Suomen myrkyllisimmät sienet

Valkokärpässieni (Amanita virosa)

Valkokärpässieni on tappavan myrkyllinen sieni, joka sisältää maksatoksisia amatoksiineja. Oireet alkavat yleensä 6-24 tunnin kuluttua syömisestä. Alkuoireita ovat voimakas vatsakipu, oksentelu ja vetinen ripuli. 

Valkokärpässieni on kokonaan valkoinen. Lakki on nuorena munamainen, vanhemmiten laakeneva ja 3-12 cm leveä. Jalka on valkoinen, 5-15 cm pitkä, renkaallinen ja tupellinen. Se kasvaa koko maassa mm. kuusikoissa, korvissa  ja lehdoissa elo-syyskuussa. Valkokärpässieni voidaan sekoittaa herkkusieniin ja viljelytuppisieneen.

Kavalakärpässieni  (Amanita phalloides)

Kavalakärpässieni on tappavan myrkyllinen sieni, joka sisältää maksatoksisia amatoksiineja. Oireet alkavat yleensä 6-24 tunnin kuluttua syömisestä. Alkuoireita ovat voimakas vatsakipu, oksentelu ja vetinen ripuli. 

Kavalakärpässienen lakki on nuorena munamainen, vanhemmiten laakeneva  (5-15 cm leveä) ja väriltään sekoitus oliivinvihreää ja kellanharmaata (tai valkoinen). Jalka on valkoinen, 7-15 cm pitkä ja siinä on rengas ja tuppi. Kavalakärpässieni on harvinainen Lounais-Suomessa (Ahvenanmaa, Turun saaristo, Uusimaa) kasvava laji. Se kasvaa lehdoissa ja hakamailla elo-syyskuussa. Kavalakärpässieni voidaan sekoittaa herkkusieniin ja vihreisiin haperoihin. 

Myrkkynääpikkä (Galerina marginata)

Myrkkynääpikkä sisältää maksatoksisia amatoksiineja, kuten valko- ja kavalakärpässienet.

Lakki on kosteana tummanruskea, kuivana vaalean kullanruskea ja leveydeltään 1-5cm. Lakin keskellä on kohouma. Jalka on 2-7 cm pitkä, ruskea, ohut ja tyvestä tummempi. Jalan yläosassa on heikko kalvomainen rengas ja sen alapuolella jalka on valkosäikeinen. Sieni on yleinen koko Suomessa. Se kasvaa tyypillisesti lahoavalla havupuulla mm. metsissä ja hakkuualueilla tai karikkeella puutarhoissa ja pururadoilla syys-marraskuussa. Myrkkynääpikkä voidaan sekoittaa  koivunkantosieneen.

Suippumyrkkyseitikki (Cortinarius rubellus)

Suippumyrkkyseitikki on tappavan myrkyllinen sieni, joka sisältää munuaistoksista orellaniinia. Suippumyrkkyseitikin aiheuttamien oireiden alkamisaika vaihtelee (12 tuntia - 14 vrk), tyypillisimmin oireet (mm. oksentelu ja vatsakipu) alkavat 3 vuorokauden kuluttua. 

Suippumyrkkyseitikin lakki on puna-tai kanelinruskea, leveydeltään 3–8 cm ja sen keskellä on kohouma. Jalka on 0,5-1,5cm paksu ja 5-13 cm pitkä. Suippumyrkkyseitikki kasvaa yleisenä koko maassa tuoreissa kuusikoissa, korpimetsissä, soiden laitamilla, usein rahkasammalikossa elo-syyskuussa. Suippumyrkkyseitikki voidaan sekoittaa muihin seitikkeihin ja kangasrouskuun.

Korvasieni (Gyromitra esculenta)

 Korvasieni on raakana tai riittämättömästi käsiteltynä myrkyllinen sieni, jonka sisältämä gyromitriini voi pahimmillaan aiheuttaa maksavaurion. Oireet alkavat yleensä 4-12 tunnin kuluttua syömisestä. Alkuoireita ovat mm. oksentelu, ripuli, vatsakipu ja huimaus. 

Korvasienen lakki on ruskea 4-12 cm leveä ja aivomaisesti poimuinen, ontto ja muistuttaa tippaleipää. Jalka on vaaleanharmaa ja 2-5 cm pitkä. Sieni kasvaa yleisenä koko Suomessa mm. hiekkapohjaisissa havumetsissä ja hakkuuaukeilla. Satokausi on huhtikuusta kesäkuulle. Korvasieni voidaan sekoittaa huhtasieneen ja piispanhiippaan.