Sädehoito

​Yhdistelmähoidossa leikkaushoitoa täydennetään sädehoidolla. Hoito annetaan kirurgisen hoidon jälkeen tai sitä ennen ja jälkeen, riippuen kasvaimen laadusta. Leikkauksen jälkeen hoito aloitetaan n. 3-4 viikkoa leikkauksesta. Hoito annetaan päivittäin viitenä päivänä viikossa 4-7 viikon aikana polikliinisesti, ellei potilaan yleiskunto vaadi sairaalahoitoa. Sädekenttä pyritään rajoittamaan siten ,että terveet kudokset jäävät sädetyksen ulkopuolelle.

Joskus potilaan heikko yleiskunto tai vaikea sairaus voi olla este leikkaukselle, jolloin sädehoitoa käytetään ainoana hoitomuotona. Samaten, jos kasvain on levinnyt niin laajalle, ettei leikkaushoito ole mahdollinen, sädehoitoa käytetään oireenmukaisena hoitona. Se pienentää kasvainta, lievittää kipuja sekä parantaa toimintaa ja elämänlaatua.

Sädehoidon sivuvaikutukset

• sädehoidon haittoja voidaan lieventää ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä:
  - hyvä suu-ja hammashoito ennen sädehoitoa ja sen aikana
  - iho-oireita voidaan lievittää käyttämällä haaleaa vettä ilman saippuaa
  - kuumaa saunaa on vältettävä hoidon aikana ja niin kauan kunnes iho-oireet rauhoittuvat ja sen jälkeen on saunassa hyvä suojata sädetettyä aluetta kostealla pyyhkeellä
  - tupakointi ja alkoholin käyttö ärsyttävät suun ja nielun pysyvästi herkistyneitä limakalvoja
  
• osa vaivoista lievittyy oleellisesti muutamassa viikossa sädehoidon jälkeen, osa jää pitkäksi aikaa tai pysyväksi.
  
• yleisiä sivuvaikutuksia ovat iho- ja limakalvoärsytys ja tulehtuminen, suun kuivuminen, turvotus etenkin leuan ja kaulan alueella, syömis- ja nielemisvaikeudet, ruokahaluttomuus, makuaistin heikkeneminen, huimaus, pahoinvointi, päänsärky ja väsymys.
  
• mukosiitti eli suun limakalvon tulehdus kehittyy useille sädehoitoa saaville. Se ilmaantuu 1-2 viikossa sädehoidon aloittamisesta ja kestää 2-4 viikkoa hoidon lopettamisen jälkeen. Se ilmenee aluksi punoittavina alueina, joille ilmaantuu myöhemmin haavaumia. Pahimmillaan se aiheuttaa vaikeita syömisongelmia. Leikkauksen yhteydessä laitetun peg- letkun avulla voidaan turvata ravinnon saanti. Mukosiitin ehkäisyssä ja hoidossa on suun huolellinen puhdistus tärkeää.
  
• suun kuivuus: leikkauksen yhteydessä poistetaan usein 1-4 suurta sylkirauhasta ja suun limakalvon myötä osa pienistä sylkirauhasista. Sädehoito vaurioittaa sylkirauhasia kasvaimen sijainnin mukaan. Syljenerityksen vähyys aiheuttaa kipua, syömis -ja puheongelmia sekä makuaistin muutoksia. Lisäksi suun ja hampaiston alueet altistuvat tulehduksille. Hoito on oireenmukainen: suuta kostuttavista valmisteista on apua.
  
• suun kuivuus herkistää sieni-infektioille. Tulehdus ilmenee punoituksena, kirvelynä ja kipuna sekä helposti irroitettavana valkoisena karstana. Sienilääkitys aloitetaan sädehoidon aikana ja jatketaan kunnes limakalvot ovat parantuneet.
  
• leukalukko saattaa esiintyä, jos sädekenttä ulottuu nivelen ja sen lihaksiston alueelle.
  
• hampaiden reikiintymisalttius lisääntyy pysyvästi.

• leukaluun kuolio ja sen seurauksena luutulehdus on nykyään harvinainen ongelma. Sen välttämiseksi hyvä suu- ja hammashoito ja omahoito on tärkeää.