Sisätaudit ja kuntoutus -tulosyksikön tutkimus ja opetus

Sisätautioppi on monipuolinen erikoisala ja kliinisen lääketieteen kivijalka. HUS on suurin sisätautien erikoislääkäreitä kouluttava yksikkö. Erikoislääkärikoulutuksen lisäksi osallistumme lääketieteen perusopetukseen ja teemme aktiivista tutkimusta keskeisistä kansansairauksista kuten diabetes, sydän- ja verenkiertoelinten ongelmat ja erilaiset tulehdukselliset sairaudet. 

Sisätautien erikoisala kattaa sisäelinten, aineenvaihdunnan ja erilaisten tulehduksellisten sairauksien tutkimuksen. Sisätaudit jakaututuvat endokrinologisten, gastroenterologisten, hematologisten, kardiologisten, nefrologisten ja reumatologisten sairauksien sekä infektiosairauksien tutkimukseen. 

Teemme kiinteää yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa ja monilla osastomme tutkijoista on keskeinen rooli Helsingin yliopiston Sisätautien osastolla. 

Fysiatria on lääketieteen erikoisala, jonka painopisteenä on toimintakyvyn ja elämänlaadun tukeminen. Fysiatriassa toiminta tapahtuu monialaisissa ja moniammatillisissa kokonaisuuksissa Maailman terveysjärjestön (WHO) kansainvälisen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokituksen (ICF) viitekehyksessä.

Kliinisen fysiatrian ydinosaamiseen kuuluvat sairauksiin ja vammoihin liittyvien fyysisten toimintarajoitteiden ehkäisy, diagnostiikka, hoito ja kuntoutus, erityisesti tuki- ja liikuntaelimistön sairauksissa ja vammoissa. Kroonisissa tilanteissa korostuu yksilöllisten edellytysten sekä biopsykososiaalisen kokonaisuuden huomioiminen. Fysiatrian vahvuutena on laaja-alainen arviointi, jossa hoito- ja kuntoutusmahdollisuuksia tarkastellaan kokonaisuutena.

HUS on Suomen suurin fysiatreja kouluttava yksikkö. Fysiatrian erikoislääkärikoulutus toteutuu HUSissa Kuntoutuksen linjan eri yksiköissä yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa.

Yhteistyössä HUSin kanssa toteutettavat tutkimukset keskittyvät toimintakyvyn edistämiseen pitkäaikaissairauksissa, vammoissa ja toiminnallisissa häiriöissä hyödyntämällä teknologia-avusteista kuntoutusta ja innovatiivisia menetelmiä. Tutkimuksissa tarkastellaan yksilön toimintakykyä, ympäristötekijöitä ja psykososiaalisia tekijöitä. 

Lääketieteellisessä tiedekunnassa tutkitaan muun muassa synkronoidun sähkö- ja magneettistimulaation vaikutusta selkäydinvammapotilaiden kuntoutumiseen. Long COVID - ja toiminnallisten häiriöiden tutkimus selvittää koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden mekanismeja ja kehittää toiminnallisten häiriöiden kuntoutusmenetelmiä. InSCI-FinSCI-tutkimus, joka toteutetaan yhteistyössä myös Invalidiliiton kanssa, tarkastelee selkäydinvammaisten terveyttä ja esteettömyyden haasteita. 

Tutkimuskohteitamme ovat mm. iäkkäiden potilaiden hyvä ja yksilöllinen hoito, elämänlaatu ja toimintakyky. Alla ajankohtaisia tutkimushankkeitamme: 

Iäkkäiden potilaiden päivystyksen käyttö ja sen hallinta (HUS VTR)

Monialaisessa, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapintaan kytkeytyvässä tutkimushankkeessa selvitetään rekisteriaineistoja hyödyntäen alueellisia eroja iäkkäiden henkilöiden päivystyksen käytön yleisyydessä ja syissä sekä arvioidaan miten vajaaravitsemusriski, kaatumisriski, heikentynyt kognitio ja erilaiset lääkitykseen liittyvät ongelmat vaikuttavat päivystyskäyntien tuloksiin (sairaalahoitoon joutuminen, uusintakäynnit, kuolleisuus). Lisäksi monimenetelmätutkimuksella tunnistetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden rajapintoihin kytkeytyvien hoito- ja palveluketjujen häiriöiden yleisyyttä ja merkitystä. Hanke antaa suoraan HUS:n ja Etelä-Suomen hyvinvointialueiden käyttöön soveltuvaa tietoa äkillisesti sairastuneiden ikääntyneiden hoidon syistä, järjestämistavoista, tuloksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä eri akuuttihoitoon kytkeytyvien palveluiden vaikuttavuudesta. Tutkimusta rahoitetaan valtion tutkimusrahoituksella.

