Rauhallinen suhtautuminen tukee psyykkistä kestävyyttä - epävarmuus kuormittaa mieltä

Tilanteissa, jotka herättävät huolta, ahdinkoa tai enemmän kysymyksiä kuin selkeitä vastauksia, mieli pyrkii etsimään varmuutta. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse ratkaista tai ymmärtää heti, vaikka ihmisellä on luontainen taipumus pyrkiä selittämään asiat nopeasti, yksinkertaistaen ja mustavalkoisestikin.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (2025) määrittelee henkisen kriisinkestävyyden yhdeksi yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista ja tuo esiin sosiaali‑ ja terveydenhuollon roolin väestön psyykkisen toimintakyvyn tukemisessa osana kokonaisturvallisuutta. Myös Kansallinen mielenterveysstrategia (2020–2030) korostaa mielenterveyttä toimintakyvyn, osallisuuden ja arjen jatkuvuuden perustana sekä varhaisen tuen ja palvelujärjestelmän kuormituksen hallinnan merkitystä yhteiskunnallisissa muutostilanteissa. Näihin viitekehyksiin nojaten HUSin Psykiatria tukee erikoissairaanhoidon keinoin väestön psyykkistä kestävyyttä - rauhallisesti, ammatillisesti ja ihmistä kuunnellen.

Psyykkinen kuormitus ei tarkoita sairautta

”Kun ulkoisen ympäristön uhkakuvat korostuvat, ihmisen mieli pyrkii ennakoimaan ja varautumaan. Se kuluttaa mielen voimavaroja eriasteisesti ja herkästi kumuloituen, vaikka varsinainen uhka ei olisi läsnä omassa arjessa”, toteaa HUSin Psykiatrian hallinnollinen ylilääkäri Aissa Bah.

Kaikki psyykkinen kuormitus ei ole hoidettavaa sairautta. Usein kyse on luontaisesta tavasta reagoida poikkeukselliseen tilanteeseen. Yksilöllinen kokemus on silti todellinen ja ansaitsee tulla otetuksi vakavasti myös yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Medialukutaito suojaa mieltä

Medialukutaito tarkoittaa kykyä suhtautua mediaan, kuten uutisiin, someen, mainoksiin ja muihin sisältöihin tietoisesti, arvioivasti ja harkiten, eikä ottaa kaikkea vastaan sellaisenaan. Medialukutaito on merkittävä psyykkisen hyvinvoinnin suojatekijänä. Uutistulva, sosiaalisen median väittämät sekä algoritmien käyttäjäprofiiliin, aiempaan käyttäytymiseen ja alustan painotuksiin perustuva sisällön tarjoaminen voivat lisätä stressiä erityisesti toistuvan kuormittaville sisällöille altistumisen kautta.

Bah muistuttaa, että omaa jaksamista saa ja kannattaa vaalia. Uutisvirtaa voi halutessaan rajata. Kaikkea ei tarvitse tietää heti, eikä kaikkeen tarvitse reagoida saman tien. Kaikkea ei myöskään ole tarkoitus kantaa yksin tai omilla harteillaan. Viranomaisilla ja kansalaisyhteiskunnalla on omat, toisiaan täydentävät roolinsa. Kokonaisuutena suomalainen yhteiskunta ja viranomaisjärjestelmä on rakennettu kestämään ja kehittymään, ja siihen voi luottaa.

Kestävyyttä rakennetaan pitkäjänteisesti

”Psyykkinen selviytyminen ei ole pikajuoksu vaan maraton”, kertoo Bah. Keskeistä on riittävä palautuminen, rutiinit ja perustarpeista huolehtiminen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa, kuten uni, ravinto, liike ja sosiaaliset kontaktit. Pitkittyneessä epävarmuudessa tärkeintä on, ettei kuluta itseään loppuun jatkuvalla varuillaanololla. Psyykkinen kestävyys rakentuu ja tulee ylläpidettäväksi pienistä, toistuvista arjen teoista.

Milloin kannattaa hakea apua?

Jos ahdistus, pelko tai ylivirittyneisyys alkaa selvästi heikentää toimintakykyä, unta tai kykyä hoitaa arkea, on hyvä hakea tukea. Usein matalan kynnyksen keskusteluapu ja omahoidon keinot riittävät. Tarvittaessa voi olla yhteydessä terveydenhuoltoon, joka arvioi jatkotuen tarpeen.

HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi. Katso poikkeusaukioloajat