Synnytys

Runsas verenvuoto

• Huom! Vereslimainen vuoto loppuraskaudessa supistelun yhteydessä on normaalia.
• Jos verenvuoto on erittäin runsasta, soita ambulanssi (112)

Jatkuva kova kipu

• Huom! Jos kipu on erittäin kovaa ja siihen liittyy verenvuotoa tai tarvetta ponnistaa, soita ambulanssi (112)

Lapsiveden meno ja erikoistilanteet

• Verinen tai vihreä lapsivesi
• Lapsi on perätilassa
• Raskautesi on monikkoraskaus

Muutokset sikiön liikkeissä

• Jos sikiö ei liiku kohdussa normaalisti

Äkilliset muut oireet

• Kova päänsärky, näköhäiriöitä, ylävatsakipua tai voimakasta kutinaa esim. jalkapohjissa, kämmenissä tai vatsalla

Olet tarvittaessa oikeutettu saamaan tulkkipalvelua hoitosi aikana. Tulkki voi olla läsnä sairaalassa tai tulkata puhelimen välityksellä. Ilmoitathan tulkin tarpeestasi hoitavalle henkilökunnalle, kun tulet sairaalaan. 

• neuvolakortin ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen
• säännöllisesti käyttämäsi lääkkeet
• henkilökohtaiseen puhtauteen tarvitsemasi välineet, kuten hammasharjan ja -tahnan, deodorantin, shampoon jne.
• vaatteita itselle ja vauvalle, jos suunnittelet meneväsi Perhepesähotelliin synnytyksen jälkeen

• mukavia, rentoja vaatteita, jos haluat käyttää sairaalassa omia vaatteitasi (esim. aamutakki, oloasuja)
• liukumattomat sisäkengät
• kameran
• rentouttavaa musiikkia
• lämpöpakkauksen, jyväpussin tms.
• tukihenkilölle eväät sekä mukavat vaatteet ja kengät
• huulirasvan
• imetysliivit
• liivinsuojat
• kantoliinan
• kestovaipat, jos haluat käyttää niitä lapsellasi alusta asti (joudut myös pesemään ne itse)
• Kotiinlähtöä varten (hakija voi tuoda):
  • vauvan vaatteet ja turvaistuimen
  • vaatteet äidille

Jätäthän suosiolla arvotavarat, kuten korut ja muut arvokkaat esineet kotiin.

Synnytyksen käynnistymistä edeltää usein epäsäännöllinen, joskus kivuliaskin supistelu, joka voi ensisynnyttäjällä kestää useita päiviä. Tätä kutsutaan latenssivaiheeksi. Latenssivaihe on edessä usein myös silloin, kun lapsivesi on mennyt. 

Latenssivaiheen tärkeä tehtävä on kypsyttää kohdun kaulakanavaa synnytystä varten. Silloin paras ja turvallisin paikka odottaa synnytyksen käynnistymistä on koti. Latenssivaihetta ei voi itse nopeuttaa tai hidastaa. Siksi supistusten välissä kannattaa levätä, rentoutua ja kerätä voimia itse synnytystä varten. Tee asioita, jotka tuntuvat mukavilta ja hyviltä. 

Synnytyksen alkuvaiheessa voit esimerkiksi lähteä kävelylle, tehdä kotona arkiaskareita tai mennä pitkään sopivan lämpöiseen suihkuun. Jos olet kovin kipeä ja väsynyt pitkään jatkuneiden supistusten vuoksi, soita sairaalaan. Kätilö voi antaa vinkkejä lääkkeettömästä kivunhoidosta, tukea ja tarvittaessa voit saada sairaalassa kipulääkettä.

Kun tulet sairaalaan, kätilö ottaa sinut vastaan ja tarkastaa vauvasi voinnin ja synnytyksen vaiheen. Jos synnytyksesi on vasta käynnistymässä, voit keskustella kätilösi kanssa, mikä on paras vaihtoehto odottaa synnytyksen käynnistymistä.

Joskus synnytykseen voi liittyä merkittävää verenvuotoa, jolloin tarvitset luovutettua verta. Turvallisuutesi takaamiseksi otamme sinulta synnyttämään tullessasi verensiirtoon tarvittavan sopivuuskokeen, jossa tutkimme veren plasmasta kliinisesti merkityksellisiä punasoluvasta-aineita sekä pienen verenkuvan, jossa tutkimme puna- ja valkosolujen ja verihiutaleiden määrän sekä hemoglobiiniarvon. Jos näytteet on otettu sinulta jo aiemmin viiden vuorokauden sisällä sairaalassamme, niitä ei tarvitse ottaa uudelleen.

