Sairastaminen

Voit hoitaa siitepölyallergiaa myös raskauden aikana. Paikallisoireisin riittää usein hoito paikallisesti annosteltavilla valmisteilla (nenäsumutteet, silmätipat), mutta antihistamiinien käyttö myös suun kautta otettavassa tablettimuodossa on mahdollista. Katso alla olevasta listasta, mitä paikallisesti annosteltavia valmisteita voit turvallisesti käyttää, jos oireet vaativat lääkehoitoa. 

Nenäsumutteet ja -tipat 

Kortikosteroidit: 

• Beklometasoni 
• Budesonidi 
• Flutikasoni 
• Mometasoni 
• Triamsinoloni 

Muut allergialääkkeet kuin kortikosteroidit: 

• Dinatriumkromoglikaatti 

Käyttö mahdollista, jos yllä olevat valmisteet eivät toimi:

• Atselastiini
• Levokabastiini

Myös natriumkloridivalmisteet ovat turvallisia kuivasta nenäeritteestä johtuvan nenän tukkoisuuden hoitamiseen. 

Olopatadiinia sisältäviä nenäsumutteita ei suositella, koska tieto raskauden aikaisen käytön turvallisuudesta puuttuu.

Silmätipat 

• Dinatriumkromoglikaatti  

Jos sinulla on käytössäsi silmätipat, jotka sisältävät muuta allergialääkettä (atselastiini, emedastiini, ketotifeeni, levokabastiini, lodoksamidi, olopatadiini), tarkistathan vielä omalta lääkäriltäsi, onko niiden käytön jatkaminen tärkeää oireidesi hoidossa. Oikein annosteltuna niistä imeytyy vain pieni määrä verenkiertoon, mutta kokemusta raskauden aikaisesta käytöstä on rajoitetusti ja osasta ei lainkaan. 

Noudatathan aina silmätippojen annosteluohjetta. Annostele tippa alaluomitaskuun, jonka jälkeen paina kevyesti kyynelkanavan kohdalta (silmän sisänurkka) 2 minuutin ajan. Muista myös pyyhkiä liinalla poskelle mahdollisesti valunut lääke ennen kuin se joutuu suuhun. Näin lääkkeen imeytyminen silmään tehostuu ja lääkettä valuu vähemmän nieluun.   

Suun kautta otettavat antihistamiinit 

• Loratadiini ja  desloratadiini
• Feksofenadiini
• Setiritsiini (myös levosetiritsiini) 

Hydroksitsiinin käyttö voi joissain tilanteissa tulla kyseeseen, jos toivotaan erityisesti väsyttävää ominaisuutta. Vältäthän hydroksitsiinin säännöllistä käyttöä lähellä synnytysajankohtaa. Lääkkeen käyttö voi aiheuttaa vastasyntyneelle ohimeneviä lääkeoireita. Muiden antihistamiinien käytöstä on vähemmän raskauden aikaista kokemusta. Keskustelethan lääkärisi kanssa, jos sinulla on käytössä jokin muu valmiste.

Tärkeää tietää              

Ethän käytä pseudoefedriiniä tai fenyylipropanoliamiinia sisältäviä valmisteita raskauden aikana. Nämä aineet voivat aiheuttaa verisuonten supistumista ja vaikuttaa haitallisesti istukan verenkiertoon. 

Jos olet raskauden aikana käyttänyt jotain allergian hoitoon tarkoitettua lääkettä, joka ei kuulu tässä mainittujen käyttökelpoisten lääkkeiden joukkoon, sinun ei tarvitse huolestua. Lääke kannattaa kuitenkin mahdollisuuksien mukaan vaihtaa tutumpaan valmisteeseen, eli keskustelethan lääkärisi kanssa lääkkeen vaihdosta.

