (englanniksi Comprehensive Geriatric Assessment (CGA)). Kyselyllä pyritään selvittämään, onko potilaalla toimintakyvyssään heikkenemistä, ja voisiko hänellä olla kohonnut riski saada haittavaikutuksia CDK4/6-estäjälääkityksestä tavanomaisella annoksella. Potilaat, joilla kyselyn perusteella on toimintakyvyssä laskua, arvotaan satunnaisesti saamaan joko tavanomaista CDK4/6-estäjälääkeannosta tai pienennettyä aloitusannosta.
Yhteyshenkilö HUSissa: Peeter Karihtala
i4KIDS-Europe projektin tavoitteena on luoda eurooppalainen innovaatiotoimijoiden ekosysteemi lasten terveydenhuollon ja pediatrian alalle. Uusien innovatiivisten teknologioiden ja hoitojen kehittäminen ja käyttöön saaminen lapsipotilaiden hyödyksi vaatii innovaatiotoiminnan valmiuksien ja tehokkuuden parantamista EU:n jäsenvaltioissa, sekä kansallisella että alueellisella tasolla. Panostaminen lasten sairaanhoitoa kehittävään innovaatiotoimintaan edistää myös eurooppalaista kilpailukykyä ja mahdollistaa alalle keskittyvien kasvuyritysten kehittymisen.
Projektissa selvitetään innovaatiotoimintaan osallistumisen esteitä, erityisesti vähemmän aktiivisten toimijoiden ja alhaisen innovaatiotoiminnan tason maiden osalta sekä luodaan yhteyksiä eurooppalaisten toimijoiden ja innovaatiokeskittymien välille. i4KIDS-Europe-projektin toteuttavat Hospital Sant Joan de Déu, Espanja (koordinaattori), Children’s Clinical University Hospital (Riika, Latvia), Fundacja K.I.D.S. Klub Innowatorow Dzieciecych Szpiyatali (Puola), Region Hovedstaden (Tanska), HUSin Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikkö (Suomi), EIT Health (Espanja) and Inveniam Group (Cartago Ventures, Espanja).
Yhteyshenkilö HUSissa: Pekka Kahri
ONCOVALUE-hankkeen tavoitteena on saada eurooppalaisissa syöpäsairaaloissa kerätty data entistä tehokkaammin käyttöön. Hanke alkoi joulukuussa 2022. HUS Syöpäkeskuksen lisäksi projektissa on mukana merkittäviä syöpäsairaaloita Hollannista, Tanskasta, Portugalista ja Italiasta sekä teknologiayrityksiä. Teknologiayritykset pyrkivät kehittämään uusia tekoälyä hyödyntäviä työkaluja potilashoidossa syntyvän datan mahdollisimman automatisoituun keruuseen ja analytiikkaan. ONCOVALUE perustuu arvo- eli vaikuttavuusperustaiseen toimintamalliin, jossa terveydenhuollon arvo määräytyy mittaamalla hoidolla saavutettua terveyshyötyä, ei vain hoidon kustannuksia tai palvelujen määrää.
PALLIAKID on lasten ja nuorten palliatiivisen hoidon kehittämishanke, jossa pyritään löytämään uudenlaisia menetelmiä, jotka parantavat nuorten ja pienten potilaiden hyvinvointia ja elämänlaatua. Hanke alkoi joulukuussa 2023 ja sen kesto on 4,5 vuotta.
Yhteyshenkilö HUSissa: Katariina Gehrmann (katariina.gehrmann@hus.fi)
PCM4EU-hanke käynnistyi tammikuussa 2023 ja se on 2-vuotinen (2023–2025). HUS Syöpäkeskuksen FINPROVE-tutkimushanke on mukana PCM4EU-konsortiossa, johon kuuluu 17 partneria 15 eri Euroopan maasta. Hanketta johtaa Leidenin yliopiston lääketieteellinen keskus Hollanissa. PCM4EU-hankeen tarkoituksena on edistää DRUP-lääketutkimuksia (Drug Repurpose) koko Euroopassa ja parantaa yksilöllisen syövänhoidon diagnostiikkaa. Hanketta rahoittaa EU:n terveysohjelma.
Yhteyshenkilö HUSissa: Katriina Jalkanen, ylilääkäri, Syöpäkeskus
PHEMS-hankkeessa rakennetaan eurooppalaisten lastensairaaloiden välinen ekosysteemi, jotta rekistereissä olevia arkaluonteista tietoa ei tarvitse siirtää analyysia varten pois sairaaloista, vaan tietojen vertailu ja yhteistyö eri Euroopan maiden sairaaloiden välillä on mahdollista ilman tietojen siirtoa. Lisäksi hankkeessa kehitetään teknologisia ratkaisuja, joiden avulla pystytään luomaan alkuperäisen potilasdatan veroista keinotekoista eli synteettistä dataa tieteellisen tutkimuksen ja kehittämistyön tueksi.
