HUS hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntien ja hyvinvointialueiden sekä HUSin yhteinen tehtävä. Tässä projektissa juurrutetaan WHO:ssa tunnistettuja sekä muita näyttöön perustuvia käytäntöjä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Tavoitteena on saada aikaan Uudenmaan alueella ja sairaanhoitopiirissä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ’aaltoja’ ja tehdä hyvinvoinnin edistämisen näkökulma entistä keskeisemmäksi.

Hyvä kierre perustuu WHO:n Ottawa Charterin mukaiseen ajatteluun terveyden edistämisestä, jossa viisi toiminta-aluetta ovat:

• Terveyttä edistävän yhteiskuntapolitiikan rakentaminen (valtio, hyvinvointialueet, kunnat)
• Terveyttä tukevien ympäristöjen luominen (kaikki osallistujat)
• Yhteisöllisen toiminnan vahvistaminen (kaikki osallistujat)
• Yksilöllisten taitojen kehittäminen (kunnat, terveydenhuolto)
• Terveyspalvelujen uudelleen suuntaaminen hyvinvoinnin edistämiseen

Hyvään kierteeseen on valittu neljä keskeistä kohdetta, joita kutsutaan ’koreiksi’:

1. Tupakoimattomuuden ja nikotiinittomuuden edistäminen
2. Osallisuuden vahvistaminen
3. Terveyserojen kaventaminen
4. Kaatumisten ehkäiseminen

Kukin ammattilainen, HUSin toimiala, sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio, kunta tai järjestö voi valita yhden tai useamman korin, jossa kehittää toimintaansa ja tuottamiaan palveluita yhteiskehittämisen menetelmin ja verkostoa hyödyntäen. Kussakin korissa toimii yksi tai useampi verkosto. Niihin voi liittyä myös, jos kiinnostuksen kohteena on oppiminen, hyvien käytänteiden jakaminen tai vertaistuen saaminen.

Hyvä kierre -verkostoihin osallistuvat tapaavat 2-4 kertaa vuodessa kehittämispajoissa teemojensa parissa. Kunakin projektivuonna järjestämme Hyvä kierre -päivän, jossa kaikki verkostot kohtaavat ja vaihtavat kokemuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen onnistumisesta. Järjestämme koulutuksia eri alan ammattilaisille ja asiantuntijoille. Korien toimintamallien juurruttamisen tukena voidaan käyttää tutkimushankkeita.

Tupakointi on tärkein estettävissä oleva ennenaikaisen kuolleisuuden aiheuttaja. Tupakointi aiheuttaa vuosittain noin 1,5 miljardin kustannuksen yhteiskunnalle. Tupakoimattomuuteen tukeminen on kustannustehokasta toimintaa. Lopettamisen myönteiset vaikutukset alkavat jo ensimmäisen vuorokauden aikana. Tupakoimattomuus helpottaa monien sairauksien hoitoa, tukee paranemista ja vähentää toimenpiteisiin liittyviä komplikaatioita.

Korin sisältöjä:

• Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito Käypä hoito -suosituksen jalkauttamisen tuki:
  • Sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön vieroitusosaamisen tukeminen
  • Tupakka- ja nikotiinivieroituksen saaminen kaikkien ulottuville esimerkiksi seuraavissa sisällöissä
    • Odottavat äidit ja perheet
    • Nuoret
    • Mielenterveyskuntoutujat
    • Leikkauspotilaat
• Savuton Suomi 2030, Savuton sairaala ja Savuton kampus -ohjelmien toteuttaminen

Verkosto

Tupakoimattomuuden ja nikotiinittomuuden edistäminen

Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin ammattilaisista ja asiantuntijoista koostuvassa verkostossa edistämme ammattien sisäistä sekä moniammatillista yhteistyötä tupakasta ja nikotiinista vieroittautumisen tueksi. Toimintamuotojamme ovat erilaiset kehittämispajat, koulutukset ja seminaarit. Käytämme työskentelyalustana Microsoft Teamsia.

Yhteyshenkilö: Katrimaija Luurila

Osallisuus kuuluu kaikille. Se on yhteiskunnallisten järjestelmien, kuten koulutus- ja työmarkkinajärjestelmien osana olemista. Osallisuuden osa-alueita ovat 1) osallisuus omassa elämässä, 2) osallisuus vaikuttamisen prosesseissa ja 3) osallisuus paikallisesta hyvästä. Osallisuus ilmenee arvostuksena, yksilön kokemuksena kuulumisesta itselle merkitykselliseen ryhmään tai yhteisöön ja mahdollisuutena vaikuttaa.

Suomessa on noin 60 000 syrjäytynyttä tai syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta. Yhteiskunnan ja sen järjestelmien ulkopuolelle jääminen haastaa paitsi yhteiskuntataloutta, on myös inhimillinen, yksilöä koskettava kysymys, johon liittyy taloudellisia, terveydellisiä ja sosiaalisia tekijöitä. Yhteiskunnalle kertyy noin miljoonan euron kustannukset, mikäli nuori syrjäytyy pysyvästi työmarkkinoilta.

Korin sisältönä on laaja-alainen yksilöiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen osallisuutta vahvistamalla sekä tukemalla yhteiskuntaan kiinnittymistä seuraavissa väestöryhmissä:

• Lapset ja nuoret
• Pitkäaikaistyöttömät

Verkostot

Lasten ja nuorten hyvinvointi

Verkostoon kuuluu lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja terveydestä kiinnostuneita ja työssään sen edistämiseen sitoutuneita ammattilaisia ja asiantuntijoita Uudeltamaalta. Verkosto edistää Uudenmaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja 

terveyttä jakamalla hyviä käytänteitä ja toimintamalleja ja oppimalla yhdessä. Yhteyttä pidetään sähköpostilla ja Teamsissä, joka toimii verkoston tapaamis- ja tiedotusalustana. Tällä hetkellä verkoston erityisenä kiinnostuksen kohteena on lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien palveluiden rakentuminen hyvinvointialueiden, kuntien ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä uusissa sote-rakenteissa. Toimintamuotojamme ovat erilaiset kehittämispajat, koulutukset ja seminaarit.
 