Siedätyshoito 

Muistathan mainita lääkärillesi, jos suunnittelet raskautta tai olet jo raskaana. Siedätyshoitoa ei suositella aloitettavaksi raskauden aikana. Siedätyshoidon riskit raskauden aikana liittyvät lähinnä mahdolliseen anafylaktiseen reaktioon. Jo aloitettua siedätyshoitoa voit kuitenkin yleensä jatkaa raskauden aikana, jos hoito on edennyt ylläpitovaiheeseen tai lähelle sitä, eikä hoitoon liittyviä haittoja ole esiintynyt.

EPIPEN 

Adrenaliinikynää käytetään vaikean allergisen reaktion (anafylaksian) hoitoon ja altistuksen jälkeiseen anafylaktisen reaktion ehkäisyyn niillä, joilla on riski anafylaktisesta reaktiosta. Käythän käyttöaiheet läpi lääkärisi kanssa. Voit käyttää valmistetta missä tahansa raskauden vaiheessa.

Voit käyttää atopian hoitoon kortisonivoiteita ohjeen mukaan, sillä imeytyminen iholta jää vähäiseksi. Myös muiden atopian hoitoon tarkoitettujen paikallisesti annosteltavien valmisteiden käyttö voi joskus olla aiheellista (esim. takrolimuusia tai pimekrolimuusia sisältävät valmisteet). Keskustelethan näiden oikeasta käytöstä hoitavan lääkärisi kanssa.

On hyvä muistaa, että ihon pintaverenkierto voi lisääntyä raskauden aikana, jolloin myös imeytymistä voi tapahtua enemmän. Myös lääkesiteet ja rikkonainen iho lisäävät imeytymistä. Siksi iholle annosteltavien lääkevalmisteiden kohdalla levitä voidetta vain tarvittavalle ihoalueelle ja noudata lyhyintä riittävää hoitoaikaa.

Tarkistathan astmalääkityksen sopivuuden ja annostelun omalta lääkäriltäsi mielellään jo raskauden suunnitteluvaiheessa, mutta viimeistään raskauden alettua. Raskauden aikana astma tulee hoitaa hyvin ja on tärkeää, että astman hoito on tasapainossa. Huonossa hoitotasapainossa oleva astma lisää selkeästi riskiä raskausongelmille, erityisesti ennenaikaiselle synnytykselle. Käytäntönä on yleensä jatkaa raskautta edeltänyttä astmalääkitystä myös raskauden aikana, jos se on toiminut hyvin ennen raskautta.

Sisään hengitettävät astmalääkkeet

Sisään hengitettävät astmalääkkeet (glukokortikoidit ja niiden lisänä tarvittaessa avaava lääke) ovat hoidon perusta, ja kaikkia sisään hengitettäviä astmalääkkeitä voi käyttää raskauden aikana. Jotkut valmisteet imeytyvät keuhkoista verenkiertoon enemmän kuin toiset (esim. siklesonidi). Keskustelethan siis oman lääkärisi kanssa sinulle sopivimmasta valmisteesta. Yleisesti käytössä olevien astmalääkkeiden ei ole todettu lisäävän epämuodostumariskiä. Astman pahenemisvaiheessa lääkärin määräämä kortisonihoito suun kautta on myös mahdollinen missä tahansa raskauden vaiheessa. 

Allergian ja atopian hoidossa pätevät samat periaatteet imetyksen aikana kuin raskaudenkin aikana. 

Allergia 

Paikallisesti annosteltavia valmisteita voi käyttää (nenäsumutteet, silmätipat). Suun kautta otettavista antihistamiineista ensisijaisia ovat loratadiini ja desloratadiini, myös feksofenadiini, setiritsiini ja levosetiritsiini ovat käyttökelpoisia.

Hydroksitsiinin pitkäaikaista käyttöä kannattaa mahdollisuuksien mukaan välttää. Jos käytölle kuitenkin on selkeä syy, imeväisen vointia kannattaa seurata (väsymys, uneliaisuus).  

Atopia 

Kortisonivoiteita ja muita iholle annosteltavia atopian hoitoon käytettäviä valmisteita (takrolimuusi, pimekrolimuusi) voi käyttää lääkärin ohjeen mukaan myös imetyksen aikana. 

