Gynekologisten syöpien hoitopolku

Gynekologiseen syöpään sairastuu Suomessa vuosittain noin 1900 naista. Gynekologinen syöpä voi sijaita

• kohdun runko-osassa
• kohdunkaulassa
• munasarjassa
• ulkosynnyttimissä
• emättimessä
• istukassa.

Munanjohdinsyöpä ja vatsakalvosyöpä luokitellaan kuuluvaksi samaan tautikokonaisuuteen munasarjasyövän kanssa, koska näiden syöpien kliininen käyttäytyminen ja hoito ovat samanlaisia.

Kohdunrunkosyöpä, kohdunkaulasyöpä, munasarjasyöpä ja ulkosynnytinsyöpä muodostavat yli 95 % kaikista gynekologisista syövistä.

• Kohdunrunkosyövän tavallisin oire on verinen emätinvuoto vaihdevuosi-ikäisellä naisella.
• Kohdunkaulasyövän oireita voivat olla poikkeava emätinvuoto, yhdynnän jälkeinen verinen emätinvuoto tai lantiokipu.
• Munasarjasyöpään voi liittyä mahakipua, mahan turvotusta ja suolen toiminnan muutoksia.
• Ulkosynnytinsyövän tavallisia oireita ovat ulkosynnyttimien pitkittynyt kutina tai kirvely, vuoto, kirvely virtsatessa tai haavauma tai muu ihomuutos. 

Alkuvaiheen tutkimukset tehdään lääkärin vastaanotolla terveysasemalla, yksityisellä lääkäriasemalla tai työterveyshuollossa. Perusterveydenhuollon tutkimuksiin kuuluvat gynekologinen tutkimus ja tarvittaessa kudosnäytteet kohdusta, kohdunkaulasta, ulkosynnyttimistä tai emättimestä. Tarvittaessa voidaan tehdä myös kuvantamistutkimuksia tai ottaa verikokeita. 

Jos lääkäri toteaa sinulla gynekologiseen syöpään viittaavia oireita tai löydöksiä, hän laatii lähetteen HUSin naistentautien vastaanotolle tai gynekologisten syöpien vastaanotolle.

Voimme lähettää sinut arvioon myös HUSin muilta vastaanotoilta tai muista sairaaloista, jos oireesi tai löydökset viittaavat gynekologiseen syöpään.

Saat tiedon ajanvarauksesta sekä kuvantamis- ja laboratoriotutkimuksista kirjeitse sekä Maisa-portaaliin. Hoitoasi koordinoiva sairaanhoitaja aikatauluttaa vastaanottokäyntisi sekä tarvittavat lisätutkimukset. 

Käyntipäivälle on hyvä varata reilusti aikaa, koska tapaat gynekologin, sairaanhoitajan ja tarvittaessa myös anestesialääkärin. Halutessasi voit ottaa vastaanotolle mukaan läheisen tai muun tukihenkilön. 

Gynekologi suunnittelee yleensä jo lähetteesi perusteella tarvittavat lisätutkimukset, joihin voi kuulua muun muassa kuvantamistutkimuksia ja laboratoriokokeita. 

Ennen leikkausta tapaat gynekologin, jonka kanssa käyt läpi tutkimustuloksesi ja saat lisätietoa hoitosuunnitelmastasi.

Anestesialääkärin vastaanotolla suunnittelemme sinulle sopivan anestesian ja kivunhoidon.

Sairaanhoitajan vastaanotolla keskustelet hoitosuunnitelmastasi ja saat ohjeita leikkaukseen valmistautumiseen.

Voimme joissakin tapauksissa antaa ennen leikkausta solunsalpaajahoitoa. Arvioimme sen tarpeen ennen gynekologin vastaanottoa moniammatillisessa kokouksessa. 

Suunnittelemme leikkauksen jälkeen jatkohoitosi yksilöllisesti moniammatillisessa kokouksessa. Mahdollisia liitännäishoitoja ovat solunsalpaajahoito, hormonaalinen hoito ja sädehoito. Joissakin tilanteissa voimme yhdistää solunsalpaajahoitoon immuno-onkologisen hoidon. Immuno-onkologiset lääkkeet ovat syöpälääkkeitä, jotka aktivoivat potilaan oman immuunijärjestelmän tunnistamaan ja tuhoamaan syöpäsoluja.

Gynekologisen syövän hoidosta vastaa moniammatillinen hoitotiimi. Tavoitat hoitotiimisi Maisa-portaalissa ja puhelimitse. Löydät hoitavan yksikkösi yhteystiedot kutsukirjeestä.

• Syöpäkeskuksen puhelinpalvelu 09 471 74900 palvelee ma–pe klo 7.30–16.
• Jos vointisi heikkenee äkillisesti tai kuume nousee yli 38 asteeseen, ota yhteyttä ympäri vuorokauden toimivaan päivystysavun maksuttomaan numeroon 116 117 tai lähimpään päivystävään sairaalaan.
• Hätätilanteessa soita 112.

Suunnittelemme seurantaohjelmasi kasvaintyypin ja yleiskuntosi mukaan. Seurannan kesto vaihtelee puolesta vuodesta viiteen vuoteen. Seurantaan kuuluvat oirekysely, kliininen tutkimus ja joissakin tapauksissa kuvantamistutkimuksia tai verikokeita. Seurantakäyntien välissä voit olla yhteydessä sinua hoitaneeseen yksikköön, jos sinulla herää kysyttävää. 

Kun seuranta HUSissa päättyy, ei yleensä ole tarvetta säännöllisille kontrolleille perusterveydenhuollossa.