Synnytys on käynnissä, kun supistukset avaavat kohdunsuuta. Ne tulevat säännöllisesti alle kymmenen minuutin välein, kestävät noin minuutin ajan ja ovat niin voimakkaita, että niihin on keskityttävä. 

Voit ottaa mukaan synnytykseen tukihenkilön, joka voi olla isä, puoliso tai muu sinulle läheinen henkilö. Jos tulet synnyttämään yksin, kätilö on tukenasi.  Tukihenkilön kannattaa varata itselleen mukaan mukavat vaatteet ja eväitä. Jos tukihenkilösi sairastaa tarttuvaa tautia, esimerkiksi ylähengitystieinfektiota, synnytykseen ei voi tulla mukaan. 

Tukihenkilö voi helpottaa oloasi esimerkiksi hieromalla, rohkaisemalla, pitämällä kädestä tai vain olemalla läsnä. Tukihenkilöllä on mahdollisuus luoda suhde vastasyntyneeseen ensi hetkistä alkaen. Jos et voi synnytyksen jälkeen ottaa lasta ihokontaktiin, voi tukihenkilö pitää vauvaa lähellään ihokontaktissa. Tukihenkilö voi osallistua myös suunniteltuun keisarileikkaukseen. 

Voitte kuvata omaa perhettänne synnytyksessä vapaasti. Kaikki henkilökuntamme jäsenet eivät halua kuitenkaan tulla kuvatuiksi. Toivomme, että kunnioitatte tätä toivetta.

Naistenklinikalla ja Espoon sairaalassa käytössä on tukihenkilön tunnisteranneke. Tukihenkilön tulee pitää ranneketta koko sairaalassa olonsa ajan. Poistamme rannekkeen kotiutumisen yhteydessä.  Tarkoituksenamme on identifioida synnyttäjien ja synnyttäneiden tukihenkilöt muista osastoilla, mahdollisesti myös luvatta liikkuvista henkilöistä. Lue lisää täältä.

Kun synnytys on käynnissä, hoidamme sinua synnytyshuoneessa. Voit yhdessä kätilön kanssa keskustella synnytykseen liittyvistä toiveistasi ja eri kivunlievitysvaihtoehdoista. Avautumisvaihe voi kestää useita tunteja. Teethän olosi synnytyshuoneessa mukavaksi: voit etsiä itsellesi hyvää asentoa ja rentoutua vaikkapa musiikkia kuunnellen. Halutessasi voit ottaa mukaasi vaikkapa oman tyynyn ja toivomiasi pieniä, helposti säilytettäviä ja sulavia välipaloja. Kivunlievitystä saat toiveidesi ja tarpeittesi mukaan.

Kätilömme seuraa sinun ja vauvasi hyvinvointia ja synnytyksen edistymistä synnytyksen aikana. Apuna tässä kätilö käyttää mm. sikiön sydänääniä ja kohdun supistuksia sekä ulko- ja sisätutkimusta.

Ponnistusvaihe alkaa, kun kohdunsuu on täysin auki (10 cm) ja lapsen tarjoutuva osa, pää tai peppu, on matalalla. Tässä vaiheessa tunnet voimakasta painontunnetta ja ponnistamisen tarvetta. Joskus vauvan tarjoutuvan osan laskeutumista ja ponnistamisen tarvetta joutuu odottamaan, vaikka kohdunsuu on täysin auki.

Ponnistusvaihe kestää keskimäärin 30–90 minuuttia. Ponnistaa voi monessa asennossa, ja suosittelemmekin kokeilemaan luontevilta tuntuvia asentoja jo ennen vaiheen alkua. Apuna voit käyttää esimerkiksi patjaa, palloa tai synnytysjakkaraa. Kätilö auttaa sinua. Tukihenkilö voi auttaa hyvän synnytysasennon löytämisessä. Ponnistamisvaihe päättyy lapsen syntymään.