Iäkkään sairaalapotilaan hoidon laatu, turvallisuus ja vaikuttavuus (HUS VTR)

Apotti-potilastietojärjestelmän tietoihin perustuvassa tutkimuksessa selvitetään, kuinka yleisiä vajaaravitsemusriski, kaatumisriski, painevaurioriski, iäkkäillä vältettävien ja kaatumisriskiä lisäävien lääkkeiden käyttö ja sairaalakaatumiset ovat 75-vuotiailla ja sitä vanhemmilla sairaalapotilailla HUS:n eri osastoilla, miten ne liittyvät toisiinsa ja vaikuttavat sairaalahoidon kulkuun ja tuloksiin. Lisäksi poikkileikkaustutkimuksin selvitetään geriatristen oireyhtymien, lääkehoitoon liittyvien ongelmien ja fyysisten rajoitteiden käytön yleisyyttä. Pyrkimyksenä on luoda iäkkään sairaalapotilaan hoidon laatua kuvaava, rutiiniluontoisesti kerättyyn tietoon perustuva mittaristo, jota voidaan hyödyntää sairaalan sisäisessä toiminnan kehittämisessä ja hoidon laadun seurannassa. Tutkimusta rahoitetaan valtion tutkimusrahoituksella.

Iäkkäiden paksusuolisyöpäpotilaiden hoidon moniammatillinen arviointi

Tutkimuksessa selvitetään vuosina 2019–2023 HUS:ssa hoidettujen iäkkäiden paksusuolisyöpäpotilaiden hoidon kulkua, hoitotuloksia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä, erityisesti geriatrisen arvioinnin merkitystä hoitolinjavalinnan ja hoitotulosten kannalta. Tutkimus perustuu HUS:n tietoaltaasta, sairauskertomuksista ja CT-kuvista kerättävään rekisteriaineistoon. Tulokset auttavat tunnistamaan hoidon komplisoitumisen riskissä olevia potilaita, joiden tarkempi arviointi ennen leikkausta voisi auttaa heidän hoitotulostensa parantamisessa.

Turvallinen ja vaikuttava kotihoito

Helsingin yliopiston ja HUS:n geriatrian linjan yhteisessä tutkimushankkeessa selvitetään kotihoidon asiakkaiden akuuttien ja pitkäaikaisten sairauksien hoitoa, palveluiden (erityisesti päivystyskäynnit ja suunnittelematon sairaalahoito ja niihin liittyvät hoitoketjut) käyttö, ravitsemustilaa, suun terveyttä, elämän loppuvaiheen hoitoa sekä erilaisia lääkehoitoon liittyviä kysymyksiä (iäkkäillä vältettävien lääkkeiden, kaatumisriskiä lisäävien lääkkeiden ja riskilääkkeiden käyttö, lääkehaitat ja niiden tunnistaminen, lääkitysturvallisuus). Hanke toteutetaan yhdessä hyvinvointialueiden ja THL:n tutkijoiden kanssa. Aineistona käytetään pääosin kotihoidon asiakkaiden laaja-alaisiin RAI-arviointeihin, mutta hanke käsittää myös havainnoivia prospektiivisia poikkileikkaus- ja seurantatutkimuksia.

Gero-onkologinen yhteistyö ja toiminnan vaikuttavuus 

(alkava yhteistyöhanke HUSin Syöpäkeskuksen kanssa)

Tutkitaan valikoiduille iäkkäille syöpäpotilaille toteutetun kokonaisvaltaisen geriatrisen arvion vaikutuksia onkologisen hoidon valintaan ja hoitokomplikaatioihin.  Lisäksi selvitetään minkälaisia geriatrisia oireyhtymiä ja optimointia vaativia perussairauksia arvioiduilla potilailla todetaan ja miten niihin puututaan sekä geriatrin arvioon tulleiden potilaiden valinnan osuvuutta. 

