Mitä mieltä olet HUS.fi-verkkosivustosta?
Vastaa lyhyeen kyselyyn ja kerro meille, miten sivusto toimii sinun mielestäsi.
Kyselyyn vastaaminen vie vain muutaman minuutin.
Kiitos ajastasi!
Itsehoitolääkkeiden oikea ja turvallinen käyttö voi vaikuttaa hoidon onnistumiseen
Ilman reseptiä myytävät itsehoitolääkkeet ovat hyvä ensiapu moneen vaivaan. Moni ei kuitenkaan tule ajatelleeksi, että myös itsehoitolääkkeitä voi helposti käyttää vahingossa väärin, ja niillä voi olla merkittäviä vaikutuksia muiden sairauksien hoidossa.
Lue tästä jutusta viisi tärkeää vinkkiä itsehoitolääkkeiden turvalliseen käyttöön.
Kun saavut hoitoon, kerro mitä lääkkeitä sinulla on käytössäsi
Reseptilääkkeiden tiedot löytyvät sähköisesti reseptikeskuksesta, mutta itsehoitolääkkeistä tai esimerkiksi vitamiineista, luontaistuotteista ja ravintolisistä siellä ei ole tietoa. Niillä voi kuitenkin olla vaikutusta hoitoosi ja yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa.
Pidä yllä listaa kaikista käytössäsi olevista lääkkeistä, luontaistuotteista ja ravintolisistä ja ota sen mukaan tullessasi hoitoon.
Itsehoitolääkkeet on tarkoitettu vain lyhytaikaiseen käyttöön
Esimerkiksi vatsan toimintaan liittyvien lääkkeiden tai kipulääkkeiden pitkäaikainen omatoiminen käyttö voi aiheuttaa turhia haittoja ja peittää vakavia oireita.
Apteekkien henkilökunnalta saat ohjeet itsehoitolääkkeiden turvalliseen käyttöön, ja he ohjaavat sinut tarvittaessa olemaan yhteydessä lääkäriin, jos vaiva pitkittyy.
Tuttu itsehoitolääke voi vaikuttaa hoidon turvallisuuteen
Monet tutut itsehoitolääkkeet sisältävät asetyylisalisyylihappoa (esimerkiksi Aspirin, Disperin, Primaspan, Finrexin), joka lisää verenvuotoriskiä. Tällaisen lääkkeen käytöstä on tärkeää saada tieto etenkin ennen leikkauksia ja muita toimenpiteitä.
Jos käytät lääkettä säännöllisesti, on hyvä pyytää se reseptilääkkeenä, jotta tiedot näkyvät reseptikeskuksessa.
Parasetamolin liiallinen käyttö voi aiheuttaa maksavaurion
Parasetamoli on oikein käytettynä hyvä ja turvallinen lääke kipuun ja kuumeeseen.
Liian suurina annoksina parasetamoli rasittaa kuitenkin maksaa ja voi aiheuttaa nopeastikin vakavan maksavaurion. Noudata aina lääkepakkauksessa olevaa annostusohjetta äläkä nosta annoksia omatoimisesti. Kysy herkästi neuvoa apteekkien henkilökunnalta.
Lasten ja nuorten itsehoitolääkkeiden käyttöä tulee valvoa
Sosiaalisessa mediassa on nuorten keskuudessa levinnyt vaarallisia itsehoitolääkkeisiin liittyviä haasteita. Lääkkeiden väärinkäyttö liian suurilla annoksilla voi aiheuttaa nopeasti pysyviä haittoja. Aikuisten on tärkeä keskustella näistä haasteista ja itsehoitolääkkeiden turvallisesta käytöstä nuorten kanssa, jotta he ymmärtävät lääkkeisiin liittyvät riskit.
Lasten itsehoidossa tulee noudattaa erityistä tarkkuutta ja säilyttää lääkkeet ja ravintolisät lasten ulottumattomissa. Hyvänmakuiset pureskeltavat vitamiinivalmisteet, niin sanotut nallekarkit, ovat yleistyneet ja niiden houkuttelevat maku, ulkomuoto ja pakkaus lisäävät riskiä yliannosteluun. Esimerkiksi kaakaonmakuisista rautaa sisältävistä purutableteista on aiheutunut vaarallisia rautamyrkytyksiä lapsille, kun niitä on syöty liikaa.