Nostamme hyväkuntoisen vastasyntyneen ihokontaktiin. Tukihenkilö saa halutessaan leikata napanuoran. Ihokontakti auttaa vastasyntynyttä sopeutumaan kohdunulkoiseen elämään, ja vauva alkaa hakeutua ihokontaktissa itse rinnalle. Yleensä vauva on valmis imemään rintaa ensimmäisen kerran noin tunnin ikäisenä.

Vauvan syntymän jälkeen kohtu jatkaa supistelua, ja useimmiten tunnin sisällä vauvan syntymästä syntyy pehmeä istukka. Istukan syntyminen on synnytyksen viimeinen vaihe. Jos väliliha on leikattu tai synnytyksessä on tullut repeämiä, ompelemme ne istukan synnyttyä.

Ennen synnyttäneiden osastolle siirtymistä kätilö tutkii, mittaa ja punnitsee vauvan. Kaikki vastasyntyneet saavat myös K-vitamiinipistoksen, joka tehostaa vauvan hyytymistekijäaineenvaihduntaa ja ehkäisee mahdollisia sisäisiä verenvuotoja. Synnytysosastolla sinun ja tukihenkilösi on mahdollista saada pientä syötävää ennen synnyttäneiden osastolle siirtymistä. Sinulla on myös mahdollisuus käydä suihkussa.

Synnyttäneiden osastolla kätilö tai lastenhoitaja käy kanssasi synnytyskeskustelun. Jos joku synnytykseen liittyvä asia jää vaivaamaan mieltä, voit aina ottaa sairaalaan yhteyttä myös kotoa käsin.

Teemme suunniteltuja keisarileikkauksia esimerkiksi sikiön perätilan tai sikiön koon ja äidin lantion välisen epäsuhdan vuoksi. Jos olet tulossa suunniteltuun keisarileikkaukseen, valmistelemme sinut leikkaukseen ja tarkistamme sikiön voinnin heti leikkauspäivän aamuna. Keisarileikkausta voi joutua odottamaan leikkaussalin tilanteen mukaan.

Kun leikkaussali on valmis, kätilömme saattaa sinut ja tukihenkilösi leikkausosastolle. Laitamme sinulle tipan käteen ja katetrin virtsarakkoon. Teemme suurimman osan suunnitelluista keisarileikkauksista spinaali- tai epiduraalipuudutuksessa. Pesemme leikkausalueen ja suojaamme sen steriileillä liinoilla.

Vauva syntyy noin kymmenessä minuutissa, minkä jälkeen sinä ja tukihenkilösi saatte nähdä vauvan. Kätilö tarkistaa vastasyntyneen voinnin, ja tarvittaessa kutsumme paikalle lastenlääkärin. Jos vauvan vointi on hyvä, saat vauvan rinnallesi ihokontaktiin. Myös tukihenkilö voi ottaa vauvan ihokontaktiin. Tätä varten tukihenkilön on hyvä ottaa mukaan paita, jonka saa edestä auki.

Samanaikaisesti leikkaus jatkuu. Puristelemme istukan irti ja puhdistamme kohdun. Suljemme ihon joko ommellangalla tai hakasilla. Tarkkailemme leikkauksen jälkeen vointiasi heräämössä noin kaksi tuntia.

Myöhemmin kätilö mittaa ja punnitsee vastasyntyneen. Kaikki vastasyntyneet saavat myös K-vitamiinipistoksen, joka tehostaa vauvan hyytymistekijöitä ja ehkäisee mahdollisia sisäisiä verenvuotoja.

Kun siirryt heräämöstä synnyttäneiden osastolle, autamme vauvan ihollesi ja ensi-imetykseen. Seuraamme toipumistasi ja kiinnitämme erityistä huomiota kivun hoitoon. Pääset nousemaan jalkeille samana päivänä vointisi mukaan. Suihkuun voit mennä seuraavana päivänä. Hyvävointisen äidin on mahdollista kotiutua ongelmattoman keisarileikkauksen jälkeen jo vuorokauden kuluttua leikkauksesta. Useimmiten kotiutuminen on mahdollista toisena tai kolmantena päivänä. 

Kaikissa HUSin synnytyssairaaloissa synnyttäneiden osastoilla on perhehuoneita. Perhehuoneita ei voi varata etukäteen. Huoneet on tarkoitettu perheille, joissa tukihenkilö voi olla läsnä koko hoitojakson ajan. Henkilökuntamme on apuna ympäri vuorokauden. On hyvä huomioida, ettemme voi aina järjestää perhehuonetta esimerkiksi silloin, jos sairaalassa on ruuhkaa. 

