Siirry pääsisältöön

Mitä mieltä olet HUS.fi-verkkosivustosta?

Vastaa lyhyeen kyselyyn ja kerro meille, miten sivustomme toimii sinun mielestäsi.

Kyselyyn vastaaminen vie vain muutaman minuutin. Kyselyn voi täyttää suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Valitse kieli kyselyn oikeasta ylänurkasta.

Kiitos ajastasi!

Tästä kyselyyn (avautuu samaan ikkunaan)

Mediatiedote Julkaistu 9.11.2026 09.49

Istukan tulehdus voi herkistää sikiön aivot syntymänaikaiselle hapenpuutteelle

Synnytyksen aikana sikiön hapenpuutteen riskiä arvioidaan suurelta osin kardiotokografian eli KTG:n avulla. Menetelmä on maailmanlaajuisesti yleisin tapa seurata sikiön vointia synnytyksen aikana, mutta sen tulkinta on edelleen haastavaa. Samanlaiset sykekäyrän muutokset eivät aina merkitse kaikille sikiöille samanlaista riskiä.
HUSin kätilö ja tutkija Mikko Tarvonen kuvattuna vaaleaa seinää vasten.
HUSin tutkija ja kätilö Mikko Tarvosen tutkimuksessa havaittiin, että tulehdukselle altistuneilla sikiöillä näkyi sykekäyrässä vähemmän hapenpuutteeseen tyypillisesti liittyviä voimakkaita sykehidastumia kuin muilla sikiöillä.

HUSin ja Helsingin yliopiston tutkijoiden johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa havaittiin, että korioamnioniitti eli istukan ja sikiökalvojen tulehdus voi sekä heikentää sikiön kykyä sietää hapenpuutetta että vaimentaa niitä sykemuutoksia, joiden avulla riskiä tavallisesti tunnistetaan.

Tutkimuksessa selvitettiin, miten kohdunsisäinen tulehdus vaikuttaa täysiaikaisen sikiön reagointiin synnytyksenaikaiseen hapenpuutteeseen ja kuinka vaikeaa hapenpuutetta aivovaurion kehittyminen edellyttää.

Suurempi riski, vaimeammat hälytysmerkit

"Tärkein havaintomme oli, että tulehdukselle altistuneilla sikiöillä näkyi sykekäyrässä vähemmän hapenpuutteeseen tyypillisesti liittyviä voimakkaita sykehidastumia kuin muilla sikiöillä. Samalla heidän riskinsä saada hapenpuutteeseen liittyvä aivovaurio oli suurempi”, kertoo tutkimusartikkelin vastuukirjoittaja, kätilö Mikko Tarvonen HUSista.

Lisäksi aivovaurio saattoi kehittyä jo lievemmän hapenpuutteen yhteydessä kuin lapsilla, jotka eivät altistuneet korioamnioniitille.

Löydös on merkittävä, koska tutkimuksen mukaan samanlaiset sykekäyrän muutokset eivät välttämättä tarkoita kaikille sikiöille samaa riskiä.

Laaja tutkimus yli 3 000 vastasyntyneen aineistolla

Tutkimuksessa analysoitiin 3 487 täysiaikaisen vastasyntyneen tiedot. Tutkijoiden mukaan kyseessä on suurin tähän mennessä julkaistu kohortti vastasyntyneistä, joilla todettiin syntymähetkellä napavaltimoveren asidemia eli poikkeava happamuustila.

Korioamnioniitin riskiä lisää erityisesti pitkittynyt aika lapsivedenmenosta syntymään, mikä voi mahdollistaa bakteerien nousun synnytyskanavasta kohtuun. Korioamnioniitti todettiin 569 synnytyksessä eli 16,3 prosentissa tutkimukseen kuuluneista tapauksista. Tutkimuksessa siihen liittyi 4,6-kertainen hapenpuutteeseen liittyvän aivovaurion riski.

Tulehdus voi madaltaa sikiön sietokykyä hapenpuutteelle

Tutkimuksen mukaan kyse ei vaikuttaisi olevan siitä, että tulehdus yksinään aiheuttaisi aivovaurion. Sen sijaan tulehdus voi madaltaa sikiön sietokykyä siten, että synnytyksen aikainen hapenpuute voi aiheuttaa neurologisen vaurion pienemmälläkin kuormituksella kuin ilman tulehdusta.

Tutkijat kuvaavat ilmiötä niin sanotulla kahden iskun mallilla.

”Vaikuttaa siltä, että tulehdus ja hapenpuute voivat yhdessä olla vaarallisempia kuin kumpikaan tekijä yksin. Tulehdus ikään kuin madaltaa kynnystä, jolla hapenpuute voi vaurioittaa aivoja”, Tarvonen arvioi.

Tutkimustulos tuo uutta tietoa synnytyksiä hoitaville ammattilaisille

Tutkimuslöydös antaa ennen kaikkea uutta tietoa synnytyksiä hoitaville ammattilaisille.

“Tutkimuksen löydökset eivät myöskään tarkoita, että kaikille kohdunsisäiselle tulehdukselle altistuneille lapsille kehittyisi aivovaurio. Vaikka tulehdus lisää riskiä, aivovaurio on edelleen harvinainen, eikä sitä kehity valtaosalle altistuneista. Yksittäisen lapsen riskiä ei myöskään voida ennustaa pelkän kuumeen tai yksittäisen KTG-löydöksen perusteella", Tarvonen muistuttaa.

Tutkijoiden mukaan löydökset voivat tulevaisuudessa auttaa kehittämään synnytyksenaikaista sikiövalvontaa nykyistä yksilöllisemmäksi. Tavoitteena on, että sykekäyrää tarkastellaan osana äidin, syntyvän lapsen ja synnytykseen liittyvien tekijöiden muodostamaa kokonaiskuvaa.

Tutkimusartikkeli: Clinical and histological chorioamnionitis, particularly when associated with funisitis, attenuate intrapartum fetal heart rate responses and increase vulnerability to hypoxic-ischemic brain injury at milder degrees of acidemia

Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: uudet tutkimuslöydökset muuttavat hoitokäytäntöjä tehokkaammiksi ja auttavat kohdistamaan hoitoja oikein. Teemme tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston ja muiden korkeakoulujen kanssa ja julkaisemme vuosittain noin 3000 vertaisarvioitua tutkimusta.

Tämän päivän tutkimus on huomisen parempaa hoitoa.

HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.

Palaute

Löysitkö etsimäsi?

Kiitos palautteesta!

Kiitos palautteestasi!

Kirjoita tähän verkkosivustoa koskeva palautteesi.

Ethän kirjoita tähän henkilökohtaisia tietojasi. Huomioithan, että emme vastaa tämän lomakkeen kautta jätettyihin palautteisiin. Muuta kuin verkkosivustoa koskevaa palautetta voit antaa palautesivullamme.

Kirjoita tähän verkkosivustoa koskeva palautteesi.

Ethän kirjoita tähän henkilökohtaisia tietojasi. Huomioithan, että emme vastaa tämän lomakkeen kautta jätettyihin palautteisiin. Muuta kuin verkkosivustoa koskevaa palautetta voit antaa palautesivullamme.