Kilpirauhassyövän hoitopolku

Kilpirauhassyövän oireena on useimmiten kilpirauhasen seudun kova, aristamaton kyhmy. Kyhmy voi olla myös muualla alakaulalla.

Kilpirauhassyöpä voidaan joskus todeta myös sattumalta muiden tutkimusten yhteydessä.

Kilpirauhassyöpää on useita eri tyyppejä. Yleisin on papillaarinen kilpirauhassyöpä, jolla on myös paras ennuste. Kilpirauhassyöpä on poikkeuksia lukuun ottamatta yleensä hyvin hoidettavissa.

Kilpirauhassyövän tutkimukset alkavat yleensä perusterveydenhuollossa.

Kaulalla havaittu kyhmy on aina syytä tutkia. Perustutkimusmenetelmä on kaulan alueen ultraäänitutkimus, jolla pystytään monesti erottamaan hyvänlaatuinen kyhmy (esim. struumakyhmy) pahanlaatuisesta. Epäilyttävistä kyhmyistä otetaan ohuella neulalla näyte mikroskooppista tutkimusta varten.

Joskus kilpirauhasen kyhmy voidaan havainta sattumalöydöksenä muiden tutkimusten yhteydessä.

Jos solunäytteessä todetaan kilpirauhassyöpäsoluja, lääkäri tekee lähetteen HUSiin endokriinisen kirurgian vastaanotolle jatkotutkimuksia ja -hoitoa varten.

Kun lähetteesi saapuu HUSiin, erikoislääkäri käy sen läpi, arvioi sen kiireellisyyden ja ohjelmoi tarvittaessa lisätutkimuksia. Tämä jälkeen saat kutsun kirurgian vastaanotolle. Saat kutsun kirjeitse sekä Maisa-portaaliin.

Kaulan ultraäänitutkimus on perustutkimus, joka on yleensä paras ja tärkein tutkimus kilpirauhasen syövissä. Ultraäänitutkimus tulisi olla tehty jo ennen HUSiin tuloa. Joissakin tilanteissa kirurgi pyytää kuitenkin vielä uudelleen kaulan ultraäänen ja neulanäytteenoton kasvaimesta.

Erikoistilanteissa saatamme tehdä lisäksi kaulan magneetti- tai tietokonekuvauksen. Kilpirauhassyöpää ei voi diagnosoida verikokeilla, mutta hoidon suunnitteluun niillä on joissakin tilanteissa vaikutusta.

Lääkärin vastaanotolla käymme läpi tutkimustuloksesi, kokonaistilanteesi sekä mahdolliset hoitovaihtoehdot ja niihin liittyvät huomioitavat asiat, kuten leikkausriskit. Sairaanhoitajan vastaanotto on lääkärin vastaanoton jälkeen, jos päädymme leikkaukseen. Saat sairaanhoitajan vastaanotolla lisätietoa hoidosta.  

Leikkauksen jälkeen ohjaamme sinut joko seurantaan endokrinologian vastaanotolle tai lisähoitojen tarpeen arvioon Syöpäkeskukseen.

Syöpäkeskuksessa järjestämme sinulle ensikäynnin joko syöpätautien vastaanotolle tai sädehoitoyksikköön riippuen millaista hoitoa tarvitset. Vastaanotolla keskustelemme hoitosuunnitelmastasi ja annamme ohjausta hoitoosi liittyen.

Kilpirauhassyövän perushoito on leikkaus. Leikkauksessa poistamme joko toisen kilpirauhaslohkon tai koko kilpirauhasen. Jos tauti on levinnyt kaulan imusolmukkeisiin, poistamme ne mahdollisuuksien mukaan samassa leikkauksessa.

Koko kilpirauhasen poistoleikkauksen jälkeen arvioimme lisähoitojen tarpeen syövän uusiutumariskin perusteella. Papillaarisessa ja follikulaarisessa syöpätyypissä voimme antaa leikkauksen jälkeen radiojodihoitoa, jos riskiarvioon perustuen katsomme sen tarpeelliseksi. Aggressiivisimmissa kilpirauhassyövissä harkitsemme leikkauksen jälkeen kaulan alueen ulkoista sädehoitoa.

Aina leikkaushoito ei ole mahdollinen. Tällöin arvioimme hoitovaihtoehdot Syöpäkeskuksessa.

Kilpirauhassyövän hoidosta vastaa moniammatillinen hoitotiimi. Tavoitat hoitotiimisi Maisa-portaalissa ja puhelimitse. Löydät hoitavan yksikkösi yhteystiedot kutsukirjeestä.

• Syöpäkeskuksen puhelinpalvelu 09 471 74900 palvelee ma–pe klo 7.30–16.
• Jos vointisi heikkenee äkillisesti tai kuume nousee yli 38 asteeseen, ota yhteyttä ympäri vuorokauden toimivaan päivystysavun maksuttomaan numeroon 116 117 tai lähimpään päivystävään sairaalaan.
• Hätätilanteessa soita 112.

Parhaimman ennusteen kilpirauhassyövissä pelkkä leikkaus riittää, eikä seurantaa tarvita leikkauksen jälkeen. Toisinaan järjestämme 1–5 vuoden seurannan taudin uusiutumisriskin mukaan endokrinologian vastaanotolla.

Jos olet saanut kilpirauhassyövän leikkauksen jälkeen radiojodi- tai sädehoitoa, seuranta on syöpätautien vastaanotolla. Räätälöimme seurantasi yksilöllisesti syövän tyypin ja annetun hoidon mukaan.

Usein seurantasi siirtyy jossakin vaiheessa perusterveydenhuoltoon. 

Jos koko kilpirauhasesi on poistettu, jatkuu tyroksiinilääkitys koko elämäsi ajan. Tyroksiinilääkityksen annostasoa seurataan perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa. Kun HUSin seuranta päättyy, teemme tarvittaessa yksilökohtaisen suosituksen perusterveydenhuoltoon muiden kilpirauhasarvojen tai kaulan ultraäänitutkimuksen tarpeesta.