Astma 

Astman hoidossa käytettävät lääkkeet eivät ole yleensä ongelma imetyksen kannalta. Poikkeuksen muodostavat nykyään harvoin astman hoidossa käytettävät teofylliiniä tai aminofylliiniä sisältävät suun kautta otettavat valmisteet, joiden käytön aikana imeväisen voinnin seuranta (ärtyneisyys, unihäiriöt) on tärkeää. Erityisesti pienet, alle 3kk ikäiset imeväiset voivat olla alttiita saamaan oireita.

Onko raskauden aikana sairastettu flunssa riski sikiölle? 

Tavanomainen vilustuminen eli nuhakuume ei ole riski sikiölle. Flunssaa voivat aiheuttaa sadat eri virukset, joista yleisimpiä ovat rinovirukset. Flunssa alkaa tyypillisesti kurkkukivulla ja myöhemmin tulee nuha ja yskä. Kuumeilu ja kolotus voivat myös kuulua oireisiin. 

Miten flunssaa voi hoitaa turvallisesti raskauden aikana? 

Lepo, lämpimien juomien nauttiminen ja tarvittaessa höyryhengitys, joka irrottaa limaa ja avaa hengitysteitä, kuuluvat kaikki flunssan perushoitoon raskauden aikana. Jos lääkkeetön perushoito ei ole riittävä, voit hoitaa tukkoisuutta, kurkkukipua, yskää ja kuumetta apteekista saatavilla reseptivapailla lääkkeillä (kts tarkemmin alla). 

Voinko käyttää sinkkivalmisteita flunssaan hoitoon raskauden aikana? 

Sinkkivalmisteita ei suositella flunssan hoitoon raskauden aikana. Sinkin saantisuositus raskauden aikana on 9 mg vuorokaudessa. Kuitenkin sinkki vaikuttaa tutkimusten mukaan flunssan kestoon vain, jos annokset ylittävät 75mg vuorokaudessa. Flunssan kestoon mahdollisesti vaikuttava sinkin määrä on siis moninkertainen saantisuositukseen nähden, eikä näin korkeiden annosten käytöstä ole kokemusta raskauden aikana. Ethän käytä tästä syystä sinkkiä raskauden aikana flunssan hoitoon. Raskausajan monivitamiinivalmisteessa oleva sinkin määrä ei ylitä suositeltuja annoksia. 

Voiko tukkoisuuden hoitoon tarkoitettuja nenäsumutteita käyttää raskauden aikana? 

Tukkoisen nenän hoitoon voit tarvittaessa käyttää ksylometatsoliinia tai oksimetatsoliinia sisältäviä nenäsuihkeita. Nämä lääkkeet supistavat kuitenkin voimakkaasti verisuonia, eli noudatathan annosteluohjetta tarkasti. Sumutemuodossa oleva valmiste on helpompi annostella kuin tipat, ja siksi nenäsumute on nenätippoja suositeltavampi lääkemuoto. Ethän käytä lääkettä pidempään kuin ohjeessa määrätään (3-5-päivää, enintään viikon ajan).

Miten voin hoitaa kurkkukipua raskauden aikana? 

Raskauden aikana voit hoitaa kurkkukipua useimmilla reseptivapailla kurkkukivun hoitoon tarkoitetuilla imeskelytableteilla pakkauksen ohjeen mukaan. Tarkistathan aina pakkausselosteen ennen käyttöä.

Tulehduskipulääkettä (flurbiprofeeni tai bentsydamiini) sisältävät imeskelytabletit ovat toissijainen vaihtoehto raskauden aikana. Kyseisistä valmisteista ei ole tutkittua tietoa raskauden aikaisesta käytöstä. Raskausviikon 28 jälkeen valmisteita ei suositella lainkaan. 

Voiko yskänlääkkeitä käyttää raskauden aikana? 

Yskänlääkkeiden teho on kyseenalainen, eikä yskänlääkkeiden käyttö yleensä ole perusteltua. Monet valmisteet sisältävät lukuisia vaikuttavia ainesosia, joista valtaosasta ei ole tehty tutkimuksia raskauden aikaisen käytön turvallisuudesta.