Yhteyshenkilö: Paula Häkkänen

Pitkäaikaistyöttömien palvelut

Verkosto koostuu pitkäaikaistyöttömien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ammattilaisista ja asiantuntijoista, jotka työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla ja työvoimapalveluissa. Verkoston toiminta-alueena on Uusimaa.  

Verkoston tavoitteena on tiedon, kokemuksen ja osaamisen jakamisen keinoin tukea kunnissa, järjestöissä ja sote-organisaatioissa tehtävää työtä pitkäaikaistyöttömien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Verkostotyön näkökulmana on työ- ja toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen sekä työllistymistä edistävät palvelut. Keskeistä on pitkäaikaistyöttömien osallisuuden ja yhteiskuntaan kiinnittymisen vahvistaminen työhön tukemisen kautta. Toimintamuotojamme ovat erilaiset kehittämispajat, koulutukset ja seminaarit. Käytämme työskentelyalustana Teamsia. Yhteyttä pidetään myös sähköpostilla. 
 

Yhteyshenkilö: Paula Häkkänen

Jos sosioekonomiset terveyserot saataisiin poistetuksi, suorien terveydenhoitokustannusten säästöt olisivat noin 1,5–2 miljardia euroa tai 15 prosenttia terveydenhuollon menoista.

Sisältönä terveyserojen kaventaminen -korissa on:

• Lihavuuden ehkäisy ja hoito Käypä hoito -suosituksen jalkauttamisen tuki:
  • Painon puheeksi ottaminen
  • Lasten ja nuorten sekä aikuisten alueelliset hoitoketjut
  • Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota tukevat toimintatavat ja työkalut lihavuuden hoidossa ja osana hoitoketjuja
  • Asiakas-/potilaskeskeisyyden vahvistaminen
  • Ennaltaehkäisyn vahvistaminen
• Erilaiset hyvinvointia ja terveyttä ja tukevat toimintamallit, kuten
  • Digihoitopolut lihavuuden hoidossa
  • StopDia-toimintamalli (THL)
  • Tulppa-kuntoutus Uudellemaalle (Sydänliitto)

Verkosto

Lihavuuden ehkäisy ja hoito

Lasten   ja aikuisten lihavuuden ehkäisystä ja hoidosta kiinnostuneista perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin ammattilaisista, asiantuntijoista ja esimiehistä koostuvassa verkostossa on mahdollisuus kysyä kollegalta, jakaa uutta tietoa ja hyviä käytänteitä sekä yhteiskehittää. Pohjantähtenämme on olla mukana luomassa yhtenäinen lihavuuden hoitoketju HUS-alueelle niin lapsille kuin aikuisillekin. Hyvä kierre Teams-alusta toimii verkoston kohtaamis- ja tiedotusalustana. Toimintamuotojamme ovat erilaiset kehittämispajat, koulutukset ja seminaarit.

Yhteyshenkilö:  Paula Häkkänen

Kaatuminen ja putoaminen ovat yleisimmät tapaturmatyypit. Suomessa tapahtuu lähemmäs 400 000 kaatumis- ja putoamistapaturmaa vuosittain, joista seuraa 1200 kuolemaa ja 7000 lonkkamurtumaa. Sairaaloissa hoidetuista vammoista yli puolet on aiheutunut kaatumisista. Kaatuneista suurin osa on yli 75-vuotiaita ja tapahtumapaikkana on koti. Kaatumisia tapahtuu myös laitos- ja sairaanhoidossa arviolta 1–10 / 1000 hoitopäivää kohden. Kaatumistapaturmien kustannuksiksi on arvioitu 2 miljardia euroa vuosittain, josta 500 miljoonaa on suoria terveydenhuollon kuluja.

Korin sisältöjä:

• Kaatumisriskin itsearviointi ja terveydenhuollon ammattihenkilön suorittama riskien arviointi osaksi terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluita sekä järjestötoimintaa.
• Kaatumisia ehkäisevien interventioiden käyttöönotto terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluissa sekä järjestötoiminnassa esim.
  • Turvallinen ympäristö sekä sopivat apuvälineet
  • Tasapainokyvyn ja lihaskunnon harjoittaminen sekä toimintakyvyn ylläpitäminen
  • Sopiva lääkitys ja hyvä sairauksien hoito
• Toimintaa ohjaa STMn toimenpideohjelma: Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelma 2021–2030 sekä selvitys kustannuksista.
  
  Turvallisesti kaiken ikää : Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelma 2021–2030 sekä selvitys kustannuksista - Valto (valtioneuvosto.fi) 

Verkosto

Kaatumisten ehkäisy

Verkosto tarjoaa jäsenelleen mahdollisuuden kaatumisen ehkäisyn osaamisen vahvistamiseen vertaistuen avulla sekä tukea omien alueiden hankkeille. Jäsenillä on mahdollisuus jakaa hyviä käytänteitä sekä laatia yhteistyössä kuvauksia palveluketjuista ja hoitopoluista kaatumisen ehkäisyn tueksi. Toimintamuotojamme ovat erilaiset kehittämispajat, koulutukset ja seminaarit. Käytämme työskentelyalustana Microsoft Teamsia.
 

Yhteyshenkilö: Johanna Aalto