Kaikissa sairaaloissamme on myös useamman äidin ja vastasyntyneen huoneita. Lisäksi Naistenklinikalla on myös synnyttäneiden salonkihuoneita, jossa hoidetaan hyväkuntoisia synnyttäneitä kuuden tunnin ajan synnytyksen jälkeen ennen siirtymistä kotiin tai Perhepesähotelliin.

Helsingissä Naistenklinikan läheisyydessä sijaitsee Perhepesähotelli (Scandic Hotel Meilahti), jossa on 19 perhehuonetta ja ympäri vuorokauden palveleva hoitohenkilökunta. Perhepesähotelliin voit siirtyä salongista alatiesynnytyksen ja seurannan jälkeen, jos sinä ja vauvasi voitte hyvin eikä kummallakaan teistä ole tarvetta vaativalle erityisseurannalle.

Synnytyksen jälkeen kätilö keskustelee kanssasi siitä, mitkä ovat toiveesi liittyen synnytyksen jälkeiseen hoitoon. Keskustelussa mietitään myös, mikä on lääketieteellisestä ja hoitotyön näkökulmasta sinulle ja vauvallesi paras hoitopaikka. Päätös hoitopaikasta tehdään yhdessä kanssasi yksilöllisesti aina vasta synnytyksen jälkeen.

Kotiutumisen ajankohta synnytyksen jälkeen on yksilöllinen, ja riippuu äidin ja vauvan voinnista. Keskimääräiset hoitoajat synnytyksen jälkeen ovat

•  ensisynnyttäjillä noin 1,5–2 vrk
•  uudelleensynnyttäjillä 1–2 vrk
•  sektiosynnyttäjillä 1–3 vrk.

Hyväkuntoinen uudelleensynnyttäjä ja vastasyntynyt voivat kotiutua jo 6–24 tunnin kuluttua synnytyksestä. Polikliinisesti kotiutuneilla on seurantakäynti sairaalan synnyttäneiden vastaanotolla 3–5 vuorokauden kuluttua synnytyksestä. 

Synnyttäneiden vastaanotolla annamme hoitoa ja ohjausta vastasyntyneiden perheille kotiutumisen jälkeen.

Jos vauvasi tarvitsee kontrollikäyntiä ensimmäisen kahden viikon aikana esimerkiksi varhaisen kotiutumisen, kellastumisen, painon seurannan tai kuulon tutkimuksen vuoksi, varaamme ajan ennen kotiutumistanne joko synnytyssairaalaan tai kotikätilölle.

Voimme varata ajan myös etävastaanottona tai kotikäyntinä, jos sinulla on tarvetta imetyksen ohjaukseen tai lisämaitojen vähentämiseen. Jos vauvasi kotiutuu alle vuorokauden iässä, lastenlääkäri tarkastaa hänet uudelleen synnytyssairaalassa 2–5 vuorokauden ikäisenä.

Kätilöiden kotikäyntipalvelu on tarjolla Naistenklinikalla sekä Espoon ja Lohjan sairaaloissa synnyttäneille. Kotikäynti voidaan varata kontrollikäynniksi varhaisen kotiutumisen jälkeen, painon seurannan tarpeeseen tai lyhyeen imetysohjaukseen vauvan kahden ensimmäisen elinviikon aikana. Voit tiedustella mahdollisuutta kätilön kotikäyntiin sairaalasta kotiutumisesi yhteydessä. Kätilömme kulkevat autolla, joten autolle tulee saada parkkipaikka kotikäynnin ajaksi. Käynnit Helsingin kantakaupungissa harkitaan tästä syystä tapauskohtaisesti. Palvelu on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Naistenklinikan ja Espoon sairaalan kätilöt tekevät kotikäyntejä Espoon, Kauniaisten, Helsingin, Vantaan ja Kirkkonummen alueilla. Lohjalla kätilöt tekevät kotikäyntejä alueille, jotka sijaitsevat korkeintaan puolen tunnin ajomatkan päässä Lohjan sairaalasta. Kotieläimet pyydetään sijoittamaan toiseen huoneeseen kotikäynnin ajaksi.