Jos lääkkeettömistä hoidoista ei ole apua, voit tarvittaessa käyttää kuivan ärsytysyskän lievittämiseen itsehoitolääkkeistä dekstrometorfaania. Limaiseen yskään voit limaa irrottavista valmisteista käyttää bromiheksiiniä. Keskustelethan aina pidempiaikaisesta käytöstä neuvolassa. 

Mikä on kuume? 

Kuumeesta puhutaan, kun ruumiinlämpö nousee yli normaalin. Aikuisella normaali ruumiinlämpö riippuu jonkun verran mittaustavasta ja vuorokaudenajasta. Normaalilämmön yläraja on useimmilla aikuisilla 36,5 ja 37,5 asteen välillä. Korkeassa kuumeessa ruumiinlämpö nousee yli 38 asteen. Yleisin syy kuumeelle on viruksen aiheuttama flunssa, mutta kuume kuuluu myös monen muun sairauden oirekuvaan. 

Onko kuume haitallista sikiölle? 

Alkuraskaudessa korkea kuume (38,5 astetta tai enemmän) voi lisätä sikiövaurion riskiä. Kuumeen noustessa yli 38 asteen suositellaan kuumeen alentamista parasetamolilla. Voit käyttää parasetamolia missä tahansa raskauden vaiheessa tavallisilla aikuisille käytettävillä annoksilla. Parasetamolinkin käytölle tulee kuitenkin aina olla selkeä syy. Asetyylisalisyylihappoa sisältäviä valmisteita ei suositella käytettäväksi kuumeen alentamiseen raskauden aikana missään raskauden vaiheessa. 

Voiko kuumeen ja flunssan aikana imettää normaalisti? 

Äidin flunssa tai influenssa eivät ole este imetykselle. Äidin muodostamat vasta-aineet erittyvät maitoon, ja vasta-aineet äidin maidossa suojaavat imeväistä sairastumiselta. Huolehdithan silti hyvästä käsihygieniasta. 

Miten flunssaa voi hoitaa turvallisesti imetyksen aikana?

Parasetamoli ja ibuprofeeni kulkeutuvat pienissä määrin maitoon ja ovat käyttökelpoisia imetyksen aikaan kuumetta alentamaan. Asetyylisalisyylihappoa sisältäviä valmisteita ei suositella kuumeen ja flunssan hoitoon imetyksen aikana.

Imetyksen aikana voit hoitaa kurkkukipua kaikilla reseptivapailla kurkkukivun hoitoon tarkoitetuilla imeskelytableteilla pakkauksen ohjeen mukaan. Tukkoisen nenän hoitoon voi tarvittaessa käyttää ksylometatsoliinia tai oksimetatsoliinia sisältäviä nenäsuihkeita ohjeen mukaan. Yskää voi hoitaa imetyksen aikana samoin periaattein kuin raskauden aikana.

Sinkkivalmisteita ei suositella flunssan hoitoon imetyksen aikana

Mikä on influenssa? 

Influenssa on ortomyksoviruksiin kuuluvien A- ja B-viruksien aiheuttama hengitystieinfektio, joka voi olla vaarallinen riskiryhmille. Äidin sairastama influenssa ei ole osoitettu lisäävän sikiön epämuodostumariskiä, mutta keskenmenon ja ennenaikaisuuden riski voi olla koholla. Raskaus altistaa selvästi myös influenssan vakaville seurauksille, kuten keuhkokuumeelle. Komplikaatioiden riski lisääntyy raskauden edetessä ja erityisesti raskauden loppuvaiheessa sairastettu influenssa lisää riskiä vaikeaoireisen viruskeuhkokuumeen osalta. 

Miten influenssaa voi hoitaa turvallisesti raskauden aikana? 

Influenssan hoito raskauden aikana on ensisijaisesti oireenmukaista. Korkea kuume alkuraskaudessa voi haitata sikiön normaalia kehitystä, ja raskauden kaikissa vaiheissa suositellaan yli 38 asteen kuumeen alentamista ensisijaisesti parasetamolilla. Viruslääkeitä (oseltamiviiri) voi lääkärin määräyksen mukaisesti käyttää myös raskauden ja imetyksen aikana.

