Uutta PCR-pikatestiä käytetään päivystyksissä sairaalahoitoon jäävien potilaiden koronavirustartunnan toteamiseen. Myös HUSin ensimmäisten koronaviruksen vasta-ainetestien tulokset ovat valmistuneet.
Koronaviruksen PCR-pikatestin tulos valmistuu nopeammin kuin koronavirustartunnan tunnistamiseen tavanomaisesti käytetyn PCR-testin, mutta laitteiden kapasiteetti on pienempi. Vastaus saadaan 1,5 tunnissa näytteen saapumisesta laboratorioon.
HUSissa pikatestiä käytetään sairaalaan jäävien potilaiden testaukseen. Testin tulos vaikuttaa siihen, mille osastolle potilas sijoitetaan ja millaisissa suojavarusteissa häntä hoidetaan. Pikatesti tehdään hengitysteistä otettavasta tikkunäytteestä samoin kuin tavanomainen testi.
Uutta testaustapaa kokeillaan parhaillaan Uuden lastensairaalan, Meilahden, Haartmanin ja Malmin sairaaloiden päivystyksissä. Seuraavassa vaiheessa testi otetaan käyttöön myös Jorvin, Peijaksen ja Hyvinkään sairaaloiden päivystyspoliklinikoilla. Pikatesti on käytössä HUSLABin toiminta-alueella myös Kymenlaakson keskussairaalassa Kotkassa sekä Etelä-Karjalan keskussairaalassa Lappeenrannassa.
"Nyt alkuvaiheessa arvioimme pikatestin suorituskykyä siten, että kaikista näytteistä tehdään pikatestin lisäksi myös tavanomainen PCR-testi. Tällä hetkellä käsityksemme on, että pikatestin positiivinen tulos on varsin luotettava, mutta negatiivinen testitulos ei täysin sulje pois tartunnan mahdollisuutta", sanoo ylilääkäri Maija Lappalainen HUSLABista.
HUSin ensimmäisten koronaviruksen vasta-ainetestien tulokset valmistuneet
Koronaviruksen vasta-ainetestaus aloitettiin HUSissa huhtikuun lopussa. Verinäytteestä tehtävä vasta-ainetesti kertoo, onko henkilöllä koronaviruksen vasta-aineita eli onko hän jo sairastanut koronavirusinfektion. Koronavirustartunta näkyy vasta-ainetestissä noin kahden viikon kuluttua tartunnasta.
Ensimmäisessä vaiheessa vasta-ainetestiä tarjottiin noin 1600 työntekijälle. Heistä 1285 osallistui vasta-ainetestaukseen. Testiä tarjottiin yksiköihin, joissa on ollut henkilökunnan altistumisia sekä yksiköihin, joissa hoidetaan koronaviruspotilaita ja/tai mahdollisia koronaviruspotilaita. Lisäksi vertailuryhmäksi valittiin yksiköitä, joissa ei tiettävästi ole ollut koronaviruspotilaita eikä henkilökunnan tartuntoja.
Vasta-aineita löytyi 111 työntekijällä eli 8,6 prosentilla testatuista. Heistä 15 prosentilla oli aiemmin vahvistettu koronavirustartunta PCR-testillä. Positiivisen tuloksen saaneista 23 prosentilla oli ollut hengitystieoireita, mutta heiltä ei ole otettu PCR-testiä. Lopuilla 62 prosentilla ei ole ollut oireita eikä heiltä ole otettu PCR-testiä.
Vasta-ainetestien tulosten tulkinta vaikeaa
HUSin vasta-ainetesteissä positiivisten osuus on huomattavasti korkeampi kuin THL:n väestön vasta-ainetesteissä. "HUSin testitulosten tulkinnassa on syytä olla varovainen. Positiivisten tulosten määrä menee virhemarginaalin sisään ja vasta-aineiden neutralisaatiotestiä ei ole vielä tehty. THL:n tutkimuksissa neutralisaatiotesti on laskenut positiivisten löydösten osuutta huomattavasti", huomauttaa ylilääkäri Asko Järvinen.
THL:n mukaan vasta-ainetestit soveltuvat tällä hetkellä ainoastaan epidemiologiseen tutkimuskäyttöön eikä niiden perusteella voida päätellä, onko henkilö suojassa uudelta tartunnalta. "Positiivinen vasta-ainetestitulos ei muuta työntekijöiden tarvetta käyttää suojaimia koronaviruspotilaiden hoidossa tai vaikuta heidän sijoitteluunsa työtehtävien suhteen", sanoo Järvinen.
"Näiden tulosten perusteella koronaviruspotilaita hoitavalla henkilökunnalla ei ollut enempää vasta-aineita kuin muulla henkilökunnalla. Tästä voinee tehdä johtopäätöksen, että koronaviruspotilaita hoitavissa yksiköissä suojaimia ollut riittävästi ja niitä käytetty oikein", sanoo Järvinen.
HUSin koronavirusinfon aiheena 28.5. oli koronavirustestit ja testaaminen.
Linkki infotilaisuuden tallenteeseen.