Tulehduskeskuksen tutkimukset

Suomen Akatemian 2020 myöntämällä kolmivuotisella rahoituksella Infektioklinikassa on meneillään koronapotilaiden toipilasplasmatutkimusta professori Anu Kanteleen johdolla. Koronavirusinfektiota tutkitaan myös  professori Kanteleen ja Helsingin yliopiston professori Olli Vapalahden perustamassa yhteistyökonsortiossa, jossa on useita eri osaprojekteja.

Kehitämme ihotautiklinikassa geeni- ja soluterapiaa monioireiseen perinnölliseen APECED-autoimmuunisairauteen. Kyseessä on perinnöllinen, lapsuudessa alkava sairaus, joka johtuu yhden geenin, AIRE-geenin mutaatiosta. AIRE ilmentyy normaalisti kateenkorvassa ja imusolmukkeissa  ja sen tehtävä on ohjata elimistön omaa immuunivastetta erottamaan oma ja vieras. Kun tämä geenituote ei toimi, elimistön immuunivaste alkaa reagoida omia kudoksia kohtaa ja syntyy hyvin monen elimen oireita.  

Olemme valmistaneet potilaiden veren soluista indusoituja monikykyisiä kantasoluja (iPSC), joiden avulla tutkimme eri menetelmin muuntuneen geenin korjausta.  Geenikorjauksen jälkeen solut erilaistetaan haluttuun ilmiasuun, jolloin voimme testata geenikorjattujen solujen siirtoa ja toimintakykyä kansainvälisessä yhteistyössä aire-poistogeenisissä kudos- ja koe-eläinmalleissa. Lopullisena tavoitteena on siirtää potilaan omia geenikorjattuja soluja takaisin potilaaseen.

Päätutkija (+ tutkimusryhmä): professori Annamari Ranki, FM Annika Hau, FM Al-Amin Chowdhury, FM Eira Karvonen, dos. Nicolas Kluger

Infektioklinikan tutkijat osallistuvat professori Anu Kanteleen johdolla Suomen Akatemian uuden mikrobilääkeresistenssiä selvittävän monitieteisen huippuyksikön toimintaan. Huippuyksikön rahoitus tulee viidelle eri yliopistolle ja sen kesto on 8 vuotta.

Ihotautiklinikalla tutkimme uuden Suomessa kehitetyn, neuraaliverkkoja hyödyntävän 3D-hyperspektirikameran soveltuvuutta ihosyöpien diagnostiikkaan professori Annamari Rankin johdolla Suomen Akatemian rahoittamassa konsortiohankkeessa, yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja VTT:n kanssa. 

EU-rahoitteisessa monikansallisessa MAARS-projektissa tutkitaan ihon mikrobiomin vaikutusta psoriasikseen ja atooppiseen ekseemaan uusimmilla bioteknologisilla tutkimusmenetelmillä. Tutkijalähtöisissä interventiotutkimuksissa tutkitaan sekä paikallisen probioottivoiteen tehoa atooppiseen ekseemaan, että sisäisen probioottituotteen vaikutusta ihon hydraatioon. Lisäksi tutkitaan atooppisen taipumuksen ja ihon mikrobiomin välistä yhteyttä.

Tutkimusryhmä: professori Annamari Ranki, professori Kari Eklund ja professori Antti Lauerma.

Tutkimme perinnöllisten ihosairauksien diagnostiikkaa, hoitoa ja tautimekanismeja dosentti, ylilääkäri Katariina Hannula-Joupin johdolla. 

Tutkimme perinnöllisiä ihosairauksia sekä harvinaisia iholla ilmeneviä sairauksia, joiden syy on vielä epäselvä. Tavoitteenamme on selvittää niiden geneettinen etiologia, patomekanismit ja oireiden kirjo, jotta voimme parantaa harvinaisten ja perinnöllisten ihosairauksien diagnosointia ja hoitoa.

Erityisen mielenkiintomme kohteena ovat perinnölliset palmoplantaariset keratodermat (PPK), joissa kämmenten ja jalkapohjien iho paksunee poikkeavasti yleensä jo varhaislapsuudesta lähtien.  Osaan PPK:sta liittyy muutoksia myös muissa elimissä kuten sydämessä ja teemmekin tiivistä yhteistyötä HUSin Kardiologian klinikan dosentti Tiina Heliön ja hänen tutkimusryhmänsä kanssa.

Olemme osa eurooppalaista harvinaisten ihosairauksien osaamisverkostoa ERN-Skin. Teemme yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

Tutkimusryhmämme jäseniä ovat: Liisa Harjama LL (väitellyt), Kaisa Kettunen FT, Sirpa Kivirikko dosentti, Outi Elomaa dosentti, Juha Kere Professori. Väitöskirjaoppilaina työskentelevät Eveliina Brandt LL ja Veera Karvonen LL.

Eurooppalaisen harvinaisten sairauksien verkoston ERN SKINin jäsenenä tutkimme erilaisten perinnöllisten ihosairauksien, kuten Nethertonin oireyhtymän, patomekanismeja ja etsimme uusia geneettisiä poikkeavuuksia ja mekanismeja toistaiseksi tunnistamattomiin harvinaisiin ja vaikeisiin ihosairauksiin. Tutkimuksemme ovat osoittaneet, että Nethertonin oireyhtymää potevien ihon mikrobikasvusto on poikkeava ja altistaa erityisesti Stafylokokki-tulehduksille. Samoin osoitimme, että APECED-potilaiden suolisto-oireiden taustasyynä on muuttunut suoliston mikrobiomi, jota näyttivät säätelevän potilaiden omat autovasta-aineet immunologisia välittäjäaineita eli sytokiineja kohtaan. Vastaavanlaisia sytokiinivasta-aineita käytetään useiden kroonisten sairauksien, kuten psoriaasin hoidossa. Probioottilääkityksestä oli apua näihin oireisiin useimmilla potilailla.