Voiko influenssarokotteen ottaa turvallisesti raskauden aikana? 

Raskaana olevien on tärkeä suojautua influenssatartuntaa vastaan. Kausi-influenssarokotteen ei ole todettu lisäävän sikiöhaittoja. Influenssarokote on turvallinen ja sitä suositellaan epidemiakauden alla ja sen aikana kaikille raskaana oleville raskauden vaiheesta riippumatta. Vasta-aineiden muodostuminen influenssaa vastaan kestää noin kaksi viikkoa rokotuksesta ja siksi on tärkeä ottaa rokote hyvissä ajoin ennen epidemian puhkeamista. Rokote kannattaa ottaa heti kun sitä tarjotaan.  Suomessa käytettävät influenssarokotteet eivät sisällä eläviä taudinaiheuttajia. 

Voit käyttää kihomatojen hoitoon raskauden ja imetyksen pyrviiniä (Pyrvin). Lääke ei juuri imeydy elimistöön mahasuolikanavasta. Mebendatsolia (Vermox) ei suositella ensisijaisena raskauden aikana kihomatojen häätöön, mutta imetyksen aikana sen käyttö on mahdollista. 

Täiden hävittämiseen suositellaan ensisijaisesti permetriiniä (Nix shampoo). Vaihtoehtoisesti voit myös käyttää apteekista saatavia dimetikonia (Hedrin) tai öljyjä (Paranix) tai pajunkuorishampoota (Rausch), jonka tehosta ei kuitenkaan ole näyttöä. Imetyksen aikana täit voidaan häätää samoin periaattein kuin raskauden aikana. 

Nix emulsiovoide (permetriini) on käyttökelpoinen raskauden ja imetyksen aikana. Imeytyminen iholta on vähäistä, eikä erityisiä riskejä ole tullut esiin.

Myös rikkivaseliinia voi käyttää raskauden ja imetyksen aikana. Rikkivaseliinia ei saa joutua imeväisen suuhun. Jos rikkivaseliinia joudutaan käyttämään rintojen alueella syyhytartunnan vuoksi, suositellaan maidon pumppaamista ja lapsen pulloruokintaa hoidon ajan. 

Jos syyhyn hoito on epäonnistunut permetriinillä ja rikkivaseliinilla, voi bentsyylibentsoaatin käyttöä harkita raskauden ja imetyksen aikana. Bentsyylibentsoaattia ei saa joutua imeväisen suuhun. Jos bentsyylibentsoaattia käytetään rintojen alueella, rinnanpäät tulee pestä vedellä ja saippualla ennen imetystä. 

Muistathan mainita lääkärille, jos suunnittelet raskautta, olet jo raskaana tai jos imetät. Migreenikohtauksen ensisijainen lääkehoito on parasetamoli. Parasetamoli on käyttökelpoinen kaikissa raskauden vaiheissa kohtauksen hoitoon käytettynä samoin annoksin kuin ennen raskautta. Pakkauksen annosteluohjeiden noudattaminen on tärkeää. 

Voit käyttää tulehduskipulääkkeistä esimerkiksi ibuprofeenia tai diklofenaakkia lyhytaikaisesti 1. ja 2. raskauskolmanneksen aikana kohtauksen hoitoon, jos parasetamolista ei ole apua. Vältäthän tulehduskipulääkkeiden lyhytaikaista ja toistuvaa käyttöä 20. raskausviikolta eteenpäin, koska käyttö voi aiheuttaa muutoksia sikiön verenkiertoon sekä munuaisten toimintaan. Yksittäistapauksissa jo kaksi päivää kestänyt käyttö on aiheuttanut muutoksia sikiön sydämen verenkierrossa. Jos lääkärisi on määrännyt sinulle metoklopramidia kohtauksen hoitoon, voit käyttää sitä yhdessä parasetamolin tai tulehduskipulääkkeen (kts. edellä) kanssa myös raskauden aikana. 

