EUHA Symposium: Henkilöstön hyvinvointi on terveydenhuollon kestävyyden edellytys
HUSin EUHA-puheenjohtajuuden päättävän jäsenkokouksen yhteydessä järjestetyssä Inspired Professionals symposiumissa korostettiin osaavien ja motivoituneiden ammattilaisten merkitystä tulevaisuuden terveydenhuollossa.
Aamupäivällä symposiumissa kuultiin kolmen pääpuhujan esitykset ja iltapäivällä osallistujat jakautuivat neljään pienryhmään keskustelemaan aamupäivän esityksistä ja jakamaan kokemuksiaan.
Ensimmäisen keynote-puheenvuoron piti WHO:n Euroopan aluetoimiston Health Workforce and Service Delivery -yksikön johtaja, lääkäri Tomas Zapata. Puheenvuorossaan hän tarkasteli terveydenhuollon henkilöstön riittävyyttä sekä työvoiman liikkuvuutta Euroopassa, nykytilanteen haasteita ja liikkuvuuden vaikutuksia terveydenhuoltojärjestelmiin.
Ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä Euroopassa puuttuu noin 940 000 terveydenhuollon työntekijää. Pulaa aiheuttavat nykyisen henkilökunnan ikääntyminen, halu työskennellä osa-aikaisesti, mielenterveyteen liittyvät haasteet ja siirtyminen muihin tehtäviin. Samaan aikaan muun muassa väestön ikääntyminen lisää palveluiden kysyntää.
Zapata kertoi, että 29 maassa tehdyssä tutkimuksesta kävi ilmi, että erilaiset mielenterveyden ongelmat ovat varsin yleisiä terveydenhuollon ammattilaisilla. ”Meidän tulee ottaa nämä mielenterveyden ongelmat hyvin vakavasti. Kuitenkin kaksi kolmasosaa lääkäreistä ja hoitajista kokee työnsä merkityksellisenä ja ovat tyytyväisiä”, huomautti Zapata. Johtamisella on suuri vaikutus henkilöstön hyvinvointiin. Lääkärit ja hoitajat, joilla on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä, raportoivat vähemmän masennusta ja ahdistusta.
Toisen keynote-puheenvuoron piti HUS Neurokeskuksen johtaja Nina Forss. Hän kertoi puheenvuorossaan HUSin Neurokeskuksen kokemuksia siitä, miten kliinisiä erityisosaajia voidaan löytää, miten heitä voi auttaa kehittymään ja miten he pysyvät motivoituneina ja sitoutuneina.
Neurokeskuksessa on hyviä kokemuksia ”omien ammattilaisten kasvattamisesta”: opiskelijoita tutustutetaan kliiniseen työhön jo aikaisessa vaiheessa ja heille tarjotaan matalan kynnyksen mahdollisuuksia tutkimuksen tekemiseen. Myös erikoistuvia tuetaan tekemään tutkimusta kliinisen työn ohessa. ”Tutkimuksen tekeminen antaa tärkeää osaamista kliiniseen työhön. Se kehittää kriittisen arvioinnin taitoja, vahvistaa kykyä arvioida uusia tutkimustuloksia ja voi nopeuttaa uusien hoitomenetelmien käyttöönottoa”, kertoo Forss.
Kolmannen keynote-puheenvuoron piti Helsingin yliopiston työterveyshuollon ja -lääketieteen emeritusprofessori Kari Reijula. Puheenvuorossaan hän tarkasteli sairaalatyön henkisiä ja fyysisiä kuormitustekijöitä sekä sitä, miten työterveyshuolto ja työn organisointi voivat yhdessä tukea henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä. Hän korosti myös henkilöstön hyvinvoinnin merkitystä koko sairaalan toiminnan ja suorituskyvyn kannalta. ”Työntekijöiden hyvinvointi ja työkyky on kolmen osapuolen, työnantajan, työterveyden ja työntekijöiden yhteistyötä. Työterveyden kulmakiviä ovat riskien arviointi, ennaltaehkäisevä toiminta, ammattitautien diagnosointi ja työkykyarviointi”, kertoi Reijula.
”Symposiumin keskusteluissa nousi vahvasti esiin yhteinen ymmärrys siitä, että haasteet ovat monilta osin samankaltaisia kaikissa yliopistosairaaloissa. Juuri siksi kokemusten, oppien ja hyvien käytäntöjen jakaminen on tärkeää – yhdessä voimme vahvistaa henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja koko terveydenhuollon kestävyyttä”, sanoo HUSin toimitusjohtaja Matti Bergendahl.