Kätilön kotikäynti ei korvaa neuvolan kotikäyntiä, jonka sisältö on laajempi ja koskee koko perheen hyvinvointia. Varaathan neuvolakäynnin omasta äitiysneuvolastasi viimeistään kotiutuessasi synnytyssairaalasta. 

• Naistenklinikka: kaikki HUS-alueen synnytykset ennen raskausviikkoa 32
• Espoon sairaala: synnytykset raskausviikosta 32
• Hyvinkään ja Lohjan sairaalat: synnytykset raskausviikosta 35

HUSin jokaisessa synnytyssairaalassa on ympärivuorokautinen lastenlääkäripäivystys ja vastasyntyneiden osasto, lastenosasto tai valvontayksikkö, jossa vastasyntynyttä voidaan hoitaa syntymän jälkeen. Huomattavan ennenaikaisesti syntyneet ja tehohoitoa syntymänsä jälkeen tarvitsevat vauvat siirretään hoitoon Naistenklinikan Vastasyntyneiden teho-osasto Saareen. Vanhempia rohkaistaan olemaan läsnä ja osallistumaan vauvansa hoitoon heti alusta lähtien. Hoitajat auttavat ja neuvovat vauvan hoitoon liittyvissä asioissa.

Lastenlääkäri tutkii vastasyntyneen ennen kotiutumista noin 1–2 vuorokauden iässä. Alle 20 tunnin  ikäisinä tutkitut lapset kutsutaan uusintatarkastukseen. Lääkäri tutkii vauvan sekä tarkastaa tiedot äidin terveydestä, raskauden ja synnytyksen kulusta sekä vauvan voinnista syntymän jälkeen ja osastoseurannan aikana.

Vastasyntyneen tarkastuksessa lääkäri:

• arvioi yleisvointia, väriä, jäntevyyttä, ärtyvyyttä sekä varhaisheijasteita, kuten tarttumista ja Moron refleksiä
• tarkastaa ulkoiset piirteet ja ihon
• kuuntelee sydämen ja keuhkot
• tunnustelee reisivaltimopulssit
• tutkii silmien punaheijasteet, suuontelon, suulaen, kallonsaumat ja aukileet
• tunnustelee vatsan, munuaiset ja muut sisäelimet
• tarkistaa lonkat ja ulkoiset sukupuolielimet

Synnynnäisen kilpirauhasen vajaatoiminnan poissulkemiseksi otamme jokaisen vastasyntyneen napanuorasta heti syntymän jälkeen verinäytteen, josta määritämme kilpirauhasen toimintaa kuvaavan TSH-arvon.

Lisäksi otamme vanhempien suostumuksella kaikilta vastasyntyneiltä 2–5 vuorokauden iässä vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien seulontaverinäytteen (VasSeu1). Tutkimuksella seulomme harvinaisia, periytyviä synnynnäisiä aineenvaihdunta- ja immuunipuutossairauksia, joita on vaikea diagnosoida, mutta joihin on olemassa hoito.  

Seulontaa varten otamme verinäytteen ihopistolla vauvan kantapäästä. Jos olette vielä sairaalassa, laboratoriohoitajamme ottaa näytteen osastolla. Jos olette jo kotiutuneet sairaalasta, näytteen ottaa useimmiten kätilö kotikäynnillä. Halutessanne voitte myös käydä antamassa näytteen HUSLABin laboratoriossa. Varauduthan kertomaan laboratoriossa vauvan henkilötunnuksen, jonka hän on saanut jo sairaalassa. Löydät henkilötunnuksen lapsen sairaalarannekkeesta, kotiin lähtiessä mukaanne tulostetuista papereista tai OmaKannasta.

Ennen kotiutumista tutkimme myös vauvan kuulon (kuulon seulonta).

Jos tarkastuksessa tai seulontatutkimuksissa ilmenee poikkeavaa, ohjaamme vauvan jatkoseurantaan ja tarvittavaan hoitoon.