Jos sinä tai läheisesi on ottanut vahingossa liikaa lääkkeitä tai lapsi on syönyt lääkettä vahingossa, soita Myrkytystietokeskukseen (p. 0800 147 111).
Mielentilatutkimusten määrä kasvaa HUSissa – mutta mitä mielentilatutkimuksessa tehdään?
Mielentilatutkimus on rikosoikeudellinen, laissa tarkasti säädelty prosessi, jonka tarkoitus on selvittää henkilön syyntakeisuus rikoksentekohetkellä. Se ei ole yleinen psykiatrinen tutkimus, vaan oikeusjärjestelmää varten tehtävä arvio. Ohkolan sairaalassa lisätään tänä vuonna merkittävästi tutkimusten määrää.
Mäntsälässä sijaitsevassa HUSin Ohkolan sairaalassa on tehty viime vuosina noin 20 mielentilatutkimusta vuodessa. Vuonna 2026 tutkimusten määrä tullaan nostamaan 32:een. Jatkossa tavoitteena on 35 tutkimusta vuodessa. Tämä tulee olemaan noin kolmannes Suomessa vuosittain tehdyistä mielentilatutkimuksista.
”Syy, miksi nostamme näiden mielentilatutkimusten määrää, on luonnollisesti lisääntynyt kysyntä. Yliopistosairaalana haluamme samalla myös kehittää oikeuspsykiatrisia palveluitamme ja osaamistamme, etenkin oikeuspsykiatristen potilaiden hoitopolun tehostamista”, toteaa Psykoosien ja oikeuspsykiatrian linjan ylilääkäri Joni Liskola HUSin Psykiatrialta.
Ongelmaksi mielentilatutkimuksiin jonottamisessa muodostuu yleensä se, että mitä pidempi aika rikoksen tekemisestä kuluu, sitä vaikeampaa on jäljittää, mikä tutkittavan mielentila oli rikoksen tekohetkellä.
”Pitkäksi venyvä vapaudenmenetysaika ennen mielentilatutkimukseen pääsyä aiheuttaa myös haasteita. Jonotusajat ovat voineet venyä jopa puolesta vuodesta vuoteen, jolloin tutkittavien asiat eivät usein myöskään etene”, Liskola kertoo.
Mielentilatilatutkimuksilla pitkä historia
Mielentilatutkimuksia on tehty Suomessa 1950-luvun puolivälistä lähtien. Niiden tarkoitus on ottaa kantaa siihen, onko rikoksesta epäilty tai syytetty syyntakeinen rikoksen tekohetkellä sekä selvittää hänen hoidon tarpeensa tutkimuksen päättyessä.
HUSissa on pitkä historia mielentilatutkimusten tekemisestä. Ne aloitettiin aikoinaan Lapinlahden sairaalassa vuonna 1972 silloisella Hyksin Psykiatrian klinikalla. Lapinlahdesta toiminta siirtyi Psykiatriakeskukseen Töölöön vuonna 2006, josta toiminta keskitettiin Ohkolan sairaalaan vuonna 2009.
Miten mielentilatutkimus tehdään?
Tutkimuksesta päättää se tuomioistuin, jossa tutkittavan tekemä rikos on käsittelyssä. Yleisimmät syyt mielentilatutkimukseen määrättyjen syytteenalaisuuteen ovat erilaiset väkivaltarikokset.
Mielentilatutkimukseen Ohkolan sairaalaan saapuvat ovat täysi-ikäisiä ja vanhimmat heistä voivat olla yli 70-vuotiaita.
Tutkittava tuodaan mielentilatutkimukseen useimmiten vankilasta, mutta osa tulee tutkimukseen myös vapaalta jalalta. Osa tutkittavista haluaa päästä tutkimukseen, osa vastustaa sitä.
”Mielentilatutkimus on kokonaisvaltainen tutkimus, jossa suljetun osastoseurannan aikana kartoitetaan perusteellisesti tutkittavan elämänhistoria ja psykiatrinen diagnostiikka pitäen sisällään persoonallisuuden kehityksen ja sen mahdolliset häiriöt”, Liskola sanoo.