Opioidiryhmän kipulääkkeillä (esim. kodeiini) ei ole osoitettu tehoa migreenipäänsäryn hoidossa, eikä niiden käyttöä raskauden aikana suositella. 

Migreenin täsmälääkkeiden käyttö tulisi rajata tilanteisiin, joissa edellä mainitut lääkkeet eivät tehoa. Täsmälääkkeistä sumatriptaanin satunnaisesta käytöstä on kertynyt varsin paljon käyttökokemusta erityisesti alkuraskaudessa ilman viitettä erityisistä haitoista sikiöön tai raskauden kulkuun. Sumatriptaanin toistuvasta käytöstä ja muiden triptaanien käytöstä kokemusta on hyvin rajallisesti. Keskustelethan aina lääkärisi kanssa täsmälääkkeiden käytöstä raskausaikana. Estolääkitys voi olla aiheellista, mikäli migreenikohtauksia esiintyy vähintään kaksi tai kolme kertaa kuukaudessa.

Estohoitoa harkitaan, jos kohtauksia esiintyy kahdesti kuukaudessa tai useammin. Estolääkitykseksi raskauden aikana määrätään yleensä ns. beetasalpaajaryhmän lääkkeen (metoprololi tai propranololi). Beetasalpaajan käyttöön voi liittyä verenpaineen laskua, jota on syytä seurata neuvolasta käsin. 

Pitkään käytössä olleista ”vanhan polven” masennuslääkkeistä amitriptyliini tai nortriptyliini ovat myös käyttökelpoisia raskauden aikana.  

• Epilepsialääkkeitä ei saa raskauden aikana käyttää migreenin estohoidossa. 
• Verenpainelääkkeistä reniini-angiotensiinijärjestelmään vaikuttavia lääkkeitä ei saa käyttää raskauden aikana. 
• Ergotamiinia sisältäviä valmisteita ei saa käyttää raskauden aikana.

Parasetamolia voi käyttää turvallisesti imetyksen aikana migreenin hoitoon. Tulehduskipulääkkeistä ibuprofeenia ja diklofenakkia voi käyttää, myös naprokseenia ja ketoprofeenia voi käyttää lyhytaikaisesti. 

Vältäthän opioidiryhmään kuuluvia lääkkeitä imetyksen aikana.

Täsmälääkkeistä ensisijainen vaihtoehto on sumatriptaani. Lääke kannattaa ottaa heti imetyksen jälkeen, mutta varsinaista imetystaukoa ei tarvitse pitää. Jos imeväinen on ennenaikaisesti syntynyt vastasyntynyt, voi mahdollisuuksien mukaan pitää 8-12 tunnin tauon sumatriptaanin annostelusta ennen seuraava imetystä, jolloin imeväisen altistuminen jää mahdollisimman vähäiseksi. 

Muista täsmälääkkeistä on vähemmän kokemusta.   Eletriptaanin, ritsatriptaanin, tsolmitriptaanin ja almotriptaanin satunnainen käyttö on mahdollista. Näissäkin tilanteissa lääke kannattaa ottaa heti imetyksen jälkeen. Eletriptaani ei vaadi imetystaukoa, mutta muiden yllä mainittujen täsmälääkkeiden jälkeen suositellaan pitämään vähintään 4-12 tunnin tauko ennen seuraavaa imetyskertaa. Toistuvaa käyttöä on syytä välttää. Muistathan aina varmistaa asian vielä lääkäriltäsi.

Migreenin estolääkkeitä voi imetyksen aikana käyttää samalla periaatteella kuin raskauden aikana. Keskustelethan estolääkityksestä aina lääkärin kanssa. 

