Raskausajan vastaanotot

Varhaisraskauden ultraääniseulonta tehdään joko emättimen kautta tai vatsanpeitteiden päältä. Virtsarakon tulee olla tyhjä. Selvitämme raskauden keston, lasketun ajan, sikiöiden lukumäärän ja sydämen sykkeen sekä tutkimme sikiön yleisen rakenteen. Voimme myös mitata kromosomipoikkeavuuksien seulontaan liittyvän niskaturvotuksen, joka voi olla myös ensimmäinen viite sikiön rakenteellisesta poikkeamasta.

Rakenneultraäänitutkimus tehdään vatsanpeitteiden päältä. Selvitämme sikiön rakenteet ja kasvun, lapsiveden määrän sekä istukan sijainnin kohdussa. Sukupuolen määritys ei kuulu tutkimukseen, mutta voimme yrittää selvittää sikiön sukupuolta vanhempien niin toivoessa.

Tässä vaiheessa voit jo tuntea sikiön liikkeitä, jotka ovat muuttuneet selkeämmiksi. Vauva saattaa tarttua jo kiinni varpaistaan tai laittaa sormen suuhun. Jos sikiön asento on suotuisa, ultraäänitutkimuksessa voidaan päästä ihailemaan jopa sivuprofiilia.

Kromosomihäiriöiden (Downin syndrooma ja Edwardsin syndrooma) seulonta perustuu riskilaskentaan, joka huomioi myös ikäsi. Yhteisseulonnassa otamme sinulta verinäytteen raskausviikolla 9–11 sekä mittaamme ultraäänellä sikiösi koon (pää–perämitta) ja niskaturvotuksen raskausviikolla 11–13+6.

Neuvola tekee sinulle lähetteen laboratoriotutkimukseen kuukautistesi mukaan arvioiden raskausviikolle 10+0. Ultraäänitutkimus ajoittuu raskausviikolle 11+5–13+0. Yhteismenetelmän avulla löydämme jopa 80 % kromosomipoikkeavuuksista.

Mahdolliset jatkotutkimukset teemme Naistenklinikan Sikiötutkimusyksikössä.

• kohonnut verenpaine
• monikkoraskaus
• ennenaikaiset supistukset
• poikkeava tarjonta, kuten sikiön perätila
• sokeriaineenvaihdunnan häiriö (raskausdiabetes)
• synnytystapa-arvio, kun edellinen synnytys on ollut keisarileikkaus tai kun epäillään sikiön kasvavan liian suureksi
• erityisen tuen tarve sosiaalisista, psyykkisistä tai päihdetaustaan liittyvistä syistä

Äitiyspoliklinikalla annamme tietoa raskausdiabeteksen vaikutuksesta syntyvään lapseen ja äidin pitkäaikaisriskeihin. Ohjaamme vastaanotolla verensokerin omaseurantaan ja raskausdiabeteksen hoitoon dieetti- ja lääkehoidolla. Hoitotiimissämme työskentelee kätilö ja lääkäri.

Hoidon ja seurannan tavoitteet:

• raskaudenaikaisen verensokerin normalisoituminen
• verensokerin omaseuranta sekä mahdollisen lääkehoidon onnistuminen
• terveellisten ruokatottumusten omaksuminen ja liikunnan lisääminen
• estää raskausdiabeteksen aiheuttamia lisäkomplikaatioita
• vähentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen.

Päihde- ja lääkeongelmaisten äitien vastaanotolla (HAL) annamme tietoa alkoholin ja huumeiden vaikutuksesta sikiöön ja raskauden kulkuun ja motivoimme päihteettömyyteen. Hoitotiimissämme työskentelevät lääkäri, kätilö ja sosiaalityöntekijä. HAL-vastaanottoja on Naistenklinikan sekä Jorvin ja Hyvinkään sairaaloiden äitiyspoliklinikoilla.

Hoidon ja seurannan tavoitteet:

• päihteiden käytön lopettaminen tai vähentäminen, ohjaaminen päihteiden vieroitushoitoon
• todeta ja hoitaa äidin raskautta uhkaavat sairaudet ja ravitsemushäiriöt
• havaita päihteiden aiheuttamat sikiön kehitys- ja kasvuhäiriöt
• arvioida äidin kyky hoitaa vastasyntynyttä
• arvioida lastensuojelun tarve
• arvioida raskauden jatkamisen mahdollisuudet
• tukea kasvussa vanhemmuuteen.

Synnytyspelkovastaanoton kätilön tai lääkärin vastaanotolla on aikaa keskustella äitilähtöisesti mieltä painavista tai pelottavista asioista. Annamme tietoa ja apua synnytykseen valmistautumisesta. Synnytyspelkovastaanotolle tarvitset lähetteen, jonka voit saada esimerkiksi äitiysneuvolasta, terveydenhoitajalta tai lääkäriltä.Tarvittaessa konsultoimme muita ammattiryhmiä, kuten psykologian ammattilaisia.