Mielentilatutkimus on kattava psyykkisen ja fyysisen terveyden kartoitus
Syytteessä olevasta henkilöstä pyritään saamaan tietoa häntä itseään haastattelemalla sekä seuraamalla hänen toimintaansa ja olemustaan viikkoja kestävän tutkimusjakson aikana. Mielentilatutkittavasta tehdään päivittäin paljon havaintoja ja ne kirjataan tutkittavan tietoihin.
”Lääkärin ja vastuuhoitajan lisäksi psykologin tutkimukset ja sosiaalityöntekijän sosioekonomiset tilanneselvitykset täydentävät tutkittavan kokonaistilanteen hahmottamista”, Liskola kertoo.
Lisätietoa tutkittavasta saadaan myös julkishallinnon arkistoista, joita hänestä voidaan kerätä Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) toimeksiantona. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi poliisin esitutkintamateriaalit sekä erilaiset lääkärintodistukset ja sairauskertomukset. Tärkeä osa tutkimusta on tutkittavan lähipiirin ja omaisten haastattelut, joihin kuitenkin tarvitaan tutkittavan lupa.
Mielentilatutkimukseen kuuluu myös tarkka fyysisen terveydentilan tutkimus. Jotkut neurologiset ja aineenvaihduntaan liittyvät sairaudet voivat vaikuttaa aivojen psyykkiseen toimintaan. Tutkittavan aivojen toimintaa tutkitaan aivosähkökäyrätutkimuksen ja magneettikerroskuvauksen avulla.
Usein tarvitaan myös perusteellisia neurologin ja neuropsykologin tutkimuksia ja jopa kromosomianalyysia ja geneettisiä tutkimuksia. Ne saattavat selventää poikkeavuuksia, jotka aiheuttavat käyttäytymisen häiriöitä ja lisäävät psyykkisen sairauden ja rikollisen toiminnan riskiä.
Tutkittavan päihteidenkäytön historia ja nykytilanne pyritään selvittämään myös mahdollisimman kattavasti.
Riittävän pitkä tutkimus tärkeä syytetyn oikeusturvan kannalta
Käytännöt mielentilatutkimuksissa toteutustavoissa ja kestoissa vaihtelevat maittain.
”Suomessa mielentilatutkimus kestää noin kaksi kuukautta, johon THL voi tarvittaessa myöntää lisäaikaa”, Liskola toteaa.
Riittävän pitkäkestoinen tutkimus varmistaa sen, ettei tutkittava pysty peittämään oireitaan väliaikaisesti. Tämä on tutkittavan oikeusturvan kannalta tärkeää, jotta havainnointi on pitkäjänteistä ja tulos olisi luotettava.
Mitä mielentilatutkimuksessa saadaan selville?
Mielentilatutkimus on asiantuntijalausunto THL:lle, joka lopulta antaa tuomioistuimelle suosituksen syyntakeisuudesta. Luokittelu on peräisin vuodelta 1889 säädetystä rikoslaista, jonka psyykkisesti sairaita koskevat erityissäädökset ovat edelleenkin voimassa. Luokittelu on kolmijakoinen:
1. ymmärrystä vailla oleva eli henkilö on rikosoikeudellisesti syyntakeeton
2. täyttä ymmärrystä vailla oleva eli rikosoikeudellisesti alentuneesti syyntakeinen ja
3. täydessä ymmärryksessä oleva eli rikosoikeudellisesti syyntakeinen.
Syyntakeista rikoksentekijää rankaistaan rikoslain mukaisesti. Syyntakeettomia ei tuomita oikeudessa, ja suurin osa heistä on tahdosta riippumattoman psykiatrisen sairaalahoidon tarpeessa.
”Toisinaan, etenkin jos tutkimusta on joutunut odottamaan kauan, on mahdollista, että hoidon tarve on väistynyt tutkimuksen päättyessä”, Liskola sanoo.
Alentuneesti syyntakeisen rangaistus voi olla tavanomaista lyhyempi, mutta on oikeuden päätös, kuinka paljon tälle annetaan painoarvoa.
Mediassa uutisoidaan mielentilatutkimusten tuloksista usein rikostuomioiden yhteydessä.