PRIME-ROSE-hanke lanseerattiin heinäkuussa 2023, ja sen kesto on viisi vuotta (2023–2028). HUSin Syöpäkeskuksen FINPROVE-tutkimushanke on mukana konsortiossa, johon kuuluu yhteensä 24 yhteistyökumppania 18 Euroopan maasta. Oslon yliopistollinen sairaala johtaa hanketta. Yhdistämällä asiantuntemusta yli rajojen edistetään syövän yksilöllistettyä hoitoa ja syöpädiagnostiikkaa Euroopassa. Tavoitteena on parantaa optimoitujen ja kohtuuhintaisten yksilöllistettyjen syöpähoitojen saatavuutta, jotka pidentävät elämää ja parantavat syöpäpotilaiden elämänlaatua. Hankkeessa tehdään yhteistyötä viranomaisten, poliittisten päättäjien, hoitavien yksiköiden sekä potilasjärjestöjen kanssa. PRIME-ROSE-hanketta rahoittaa Euroopan syöpämission ohjelma, joka on osa Horisontti Eurooppa puiteohjelmaa.
Yhteyshenkilö HUSissa: Katriina Jalkanen, ylilääkäri, Syöpäkeskus
Yhteyshenkilö HUSissa: Maarit Venermo, osastonylilääkäri, Vatsakeskus
2022
Nelivuotisen tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää koronavirusinfektion jälkeisten pitkäaikaisten oireiden taustalla olevia mekanismeja. Näitä selvitetään HUSin Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikalla kohortti- ja rekisteritutkimusten, mekanististen tutkimusten sekä long covid -potilaiden interventio- ja seurantatutkimusten avulla. Tutkimuksessa hyödynnetään omiikka-teknologiaa, jonka avulla tunnistetaan koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden kehitykseen johtavat altistavat tekijät ja biomarkkerit. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää niin HUSin potilaiden hoidossa kuin kansainvälisestikin.
2021
Kolmesta pilottihankkeesta koostuvassa AICCELERATE-projektissa pyritään tuottamaan vaikuttavia ja kustannustehokkaita terveydenhuollon palveluita hyödyntämällä edistyneitä tekoälyteknologioita. Projektissa kehitetään alustaratkaisuja älysairaalalle, älykkäitä digihoitopolkuja sekä mahdollisuuksia optimoida sairaalan toimintaa. Pilottien jälkeen toimivaksi osoitettu konsepti on tarkoitus laajentaa osaksi erikoissairaanhoidon palvelujen kehittämistä. Yksi hankkeen tavoite on hoitokokonaisuuksien tehokkuuden lisääminen ja kustannusten vähentäminen 20 - 30 prosentilla. Lisäksi uusilla digitaalisilla hoitopoluilla ja välineillä on tarkoitus parantaa niin potilaan kuin terveydenhuollon ammattilaisen kokemusta uusien välineiden käytöstä, mikä tulisi lisäämään myös hoitohenkilöstön potilaan hoitoon käytettävissä olevaa työaikaa.
Lue lisää AICCELERATE-hankkeesta:
AI-Mind-hankkeessa tutkijoiden tavoitteena on löytää lievästä kognitiivisesta heikentymästä kärsivien joukosta jo varhaisessa vaiheessa ne henkilöt, joilla on lähivuosien aikana merkittävästi suurentunut riski edetä muistisairauteen. Tällä hetkellä muistisairaus tunnistetaan usein vasta edenneessä vaiheessa, ja nykyiset hoitovaihtoehdot keskittyvätkin oireiden hallintaan eivätkä taudin etenemisen ehkäisemiseen. Muistisairauden etenemistä voitaisiin kuitenkin merkittävästi hidastaa muun muassa sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden tehokkaalla hoidolla, ruokavaliolla ja kognitiivisella kuntoutuksella.
Kun dementian riski tunnistetaan varhain, voidaan sairauden seuranta ja tuki kohdistaa siitä eniten hyötyviin potilaisiin. Tutkimuksessa kehitettävät työkalut varhaisen riskin tunnistamiseksi lisäisivät kustannustehokkuutta muistisairauksien hoidossa. Merkittävän inhimillisen taakan lisäksi muistisairauksien suorat ja epäsuorat kustannukset yhteiskunnalle ovat valtavat, ja ne lisääntyvät edelleen väestön ikääntymisen myötä. Tällä hetkellä muistisairauksien diagnostiikka eroaa suuresti Euroopan eri maissa: tutkimuksessa pyritään myös yhtenäisen hoitoketjun kehittämiseen, mikä lisäisi potilaiden tasa-arvoista hoitoon pääsyä.