Synnytys jännittää ja pelottaa lähes jokaista naista. Pienestä jännityksestä on jopa hyötyä, sillä se nostaa adrenaliinitasoa ja auttaa valmistautumaan synnytykseen. Varsinaisesta synnytyspelosta voidaan puhua, kun pelko haittaa normaalia elämää ja varjostaa raskauden tuomaa iloa. Tällaista pelkoa kokee 5–6 prosenttia naisista.

Nyytti-ryhmä

​Neuvoloiden ja synnytyspelkopoliklinikoiden tarjoaman keskustelutuen lisäksi järjestämme synnytyspelosta kärsiville omia Nyytti-tukiryhmiä. Nyytti-ryhmä sopii sinulle erityisesti, jos olet ensisynnyttäjä, jännität synnytystä, haluat keskustella muiden tulevien äitien kanssa raskauteen ja synnytykseen liittyvistä asioista ja haluat opetella rentoutumista psykologin ohjauksessa.

Ryhmät ovat tarkoitettu ensisijaisesti Naistenklinikan ja Espoon sairaaloiden ensisynnyttäjille, ja niihin voi osallistua raskausviikosta 25 eteenpäin. Äitiysneuvolasi voi kuitenkin ohjata sinut ryhmään jo aiemmassa vaiheessa raskauttasi. Kun saamme lähetteen, kätilömme soittaa sinulle ja ohjaa sinut oikeaan ryhmään.

Yhteen ryhmään mahtuu kerrallaan kuusi ensisynnyttäjää. Puolisot voivat osallistua yhteen ryhmän tapaamisista, ja vauvojen synnyttyä ryhmä tapaa vielä yhden kerran.

Nyytti-ryhmää ohjaa raskaus- ja synnytysasioihin erikoistunut psykologi. Yksi tapaamisista järjestetään synnytyssalissa synnytyspelkoon erikoistuneen kätilön ohjauksessa. Tarvittavan lähetteen saat omasta äitiysneuvolastasi.

Syli-erityissynnytysvalmennus

Tarjoamme Syli-erityissynnytysvalmennusta ensisynnyttäjille, joilla on lievä tai keskivaikea synnytyspelko. Valmennus kestää kolme tuntia, ja yhdessä ryhmässä on enintään kahdeksan äitiä. Valmentajina ovat kätilö ja terveydenhoitaja. Mukaan voit ottaa puolison tai tukihenkilön. Valmennuksessa käsittelemme synnytyksen kulkua, kivunlievitystä, hallinnan tunnetta sekä rentoutumista synnytyksen käynnistyessä ja edetessä. Puhumme myös synnytyksen jälkeisistä ensipäivistä.  

Äitiysneuvolasi terveydenhoitaja ohjaa sinut Syli-valmennukseen tarvittaessa.

Joskus raskaana olevana saatat tarvita sairaalaseurantaa. Ongelmana voi olla esimerkiksi korkea verenpaine, ennenaikaisen synnytyksen uhka tai poikkeava verenvuoto. Osastohoitoa voi tarvita myös sikiön voinnin vuoksi.

Suunnittelemme hoitosi yksilöllisesti yhdessä synnytyslääkäreiden ja kätilöiden kanssa. Perhe ja muut läheiset ovat tervetulleita vierailemaan osastolle, mutta perheen yöpyminen osastolla ei ole mahdollista.

Raskaus on yliaikainen, kun raskaus on kestänyt yli 42 raskausviikkoa. Loppuraskauden seurantakäynnit aloitetaan, kun raskaus on kestänyt 41 viikkoa ja 5 päivää (41+5). Voit varata yliaikaisuuskäynnin itse soittamalla suoraan synnytyssairaalaan joko käynnistysyksikköön tai äitiyspoliklinikalle.

Yleensä synnytyksen luonnollista käynnistymistä voi rauhassa odottaa. Yliaikaisuuskäyntien tarkoituksena on seurata, että loppuraskaus sujuu turvallisesti ja huomata ajoissa yliaikaisuuteen liittyvät mahdolliset riskit, kuten istukan toiminnan heikkeneminen.

Loppuraskauden käynnillä tarkistamme sikiösi voinnin sykerekisteröinnin (KTG) ja ultraäänitutkimuksen avulla. Mittaamme sinulta verenpaineen ja valkuaisvirtsaisuuden sekä keskustelemme voinnistasi. Voimme joissain tapauksissa aloittaa loppuraskauden vastaanotoilla kohdunkaulakanavan kypsyttämisen joko mekaanisesti tai lääkkeellisesti. Mekaanisen kypsytyksen yhteydessä voit yleensä vielä palata kotiin, mutta lääkkeellisen kypsytyksen jälkeen on jäätävä sairaalaan. Synnytyksen käynnistäminen aloitetaan yliaikaisuuden vuoksi viimeistään raskausviikoilla 42+1.