Iäkkään lonkkamurtumapotilaan hoidon kustannusten ja vaikuttavuuden arviointi 

Takautuvan rekisteritutkimuksen avulla on tarkoitus selvittää iäkkäiden lonkkamurtumapotilaiden hoitoon liittyviä tekijöitä, kuten mm. lonkkamurtumien ilmaantuvuutta, potilas- tai hoitopaikkakohtaisten tekijöiden vaikutusta hoitotuloksiin ja sote-palveluiden käyttöön, kustannuksia sekä kuolleisuutta. Tavoitteena on tutkia em. tekijöitä hyvinvointialueittain ja kunnittain koko hoitoketjun (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut) osalta. Aineiston avulla pyritään mallintamaan ja validoimaan vaikuttavuusmittareita käytettäväksi hoidon ajantasaiseen seurantaan ja raportointiin.  Tutkimusta on rahoitettu EU-hankerahoituksella, RRP3, KUVATIETO. 

Alla ajankohtaisia tutkimushankkeitamme: 

Ravitsemustilan arviointi eri menetelmin sekä ravitsemustilan yhteys sairaalahoidon kestoon, hoitokustannuksiin ja kuolleisuuteen

Tutkimuksessa arvioidaan pään ja kaulan alueen syöpäpotilaiden sekä paksusuolisyöpäpotilaiden ravitsemustilaa useilla eri mittareilla. Tavoitteena on selvittää vajaaravitsemuksen, sarkopenian ja kakeksian esiintyvyys sekä niiden yhteys sairaalassaoloaikaan, sairaanhoidon kustannuksiin ja kuolleisuuteen. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan pään ja kaulan alueen syöpäpotilailla tietokonetomografiakuvista määritetyn lihasmassan yhteyttä käden puristusvoimaan, bioimpedanssimittauksella mitattuun lihasmassaan ja ravitsemustilaan.

Ravitsemusterapian kustannusvaikuttavuus ja sairaalapotilaiden vajaaravitsemuksen kustannusanalyysi

Tutkimuksen päätavoitteena on arvioida sairaalahoidossa toteutetun ravitsemushoidon kustannusvaikuttavuutta sekä selvittää sairauksiin liittyvän vajaaravitsemuksen yhteyttä terveydenhuollon kustannuksiin ja hoidon tuloksiin. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa vajaaravitsemukseen liittyviä keskeisiä kustannuseriä sairaalahoidon aikana.

Ravitsemustilan arviointi ja vajaaravitsemus tulehduksellista suolistosairautta sairastavilla

Gastroenterologian ja ravitsemusterapian yhteisessä tutkimushankkeessa selvitetään tulehduksellista suolistosairautta (IBD) sairastavien potilaiden vajaaravitsemusriskin ja vajaaravitsemuksen yleisyyttä. Lisäksi tunnistetaan vajaaravitsemukseen liittyviä riskitekijöitä sekä arvioidaan ravitsemusintervention vaikuttavuutta. 

Uudessa lastensairaalassa hoidetaan synnynnäisiä aineenvaihduntasairauksia sairastavia potilaita, joiden hoidossa ravitsemushoito on merkittävässä roolissa. Aineenvaihduntasairauksien ravitsemushoidosta on käynnissä kaksi erillistä tutkimusta: 

ASA-uriaa sairastavien lasten ravitsemus

Arginiinimeripihkahappovirtsaisuus (ASA-uria) on ureasyklin häiriö, johon liittyy usein neurologisia oireita. ASA-urian hoitona on ruokavalion tiukka proteiinirajoitus, arginiinilisä sekä typensitojalääkitys. Tutkimuksen tavoitteena on kerätä tietoa tiukan proteiinirajoituksen vaikutuksesta ASA-uriaa sairastavien pienten lasten kasvuun ja plasman aminohappopitoisuuksiin sekä proteiininsaannin yhteyttä mahdollisiin hyperammonemiajaksoihin.