Lue lisää AI Mind -hankkeesta
BIGPICTURE-hankkeen tavoitteena on luoda ensimmäinen eurooppalainen, eettinen ja tietosuojaltaan yhteensopiva patologian toimintaympäristö hyödyntämällä tekoälyalgoritmeja. Hankkeessa rakennetaan alusta, jonka kehittämiseen osallistuu patologeja, tutkijoita, tekoälyn kehittäjiä, potilaita ja teollisuuden edustajia. Alustalla jaetut tietoaineistot ja algoritmit ovat tutkimuksen käytettävissä ja sen ylläpitoa on tarkoitus jatkaa myös projektin päätyttyä. HUS koordinoi hankkeessa keuhkojen ja hengitysteiden diagnostisten näytteiden keräämistä ja toimii kliinisenä asiantuntijana patologisten kuvien turvallisen käyttöympäristön rakentamisessa.
Lue lisää BIGPICTURE-hankkeesta
DECIDER-tutkimus- ja innovaatiohankeessa tavoitteena on kehittää munasarjasyövän diagnostiikkaa ja hoitoa. Hankkeessa kehitetään uusia diagnostisia työkaluja, joiden avulla voidaan tunnistaa paremmin ja aikaisemmassa vaiheessa munasarjasyöpäpotilaat, joille nykyhoidot eivät toimi, hyödyntäen muun muassa kasvaimesta saatavaa genomitietoa ja kasvaimen solujen ja kudosarkkitehtuurin piirteitä tekoälypohjaisen kuva-analyysin menetelmin. Lisäksi näille potilaille pyritään löytämään tehokkaita, yksilöllisiä hoitomuotoja syöpäkasvaimesta mitatun tiedon perusteella.
Hankkeen tavoitteena on edistää genomitiedon hyödyntämistä poistamalla monia siihen nykyisellään liittyviä haasteita. Hankkeessa kehitetään tekoälyn avulla entistä tarkempia riskinarviointiin soveltuvia menetelmiä ja testataan niiden toimivuutta kansainvälisessä biopankkiverkostossa sekä yhteistyössä käytännön terveydenhuollon toimijoiden kanssa Suomessa HUSin alueella, Virossa ja Italiassa.
HUSin kanssa yhteistyössä toteutettavassa osiossa tullaan tarjoamaan joukolle rintasyöpädiagnoosin saaneita potilaita ja heidän lähisukulaisilleen mahdollisuutta saada hankkeessa kehitettäviin ennustetyökaluihin perustuvaa riskitietoa.
Hanketta koordinoi Helsingin yliopisto, ja Suomesta siinä on mukana HUSin lisäksi HUSIn alaisuudessa toimiva Helsingin Biopankki, Aalto-yliopisto sekä tieteen tietotekniikan keskus CSC.
VoiCEs-hankkeen nimi Value of including the Children Experience for improving their rightS during hospitalization tarkoittaa vapaasti suomennettuna lasten oikeuksien toteutumista sairaalajakson aikana lasten itsensä kokemana.
2,5-vuotisen hankkeen tavoitteena on vahvistaa lasten osallistumista lastensairaanhoidon laadun arviointiin ja parantamiseen. Hankkeessa kehitetään lapsille suunnattu PREMs-kysely (Patient-Reported Experience Measures), joka kuvaa lapsen omaa kokemusta hänen saamastaan hoidosta.
Kysely muodostetaan hankkeen toimijoiden ja lastensairaanhoidon asiantuntijoiden kesken delphi-menetelmällä. Kyselyn koostamisen tueksi myös lapsilta, heidän vanhemmiltaan ja lastensairaanhoidon ammattilaisilta kerätään kokemuksia lastensairaanhoidosta. Kysely testataan hankkeen lastensairaaloissa ja arvioidaan ennen laajempaa käyttöönottoa. Hankkeen aikana tavoitteena on kerätä noin 16 000 potilaspalautetta.
Anonymisoituja palautteita voidaan käyttää vertailutietona hankkeessa mukana olevien sairaaloiden toiminnan parantamiseen. Tulosten pohjalta tehdään lisäksi koulutus- ja opasmateriaalia lapsille, perheille ja työntekijöille, kuinka lapsen tarpeet ja kokemukset voidaan ottaa paremmin huomioon sairaalahoidon aikana. Valmistuttuaan kysely on otettavissa laajemminkin käyttöön lastensairaaloissa eri puolilla Eurooppaa.