Pahoinvointia ja lievää oksentelua esiintyy 70 - 80 %:lla raskaana olevista alkuraskauden aikana. Oireet alkavat tavallisesti muutama viikko poisjääneiden kuukautisten jälkeen, ja ovat pahimmillaan 2-3 viikkoa myöhemmin. Yleensä pahoinvointi ja oksentelu loppuvat 12.- 16. raskausviikoilla, mutta noin yksi tuhannesta raskaana olevasta kärsii oireista läpi raskauden. Lohduttavaa on, että tutkimukset eivät ole osoittaneet tavallisen raskauspahoinvoinnin lisäävän raskausriskejä; päinvastoin - keskenmenon riski näyttää jopa olevan pienempi.

Voit helpottaa raskauspahoinvointia seuraavilla keinoilla: 

• Syö ja juo usein, pieniä määriä kerrallaan (mahalaukun tyhjyys tai raju venyminen voi aiheuttaa oksentelua) 
• Vältä sellaisia ruokia, joiden huomaat aiheuttavan pahoinvointia
• Nestemäiset ja kylmät ruoat pysyvät usein paremmin sisällä
• Reseptivapaita matkapahoinvointilääkkeitä meklotsiinia ja syklitsiiniä voi käyttää alkuraskauden pahoinvoinnin hoidossa, jos lääkkeettömät keinot eivät auta. Lääkehoidosta kannattaa kuitenkin aina keskustella neuvolakäynnillä
• Mikäli lääkkeettömät keinot ja reseptivapaat valmisteet eivät auta, lääkäri voi määrätä raskauspahoinvoinnin hoitoon yhdistelmävalmistetta, jossa on doksylamiinia ja pyridoksiinia (B6-vitamiini).
• Toistuvaan oksenteluun liittyy usein närästystä, jota voi hoitaa myös lääkkeellisesti (katso alla). Närästyksen hoitaminen saattaa myös helpottaa raskauspahoinvoinnin oireita.

Hyperemesis gravidarum tarkoittaa runsasta raskaudenaikaista oksentelua, joka johtaa kuivumiseen ja selvään painonlaskuun. Tila vaatii sairaalahoitoa (nesteytys ja lääkitys).  

Närästys on raskauden aikana tavallinen vaiva. Voit yrittää lievittää sitä seuraavin keinoin:

• Syö pieniä aterioita ja vältä makuulle menoa heti ruokailun jälkeen.
• Pyri välttämään rasvaisia ja voimakkaasti maustettuja ruokia.
• Voit käyttää apteekista saatavia antasideja, sukralfaatteja tai natriumalginaattia. Annosteluohjeen noudattaminen on tärkeää.
• Jos antasidit tai limakalvonsuoja-aineet eivät tehoa, voi närästyksen hoitoon tarvittaessa käyttää esim. omepratsolia tai esomepratsolia. Lääkityksestä kannattaa kuitenkin aina keskustella neuvolalääkärin kanssa.

Imetys ja närästys 

Antasidit ja limakalvon suoja-aineet, jotka eivät juuri imeydy, ovat käyttökelpoisia imetyksen aikana. Jos antasidit tai limakalvonsuoja-aineet eivät tehoa, voi närästyksen hoitoon tarvittaessa käyttää lyhytaikaisesti esim. famotidiinia tai omepratsolia. Pidempiaikaisesta käytöstä ja muista lääkevaihtoehdoista pitäisi aina keskustella neuvolalääkärin kanssa. 

Ruokamyrkytys on bakteerin tai viruksen aiheuttama ruoasta saatu suolistotulehdus. Suomessa yleisimpiä taudinaiheuttajia ovat norovirus, rotavirus, kampylobakteeri ja salmonella. Myös stafylokokki-bakteerit voivat tuottaa ruokaan myrkkyjä, jotka voivat aiheuttaa ruokamyrkytyksen. Ulkomailta saatu ruokamyrkytys on yleisimmin salmonellan aiheuttama. Oireet alkavat yleensä alle vuorokauden kuluessa ruokailusta. Yleisimmät oireet ovat ripuli, pahoinvointi, oksentelu, vatsan kouristelu ja kuume. 

Norovirus ja rotavirus tarttuvat myös ihmisestä toiseen, ja aiheuttavat tyypillisesti epidemioita kevättalvella. 

