Lasten ortopedia ja traumatologia

Annamme lastenkirurgista hoitoa ja teemme nukutusta vaativia kirurgisia toimenpiteitä Uudessa lastensairaalassa ja Hyvinkään sairaalassa.

Tutkimme ja hoidamme liikuntaelinten vammoja, sairauksia, kasvaimia, synnynnäisiä epämuodostumia ja tukirangan kehityshäiriöitä. Murtumat ja erilaiset nivelside-, jänne- ja hermovammat ovat tyypillisiä päivystyksellistä hoitoa vaativia vammoja.

Hoidamme lasten ortopediassa ja traumatologiassa eniten murtumavammoja. Yli puolet suomalaisista saa ainakin yhden luunmurtuman ennen kasvun päättymistä. Hoidamme valtaosan kasvuikäisten murtumista ilman leikkausta erilaisilla kipsilastoilla ja sidoksilla. Tarvittaessa korjaamme nukutuksessa murtuman asentoa ja kiinnitystä. Jänne- ja hermovammat ovat lapsilla harvinaisia, mutta ne ovat useimmiten hoidettavissa leikkauksella.

Vammojen lisäksi hoidamme erilaisia sairauksia, kasvaimia sekä synnynnäisiä epämuodostumia ja tukirangan kehityshäiriöitä. Erityistä osaamisaluettamme ovat synnynnäisten raaja- ja selkärankaepämuodostumien hoito; suuri osa hyötyy leikkaushoidosta. Kampurajalkoja hoidamme toistokipsauksilla ja synnynnäistä lonkkaluksaatiota lastahoidolla.

Kasvuikäisten kasvaimet ovat pääosin hyvänlaatuisia ja leikkaushoito tarvitaan vain joissakin tapauksissa. Pahanlaatuiset tukielinkasvaimet hoidamme usean eri alan asiantuntijan yhteistyönä ja leikkaushoito on lähes aina vain osa hoitoa.

Vaativimmat lasten ortopediset ja traumatologiset toimenpiteet olemme keskittäneet Uudenmaan alueella Uuteen lastensairaalaan. Tällaisia ovat mm. vaikeat synnynnäiset epämuodostumat ja kehityshäiriöt, vaikea olkapunoksen syntymävaurio, pahanlaatuiset kasvaimet sekä vaativat raajojen pidennys- ja/tai asennonkorjausleikkaukset.

Valtakunnallisesti Uuteen lastensairaalaan on asetuksella keskitetty ortopedisista sairauksista lasten luustodysplasioiden eli harvinaisten luustosairauksien vaativa leikkaushoito, selkäydinvammojen hoito sekä sarkoomien vaativa leikkaushoito.

Murtumien hoitoon liittyviä ohjeita

Kipsatun raajan seuranta ja hoito

1. Murtunutta raajaa saattaa särkeä ja se saattaa turvota kipsauksen jälkeen. Kipsattua raajaa kannattaa pitää ensimmäisinä päivinä enimmäkseen kohoasennossa sydämen tason yläpuolella, esimerkiksi tyynyjen avulla.

2. Vapaana olevien varpaiden tai sormien tulee pysyä liikkuvina, normaalin värisinä ja lämpiminä. Hyvä kipsi ei paina paikallisesti eikä purista liikaa. Kipsatussa raajassa ei saa tuntua pistelyä tai puutumista. Raajassa saattaa esiintyä vammaan liittyen mustelmaa.

3. Kipsi on tarkistettava 1–2 kertaa viikossa. Sen on oltava siisti ja tukeva, mutta ei saa kiristää.

Jos yläraajakipsin päällimmäinen sidos on löysä/kireä, se on sidottava uudelleen sopivan tukevaksi.
Huomioi, että murtuman tyypistä riippuen kipsejä on erilaisia. Kaikkia kipsejä ei voi kiristää.

4. Kipsiä ei saa kastella. Saunominen ja uiminen on kielletty.

Pesujen yhteydessä kipsi on suojattava pyyhkeellä ja muovipussilla. Nykyiset kipsimateriaalit eivät rikkoudu kosteudesta, mutta kipsin alla olevat pehmusteet tulee pysyä kuivana, jotta kipsi ei kastuessaan haudo ihoa.

Ota yhteyttä, jos

Kipsi murtuu, löystyy tai irtoaa raajasta.
Kipsatussa raajassa on kipua, eikä raajan kohoasento ja särkylääke helpota tilannetta.
Sormien tai varpaiden verenkierto ei ole riittävä (iho sinertää/tunto on huonontunut).
Jos kipsi kastuu niin, että se hautoo ihoa tai esiintyy voimakasta kutinaa. Kipsin sisään ei saa työntää mitään!
Jos kipsin alla on haava/leikkaushaava ja epäilette, että se on tulehtunut (pahentunut kipu ja haju)

Yhteystiedot

Päivystysapu, neuvontapuhelut 116 117
Lasten vastaanotot, Uusi lastensairaala, puhelinpalvelu 09 471 73006 (valinta 3), ma–pe klo 8–11 ja 13–14.