Hankkeessa on mukana HUSin Uuden lastensairaalan lisäksi yhteistyökumppaneita Italiasta, Latviasta ja Alankomaista. Hanketta vetää pisalainen Scuola Superiore di Studi Universitari e Perfezionamento Sant'Anna.
2020
CoroPrevention on euroopanlaajuinen sepelvaltimotautitutkimus, jossa selvitetään millainen vaikutus potilaan yksilöllisellä hoidolla on sydän- ja verisuonitapahtumien estämisessä. Hankkeessa on mukana kuusi Euroopan maata, ja tutkimukseen otetaan mukaan 12 000 potilasta, joilla on todettu valtimokovettumatauti. Laboratoriotutkimusten avulla heistä seulotaan 2000 korkeassa sydän- ja verisuonitapahtumariskissä olevaa potilaista. Nämä potilaat arvotaan kahteen ryhmään niin, että puolet potilaista saa puhelimeen ohjelman, joka opastaa potilasta muun muassa liikunnan, ravitsemuksen, painonhallinnan ja lääkkeellisen hoidon hallinnassa. Puolet potilasta jää kontrolliryhmäksi, ja he saavat tavanomaisen hoidon. Potilaita seurataan kolmen vuoden ajan uusien sydän- ja verisuonitapahtumien ilmenemistä silmällä pitäen.
Tarkoituksena on selvittää, pystytäänkö yksilöllisellä hoidolla vaikuttamaan sydän- ja verisuonitapahtumien estoon. Tutkimuksessa on käytössä aivan uusi, tätä tutkimusta varten Hasseltin ja Oulun yliopistojen yhteistyössä kehittämä lääkintälaite, joka ohjaa potilasta ja seuraa ohjauksen toteutumista.
2018
Lapset ovat jääneet pitkään ilman tutkittuja lääkkeitä ja nykyaikainen lääkekehitys ei ole hyödyttänyt lapsia yhtä paljon kuin aikuisia. Noin puolet lääkkeistä määrätään lapsille ilman, että niillä on myyntilupaa sairauden hoidon tarkoitukseen lasten ikäryhmissä. Vastasyntyneille määrätyistä lääkkeistä jopa 90 % on tällaista off lable -käyttöä. Lapsille määrättyjen lääkkeiden hyöty - haitta-suhdetta ei ole voitu osoittaa lasten ikäryhmissä riittävällä varmuudella ja virallisesti arvioituna, jolloin lääkkeiden haitat voivat paljastua myös liian myöhään, annostelu voi olla väärää tai lääkkeen teho voi jäädä puuttumaan.
Tämän vuoksi lasten lääketutkimuskapasiteettia ja -osaamista on nyt lähdetty lisäämään laajalla EU-rahoitteisella conect4children (C4C) -kehityshankkeella.
Hankkeen tavoitteena on laajan eurooppalaisen kliinisen lääketutkimusverkoston avulla kehittää parempia lääkkeitä vauvoille, lapsille ja nuorille. Tavoitteena on taata lasten lääkkeiden teho, turvallisuus ja laatu sekä nopeuttaa lääkkeiden proof of concept -vaiheen saavuttamista, parantaa nykyistä lääkekehitysprosessia sekä kehittää uusia tuotteita, joiden lääketieteellinen tarve on suuri ja markkinat pienet. Kaksikymmentäyksi Euroopan maata yhdistävässä hankkeessa on mukana yli 30 sairaalaa tai tutkimusorganisaatiota sekä 10 lääketeollisuuden yritystä.
IMI2-PainCare-hankkeen englanninkielinen koko nimi ja kuvaus on Improving the care of patients suffering from acute or chronic pain.
Potilaan leikkauksesta toipumiseen vaikuttaa suurelta osin kipu. Osalle potilaista kehittyy myös leikkauksen jälkeinen pitkittynyt kiputila (erittäin vaikea noin kolmelle prosentille, vähintään kohtalainen 10–15 prosentille potilaista). IMI2-PainCare-hankkeessa pyritään selvittämään ja standardoimaan potilaiden itsensä raportoimien muuttujien avulla keskeisimmät toipumiseen ja pitkittyvän kivun riskiin vaikuttavat tekijät, kuten toimintakyky, psykologiset tekijät, uni, laboratorioarvot. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan tarkemmin arvioida korkean riskin potilaita, kohdentaa heihin ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ja valita vaativampia kivunlievitysmenetelmiä tai pitempiä seurantoja.
