Tunnista lähisuhdeväkivalta ja auta oikein
Lähisuhdeväkivalta on ilmiö, joka koskettaa useita potilaita terveydenhuollossa - monesti näkymättömästi, sillä väkivallan uhri ei välttämättä näytä merkkejä ulospäin siitä, mitä hän on kokenut. Vakavaakin lähisuhdeväkivaltaa kokeneen voi olla vaikea myös itse tunnistaa kokemaansa väkivallaksi.
Terveydenhuollon ammattilaisten onkin tärkeää oppia tunnistamaan väkivallan merkit ja ottaa asia puheeksi, vaikka uhri ei juuri siinä hetkessä olisi valmis keskustelemaan kokemuksistaan. Systemaattinen puheeksi ottaminen voi avata mahdollisuuden keskustelulle myöhemmin, kun väkivaltaa kokenut ihminen on siihen valmis.
Miten teillä riidellään?
Lähisuhdeväkivalta on keskustelun aiheena herkkä ja vaatii ammattilaiselta hienovaraisuutta.
Puheeksi ottamisessa onkin tärkeää kysyä asiasta suoraan kahden kesken luottamuksen ja myötätunnon ilmapiirissä. Kysy asiasta rutiinisti kaikilta, sillä se vähentää leimaantumista. Kerro myös vaitiolovelvollisuudesta. Murra uskomuksia ja ota kantaa, sillä väkivallan käytölle ei ole koskaan hyväksyttävää syytä ja se on rikos. Myös väkivallan tekijälle on tarjolla tukea väkivaltaisen käytöksen lopettamiseksi.
Anna tietoa ja kerro, että tukea on aina tarjolla. Asiakkaalle tulee antaa myös mahdollisuus palata asiaan, kun hän tuntee, että hän olisi valmis kertomaan.
Väkivallan kierre voi olla pitkä ja monimutkainen, joten turvasuunnitelman laatiminen on tärkeä osa uhrin tukemista.
Väkivalta vaikuttaa aina myös lapsiin. Vanhemman kokemalla väkivallalla on samanlainen vaikutus lapseen kuin kaltoinkohtelulla. Väkivaltaa kokeneen vanhemman alaikäisistä lapsista on tehtävä aina lastensuojeluilmoitus.
Traumainformoitu hoito ehkäisee uudelleentraumatisoitumista
Traumainformoidussa hoidossa pyritään välttämään traumakokemuksen uusiutuminen, ja traumakokemuksesta kysytään vain tarvittaessa, selkeän syyn ja suunnitelman pohjalta.
Traumainformoidussa hoidossa itse hoitotilanteeseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Potilasta hoidettaessa tulisikin pyytää lupa koskettamiseen, potilaan tulisi antaa riisua vaatteet itse ja makuulla tehtäviä toimenpiteitä tulisi välttää. Lisäksi on tärkeää kertoa etukäteen, mitä tehdään ja miksi asioita kysytään.
Ammattilaisen vastuulla on aina puuttua tilanteisiin ja tuntea keskeiset säädökset, jotka vaikuttavat vastuisiin ja velvollisuuksiin. THL:n verkkokoulut tarjoavat lisätietoa ja tukea ammattilaisille.