Psyykkinen stressi lisää merkittävästi nuorten naisten riskiä saada aivoinfarkti, jolle ei ole tunnettua altistavaa syytä
Asiasanat:Lisääntynyt psyykkinen stressikuormitus nostaa merkittävästi aivoinfarktin riskiä nuorilla naisilla, joilla ei ole tunnettua aivoinfarktille altistavaa syytä. Miehillä vastaavaa riskin nousua ei havaittu, osoitti HUS Helsingin yliopistollisesta sairaalasta johdettu laaja kansainvälinen tutkimus.
Tohtorikoulutettava Shakar Kutal ja dosentti Nicolas Martinez-Majander ovat mukana nuorten aivoinfarktien syitä selvittävässä laajassa SECRETO-tutkimushankkeessa. Kuva: Hanna Raijas-Turva/HUS
Alle 50-vuotiaiden aivoinfarktit ovat tutkimusten perusteella yleistyneet osin tuntemattomista syistä. Jopa 50 prosentilla nuorista aivoinfarktiin sairastuneista ei ole perinteisiä aivoinfarktin riskitekijöitä, eli aivoinfarktit jäävät ns. salasyntyisiksi.
SECRETO-tutkimuksessa oli mukana 426 alle 50-vuotiasta henkilöä, jotka olivat hiljattain sairastaneet salasyntyisen aivoinfarktin ja 426 samanikäistä verrokkihenkilöä. Tutkittavia rekrytoitiin 19 sairaalassa eri puolilla Eurooppaa. Tutkimuksessa kerättiin laajasti tietoja tutkittavien aiemmista perussairauksista, elämäntavoista ja sukutaustasta.
Jatkuva stressi nuorten naisten aivoinfarktin riskitekijänä
SECRETO-tutkimus on suurin kansainvälinen tutkimus, jossa on pystytty osoittamaan, että lisääntynyt psyykkinen stressikuormitus, etenkin sen jatkuessa vähintään kohtalaisella tasolla, lisää aivoinfarktin riskiä selvästi varsinkin nuorilla naisilla (18–49-vuotiaat), joilla infarktin syy jää muuten tuntemattomaksi.
Stressiä mitattiin käyttäen kansainvälistä akkreditoitua kyselyä. Kyselyssä potilaita pyydettiin arvioimaan omaa stressitasoaan elämänsä eri osa-alueilla viimeisen kuukauden aikana ennen sairastumistaan. Sama kysely tehtiin verrokkihenkilöille.
Psyykkinen stressikuormitus on riskitekijä, johon voidaan vaikuttaa elintapamuutoksilla.
“Eroa nuorten naisten ja miesten välillä voidaan mahdollisesti selittää sillä, että nuorten naisten pitää tasapainotella elämän eri osa-alueilla miehiä enemmän, ja tämä lisää stressikuormitusta”, sanoo artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, tohtorikoulutettava Shakar Kutal.
Aivoinfarkti nuorella iällä voi vaikuttaa sairastuneen opiskelu- ja työkykyyn, perhe-elämään ja toimintakykyyn vuosikymmenien ajan. Jatkossa tuleekin selvittää tarkemmin mekanismeja stressikuormituksen ja aivoinfarktiriskin välillä, tutkijat korostavat. Aivoinfarktien ennaltaehkäisyyn ja tutkimuksen edistämiseen tähtäävät keinot ovat yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeitä.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu Neurology-tiedelehdessä. Tutkimus on osa HUSin neurologian johtamaa kansainvälistä SECRETO-monikeskustutkimusta (Searching for Explanations for Cryptogenic Stroke in the Young: Revealing the Etiology, Triggers, and Outcome), joka selvittää nuorten salasyntyisen aivoinfarktien syitä ja taustatekijöitä.
Tutkimusartikkeli: Association between self-perceived stress and cryptogenic ischemic stroke in young adults: a case-control study. Julkaistu Neurology-lehdessä verkossa 5.3.2025.
Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: arvioimme ja kehitämme jatkuvasti hoitoa tieteelliseen tutkimusnäyttöön ja potilaskokemukseen perustuen. Teemme HUSissa tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Julkaisemme vuosittain noin 2400 vertaisarvioitua tutkimusta, joita nostamme esiin uutisissamme.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.