LCHAD-puutosta sairastavien seurantatutkimus

Pitkäketjuisten rasvahappojen 3-hydroksiasyyli-CoA-dehydrogenaasin puutos (LCHADD) on vakava pitkäketjuisten rasvahappojen aineenvaihdunnan sairaus. Hoitona on paaston välttäminen sekä erittäin vähärasvainen ruokavalio. Rekisteritutkimuksessa seuraamme HUS:n hoidossa olevien LCHADD-potilaiden ravitsemushoidon toteutumista ja komplikaatioiden kehittymistä. Tutkimuksen tavoitteena on kerätä tietoa ravitsemushoidon toteutumisesta, paaston siedosta ja ruokavalion laadusta, sekä rasvarajoituksen ja käytössä olevien suplementaatioiden vaikutuksesta ravitsemusta kuvaaviin laboratorioarvoihin.

Ravitsemusterapian ja HUSin Hyvinkään sairaalan lastenyksikön yhteistutkimuksessa tutkitaan tehostetun lasten ylipainon hoitomallin vaikutuksia ja terveydenhuollon kustannuksia esikoulu- ja alakouluikäisillä lapsilla. Tavoitteena on tutkia ylipainon asteen yhteyttä elintapoihin ja elämänlaatuun lähtötilanteessa ja selvittää tehostetun painonhallinnan vaikutuksia ISO-BMI:iin ja vaikutusta ravintoaineidensaantiin sekä tutkimuspotilaiden elämänlaatuun ja laboratorioarvoihin. Tutkimuksessa selvitetään ylipainon hoidon käyntien kustannukset terveydenhuollolle. Tutkimus on randomisoitu interventiotutkimus.

Alla ajankohtaisia tutkimushankkeitamme: 

Yksinäisyys ja tukiverkottomuus palliatiivisessa hoidossa

Tutkimuksessa selvitetään yksinäisyyden ja tukiverkottomuuden vaikutusta palliatiivisen hoidon toteutumiseen erityisesti elämän viimeisissä vaiheissa.

Lapsuus ja vammaisuus

Tutkimus käsittelee lapsuudesta ja vammaisuudesta puhumisen tapoja. Tutkimuksen tarkoituksena on luoda katse niihin kulttuurisiin reunaehtoihin, joiden puitteissa media tuottaa vammaisen lapsuuden representaatoita ja asemoi moninaisten lapsuuksien kirjon osaksi vallitsevaa sosiaalista järjestystä. 

AMK-tutkintojen osalta teemme opinnäytetyöyhteistyötä pääsääntöisesti hoitotyön, fysio- ja toimintaterapian sekä apuvälinetekniikan koulutusohjelmien kanssa. AMK-opinnäytetyöt voivat olla joko kirjallisuuskatsauksia tai toiminnallisia opinnäytetöitä. 

Opinnäytetyön aiheet sisältyvät Magneettisairaalamallin mukaisiin teemoihin: 

• Hyvä johtaminen
• Voimaannuttavat rakenteet
• Laadukas ammatillinen toiminta
• Uusi tieto, innovaatiot ja parannukset
• Erinomaiset tulokset 

Hyvä johtaminen -teemaan toivomme opinnäytetyöntekijöitä YAMK- ja yliopistotutkintoihin liittyen.

Olethan meihin yhteydessä tästä linkistä löytyvällä lomakkeella.

• Geriatrian linja on mukana ikääntyneiden potilaiden tulehduksellisia suolistosairauksia, muistisairaiden palliatiivista hoitoa, osastofarmasian vaikuttavuutta, tyypin I diabetesta sairastavien ikääntymismuutoksia ja sairaalakaatumisriskin arviointia koskevissa HUSn ja Helsingin yliopiston tutkimushankkeissa.
   
• Yksilöllisen liikuntareseptin vaikutus Fontan-leikkaukset läpikäyneiden sydänpotilaiden sydämen ja verenkierron suorituskykyyn 6 kuukauden interventiojakson aikana. Lisäksi tutkitaan perifeeristen lihasten harjoittamisen merkitystä keuhkoverenkierrolle sekä kehonkoostumusta. Tutkimusprotokollaa laajennetaan syksyllä 2026 Fontan aikuispotilaisiin, jolloin uutena mittauksena tehdään myös keskuslaskimopaineen mittaus rasituksen yhteydessä.