Tavallinen ruokamyrkytys tai vatsatauti ei ole riski sikiölle. Tilanne voidaan yleensä hoitaa kotona huolehtimalla riittävästä nesteytyksestä, suolojen saannista ja levosta. Jos ripuli on rajuoireinen tai siihen liittyy korkea kuume tai jos uloste on silmämäärin veristä, hakeuduthan hoitoon. Hakeuduthan lääkäriin myös silloin, jos vointisi huononee tai oireesi pitkittyvät. 

Kaikki apteekista ilman reseptiä saatavat paikallishoitovalmisteet kuten emätinpuikot ja voiteet ovat käyttökelpoisia sekä raskauden että imetyksen aikana. Paikallishoitovalmisteet ovat ensisijaisia, koska niistä imeytyy lääkeainetta verenkiertoon vain vähän. Noudatathan tiettyä varovaisuutta asettimen käytössä loppuraskauden aikana.

Suun kautta otettavaa kerta-annoshoitoa (flukonatsoli) ei suositella raskauden aikana ilman erityistä syytä. Käytön on epäilty lisäävän keskenmenon riskiä, joskin tutkimustieto on ristiriitaista. Imetyksen aikana emättimen hiivatulehdus hoidetaan samoin periaattein kuin raskaudenkin aikana. Imetyksen aikana flukonatsolin kerta-annos suun kautta on turvallinen.

Suun hiivatulehdukseen käytettävä nystatiini on turvallinen raskauden ja imetyksen aikana. Lääke ei juuri imeydy suun limakalvolta eikä suolistosta.

Hoitamaton bakteerivaginoosi saattaa lisätä ennenaikaisen lapsivedenmenon ja ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Tulehduksen oireet ovat pahanhajuinen, harmahtava valkovuoto, johon usein liittyy lievää kutinaa ja kirvelyä. 

Bakteerivaginoosi hoidetaan antibiootilla. Raskauden aikana ensisijainen valinta on paikallishoitovalmiste (emätinvoide tai -puikko), mutta tilanteen vaatiessa voidaan harkita myös antibioottikuuria suun kautta. Imetyksen aikana bakteerivaginoosi hoidetaan samoin periaattein kuin raskaudenkin aikana.

Varvasvälisilsa parantuu yleensä 3–4 viikossa millä tahansa ns. atsoleita (klotrimatsoli, mikonatsoli, ketokonatsoli, ekonatsoli, tiokonatsoli) sisältävällä paikallishoitovalmisteella, joita saa apteekista ilman reseptiä. Myös terbinafiinia sisältävän valmisteen paikallinen käyttö on mahdollista.

Kynsisilsan hoitoon voi harkita amorolfiinilakkaa, jos hoito on katsottu tarpeelliseksi.

Syylien hoitoon tarkoitetut reseptivapaat paikallishoitovalmisteet ovat käyttökelpoisia raskauden ja imetyksen aikana. Annosteluohjetta on syytä noudattaa huolellisesti. 

Jäädytysmenetelmään perustuvat syylänhoitotuotteet eivät sisällä varsinaista lääkeainetta. Näitä voi käyttää raskauden ja imetyksen aikana annosteluohjetta huolellisesti noudattaen.

Voit käyttää ummetuksen hoitoon ulosteen massaa lisäävää laksatiivia. Myös laktuloosi tai makrogoli sopivat raskaudenaikaiseen käyttöön, ne eivät juuri imeydy suolistosta. Vältäthän suolta stimuloivien senna-valmisteiden käyttöä raskauden aikana. Bisakodyylin lyhytaikainen käyttö voi hankalissa tilanteissa tulla kyseeseen.

Oireileviin pukamiin voit käyttää käsikauppalääkkeenä saatavia valmisteita ohjeen mukaan. Oireettomia pukamia ei tarvitse hoitaa.  

Ummetusta hoidetaan imetyksen aikana samoin periaattein kuin raskauden aikana. Peräpukamien hoitoon voit imetyksen aikana käyttää käsikauppalääkkeenä saatavia valmisteita ohjeen mukaan.