PiPPi-projektin tavoitteena on perustaa yhteistyö eri sidosryhmien välillä (esim. lääkäri, hoitaja, tutkija, tuotekehittäjä, teollisuuden ala) ja pyrkiä sidosryhmien kesken ratkaisemaan terveydenhuollon todellisia haasteita innovaatiohankintojen avulla.
Ideana on, että terveydenhuollossa esimerkiksi lääkäri, hoitaja tai potilas huomaa tarpeen, joka tuodaan alustalle julkiseksi haasteeksi. Siihen lähdetään yhdessä kehittämään ratkaisuksi innovaatiohankintaa yhteistyön, tutkimuksen ja teollisuuden alojen avulla. Työvälineenä yhteistyön rakentamiseksi on avoin, rajat ylittävä ja verkkopohjainen PiPPi Platform.
2017
BOUNCE-hankkeessa mallinnetaan varhaisvaiheen rintasyöpäpotilaan resilienssin eli sopeutumiskyvyn kehityskaarta onkologisten hoitojen aikana ja seurantavaiheessa. Tutkimukseemme perustuvan algoritmin avulla tunnistetaan potilaiden resilienssiin vaikuttavat tekijät. Niitä ovat laajoihin kyselyihin perustuvat potilaskohtaiset piirteet ja psykososiaaliset tekijät, sosiodemografiset taustatekijät ja elintavat sekä syöpä, sen hoidot ja hoitojen sivuvaikutukset. Näiden tekijöiden vaikutusta mitataan elämänlaatuun ja psyykkiseen hyvinvointiin.
BOUNCE-projektin algoritmien perusteella voidaan myöhemmin arvioida projektissa suunnitellun digitaalisen työkalun käyttöä potilaiden resilienssin määrittämiseksi. Tämä vaatii jatkokehitystä, työkalun arviointia ja sopivaan digitaaliseen alustaan integroimista kaupallisten partnereiden kanssa vielä projektin päätyttyä. Projekti tuottaa laajalaista tutkimustietoa rintasyöpäpotilaiden resilienssistä, jota voidaan jo soveltaa käytännön työssä ilman valmista CE-hyväksyttyä työkalua.
PROOF-hankkeen englanninkielinen koko nimi ja kuvaus on Penumbral Rescue by Normobaric O=O Administration in Patients With Ischaemic Stroke and Target Mismatch ProFile: A Phase II Proof-of-Concept Trial. Hanketta koordinoi saksalainen Eberhard Karls Universitaet Tübingenissä.
Lue lisää PROOF-hankkeesta Euroopan komission verkkosivuilta.
2016
ALBINO-hankkeen koko nimi on englanniksi Effect of Allopurinol in addition to hypothermia for hypoxic-ischemic Brain Injury on Neurocognitive Outcome. Hankkeeseen osallistuu tutkimuskeskuksia 13 Euroopan maasta.
Yhdeksänvuotisessa projektissa tutkitaan allopurinolin vaikuttavuutta asfyktisten viilennyshoidettujen vastasyntyneiden neurologiseen selviytymiseen. Hankkeessa on tavoitteena selvittää, onko allopurinolista hyötyä vastasyntyneiden hypoksis-iskeemisen enkefalopatian (HIE) hoidossa. Tutkimuksessa pyritään osoittamaan lääkkeen teho ja turvallisuus riittävän suuressa potilasaineistossa, löytää optimaalinen annos ja kehittää siitä pediatrinen valmiste HIE:n hoitoon.
Vastasyntyneiden hypoksis-iskeeminen enkefalopatia eli HIE aiheuttaa kuolleisuutta ja vammaisuutta myös kehittyneissä maissa, joissa vaikea HIE todetaan yhdellä tai kahdella tuhannesta vastasyntyneestä. Hypotermiahoito parantaa näiden asfyktisten vastasyntyneiden ennustetta, mutta siitä huolimatta noin puolet hoidetuista vastasyntyneistä joko kuolee tai vaurioituu. Tarvitaan muita hoitoja. Allopurionoli estää ksantiinioksidaasia ja vähentää vapaiden happiradikaalien tuottoa ja aivovauriota sekä kokeellisissa tutkimuksissa, eläinmalleissa että alustavissa kliinisissä kokeissa.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, vähentääkö allopurinoli hypotermian ohessa vastasyntyneiden kuolleisuutta ja vaikeaa vammautuneisuutta kahden vuoden iässä. Samalla tutkitaan allopurinolin turvallisuutta ja farmakokinetiikkaa asfyktisillä vastasyntyneillä.
Päivitetty: 15.01.2025