Päätutkija (+ tutkimusryhmä): professori Annamari Ranki; LL Veera Sillanpää, LL Laura Olkkonen, LL Martta Jokinen, dos. Katariina Hannula-Jouppi

Ihon kroonisten autoimmuunitautien kohdalla olemme osoittaneet mm. auringon UV-säteilyn mekanismin ihon lupus erythematosus-sairaudessa: epänormaalin voimakas elimistön interferoni-välittäjäaineen vaste osoittautui siinä keskeiseksi. Ihon pysyvää kovettumista aiheuttavaan sklerodermaan ei ole parantavaa hoitoa ja sen kohdalla tutkimme potilaiden ihosta eristettyjen sidekudossolulinjojen avulla uusia kohdemolekyylejä ja niitä kohtaan suunnattuja uusia lääkeaineita yhteistyössä FIMM Teknologiakeskuksen tutkijoiden kanssa.   

Päätutkija (+ tutkimusryhmä): professori Annamari Ranki; dos. Jaana Panelius, LL Katariina Mähönen, FM Al-Amin Chowdhury.

Iholymfoomiin ei ole täysin parantavaa lääkkeellistä hoitoa. Tutkimuksessa pyrimme tunnistamaan uusia kliiniseen käyttöön soveltuvia geenireittejä ja biomarkkereita iholymfoomapotilaiden hoidon ja seurannan parantamiseksi.  Olemme keskittyneet kasvainsoluja ympäröivän immunosuppressiivisen mikroympäristöön ja endogeenisen retroviruksen koodaaman Syncytin-proteiinin roolin selvittämiseen ihon T-solulymfoomien synnyssä. Tutkimme myös uusien parvovirusten roolia yhteistyössä Helsingin yliopiston virologian osaston tutkijoiden kanssa. Uutena menetelmänä tutkimme myös kasvainsolujen erittämien ns. eksosomi-rakkuloiden koostumusta ja käyttökelpoisuutta taudin etenemisen seuraamisessa yhteistyössä Helsingin yliopiston Molekulaaristen ja integratiivisten biotieteiden tutkimusohjelman tutkijoiden kanssa.

Päätutkijat: professori Annamari Ranki ja dos. Liisa Väkevä 

Suomen Akatemian RADDESS-ohjelman rahoittamassa tutkimuksessa tutkimme aivan uudenlaisen hyperspektrikameran käyttöä erilaisten ihosyöpien ja niiden esiasteiden tunnistamisessa sekä tarvittavien leikkausalueiden määrittelyssä. Uusi keinotekoisia hermoverkkoja kuva-analyysissä hyödyntävä kamera on kehitetty Jyväskylän yliopiston ja VTT:n tutkijoiden yhteistyönä.

Päätutkija (+ tutkimusryhmä): professori Annamari Ranki; dos. Sari Pitkänen, dos. Sari Koskenmies, LT Kirsi Isoherranen, LT Mari Salmivuori, LL Vivian ja yhteistyökumppaneina dos. Ilkka Pölönen, Informaatioteknologian tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, ja dos. Heikki Saari, VTT.

Tutkimme ulosteen siirron hoidollinen vaikutusta selkäreumaan ja lipopolysakkaridien merkitystä kardiovaskulaarisairauksissa professori Kari Eklundin johdolla Reumatautien klinikalla.

Tutkimme geenivirheiden aiheuttamien tulehduksellisten sairauksien immunopatogeneettisia mekanismeja professori Kari Eklundin ja professori Annamari Rankin tutkimusryhmissä.

Toteutamme Meilahden rokotetutkimuskeskus MeVacissa toteuttaa sekä rokotefirmojen tutkimuksia että tutkijalähtöisiä tutkimuksia professori Kanteleen johdolla.

Vuonna 2021 käynnissä oli toistakymmentä projektia koskien mm. raskauden aikaisia RSV-rokotteita, vyöruusurokotetta, lasten pneumokokkirokotetta, lasten SARS-CoV2 -rokotetta ja keltakuumerokotetta. Lue lisää tästä linkistä.

Professori Mika Mäkelän johtamat tutkimukset keskittyvät pähkinä-, maito-, ja kananmuna-allergian mekanismeihin ja hoitoon. Lisäksi Mäkelän johdolla tutkitaan laaja-alaisesti  lasten astman diagnostiikkaa ja uusia lääkehoitoja.

Tutkimuksen avulla etsitään vaikean astman, tulehduskipulääkeyliherkkyyden ja krooninen polypoottisen rinosinuiitin patobiologisia tekijöitä ja vertaillaan eri hoitomuotoja, kuten ASA-siedätys, biologiset lääkkeet tai kirurgia. Epidemiologinen hankkeemme kattaa noin 100 000 ihmisen väestöotoksen, jonka avulla selvitetään tulehduskipulääkeyliherkkyyden riskitekijöitä. FinnGen-yhteistyön avulla on löydetty geneettisiä ja infektioihin liittyviä riskitekijöitä. Tietoa hyödynnetään ennalta ehkäisyssä ja hoidossa. Tutkimusta tehdään korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Sanna Salmen johdolla.

Toimialan professoreiden johtamat kolme tutkimusryhmää ovat olleet osana Helsingin yliopiston  lääketieteellisen tiedekunnan tutkimusohjelmissa Human Microbiome Research Program (HUMI) ja translationaalisen immunologian tutkimusohjelma (TRIMM).