Palvelupisteet

• Tullinpuomin laboratorio
• Naistenklinikan laboratorio
• Uuden lastensairaalan laboratorio
• Jorvin sairaalan laboratorio
• Hyvinkään sairaalan laboratorio
• Lohjan sairaalan laboratorio
• Raaseporin sairaalan laboratorio
• Porvoon sairaalan laboratorio

Suomen kansallisessa rokotusohjelmassa BCG-rokotuksen saavat maksutta alle 7-vuotiaat lapset, joilla on suurentunut riski saada tuberkuloositartunta. THL määrittelee riskiryhmään kuuluvat. Vauvan rokotustarve tarkastetaan kohdallasi raskausaikana neuvolassa tai viimeistään synnyttäneiden osastolla sairaalassa. Annamme HUS-alueella syntyneille, riskiryhmään kuuluville vauvoille BCG-rokotuksen sairaalan poliklinikalla 2–3 viikon iässä.  

Palvelupisteet

• Lasten vastaanotot, Uusi lastensairaala
• Vastasyntyneiden vastaanotto L2, Jorvin sairaala
• Lasten ja nuorten poliklinikat, Hyvinkään sairaala
• Äitiyspoliklinikka, Lohjan sairaala

Kätilömme kertovat YouTube-videoissamme synnytyksestä, kotiutumisesta ja ensipäivistä vauvan kanssa. 

Synnytyksessä

• YouTube: Synnytyksen käynnistäminen
• YouTube: Avautumisvaihe
• YouTube: Synnytys
• YouTube: Spinaali- ja epiduraalipuudutus
• YouTube: Perätilasynnytys
• YouTube: Imukuppiavusteinen synnytys
• YouTube: Keisarileikkaus
• YouTube: Kaksossynnytys

Synnyttäneiden osastolla

• YouTube: Lapsivuodeaika
• YouTube: Vauvan erityisseuranta
• YouTube: Vastasyntyneen kotiinlähtötarkastus

Toipuminen, kotiutuminen ja vastasyntyneen hoito

• YouTube: Kotiutuminen synnytyssairaalasta
• YouTube: Toipuminen raskaudesta 
• YouTube: Synnytyksestä toipuminen
• YouTube: Keisarileikkauksesta toipuminen
• YouTube: Ensipäivät vauvan kanssa

Annamme perheellenne synnyttäneiden osastolla Vauvamatkalla-oppaan. Voit tutustua oppaaseen myös etukäteen täältä. 

HUS, Espoo, Vantaa ja Helsinki pilotoivat yhdessä hoitopolkua, jonka tarkoituksena on sujuvoittaa synnyttäneen matkaa synnytyssairaalasta kotiin.

Lisäämme synnyttäneen ja koko perheen turvallisuuden tunnetta ja annamme entistä parempia valmiuksia tulevaan arkeen vauvan kanssa. Synnyttäneiden ja perheiden tarpeet ovat erilaisia, ja juuri tämän sujuvan kotiutumisen pilotti huomioi.

Verrattuna nykyiseen malliin sujuvan kotiutumisen pilotissa perhe saa enemmän tukea sairaalasta kotiutumisen jälkeen: kotikäyntejä ja puheluita on lisätty, mikä tuo tukea ja turvaa ensimmäisiin hetkiin kotona vauvan kanssa.

Mukana olevat neuvolat:

• Helsinki: Oulunkylä ja Malmi
• Espoo: Iso Omena ja Kivenlahti
• Vantaa: Hakunila ja Korso

Sairaaloista mukana ovat Espoon synnytyssairaala ja Naistenklinikka.

Kenelle hoitopolku on tarkoitettu?

Pilottiin valittaville on luotu yhdessä kriteerit, koska pilotissa sairaalahoitoaika on lyhyt. Jos synnyttänyt tai vastasyntynyt tarvitsevat yli 36 tuntia kestävää sairaalaseurantaa tai hoitoa, ei pilottilinjoilla voi kotiutua. Siksi odottajalla ei voi olla esimerkiksi sairautta tai lääkitystä, joka aiheuttaa yli 36 tuntia kestävää seurantatarvetta vastasyntyneelle.

Pilottineuvoloiden terveydenhoitajat etsivät mukaan odottajia raskausviikoilta 30–32. Pilotin tukena on uusi Vauvamatkalla-digihoitopolku.

Terveydenhoitaja arvioi neuvolassa yhdessä asiakkaan kanssa loppuraskauden aikana, mikä hoitopolku olisi odottajalle sopivin. Vauvan syntymän jälkeen sairaalassa arvioidaan, voidaanko suunnitelmassa pysyä.