”Karkeasti voidaan todeta, että noin kolmasosa mielentilatutkittavista henkilöistä ovat syyntakeettomia”, Liskola kertoo.
Pelkkä diagnoosi tai päihtymys ei poista syyntakeisuutta
Vaikka syytetyllä tai rikoksesta epäilyllä olisi diagnoosi mielisairaudesta tai vakavasta mielenterveyden häiriöstä, kuten esimerkiksi skitsofreniasta, ei se automaattisesti tee häntä syyntakeettomaksi. Skitsofreniaa sairastava henkilö voi tehdä harkitun rikoksen, josta seuraa rikosoikeudellinen tuomio, mikäli hoidon tarvetta ei ole tutkimuksen päättyessä.
Alkoholin ja huumeiden käyttö on monilla rikoksen tekijöillä myös yleistä. Itse aiheutetun päihtymyksen ei lähtökohtaisesti katsota alentavan syyntakeisuutta. Mielenterveyden häiriöillä pitää olla syy-yhteys juuri tuomioistuinkäsittelyssä olevaan rikolliseen tekoon, jotta syyntakeettomuus olisi vaihtoehto. Juuri tämän selvittäminen vaatii erityistä ammattitaitoa ja osaamista. Siksi tutkimukset on keskitetty Suomessa vain muutamaan sairaalaan.
Tutkimuksen tuloksena tutkittava voi päätyä potilaaksi
Syyntakeettomiksi todetuilla henkilöillä yleisimpiä diagnooseja ovat psykoosisairaudet, kuten skitsofrenia ja harhaluuloisuushäiriö sekä muut näihin verrattavat mielisairaudet kuten kaksisuuntainen mielialahäiriö, sekä muistisairaudet.
Mielentilatutkimuksen loppuvaiheessa arvioidaan, tarvitseeko henkilö psykiatrista ja tahdosta riippumatonta mielenterveyslain mukaista hoitoa. Tutkittavasta saattaa siis tulla potilas tutkimuksen päättyessä ja hänen hoitonsa jatkuu Ohkolan sairaalassa tai muussa psykiatrisessa sairaalassa oikeuspsykiatrisena potilaana. Tahdosta riippumaton hoidon tarve arvioidaan oikeuspsykiatrisilla potilailla kuuden kuukauden välein.
Oikeuspsykiatrinen kuntoutus voi kestää vuosia
Oikeuspsykiatriassa potilaiden hoidon on oltava korostuneen strukturoitua, toiminnallista ja kuntoutuksellista. Hoito on usein pitkäkestoista ja paluu sairaalan ulkopuolelle on usein valvottua ja ohjattua.
”Oikeuspsykiatrinen kuntoutus voi kestää jopa vuosia ja siinä ovat käytössä samat työvälineet ja hoitomenetelmät kuin muidenkin potilaiden kohdalla”, Liskola toteaa.
Skitsofrenia on yleisin diagnoosi niillä potilailla, jotka hyötyvät Ohkolan sairaalassa toteutettavasta laitoskuntouksesta. Toiminnallinen kuntoutus, asumisvalmennus ja arjen elämäntaitojen opettelu kuuluu laitoskuntoukseen.
Ohkolan sairaalassa tehdään myös tieteellistä tutkimusta ja se toimii koulutussairaalana, joka tarjoaa tuleville erikoislääkäreille koulutusta oikeuspsykiatrian alalla.
Mielentilatutkimuksia tehdään Suomessa Ohkolan sairaalan lisäksi Vanhan Vaasan sairaalassa, Niuvanniemen sairaalassa, psykiatrisessa vankisairaalassa Turussa ja Vantaalla sekä Tampereen oikeuspsykiatrian yksikössä.
Lasten ja nuorten rasitusmurtumissa paras lääke on lepo
Monella paljon urheilevalla lapsella ja nuorella todetaan rasitusmurtuma. Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Matti Ahonen kertoo mikä altistaa lapsia ja nuoria rasitusmurtumille, ja miten niitä hoidetaan.
Jonna Suometsä
Taavi Lappalainen, Jani Alaluusua
4
Miksi lapsille ja nuorille tulee rasitusmurtumia?
Rasitusmurtumia tulee herkimmin kasvupyrähdyksen aikana. Tyypillisesti rasitusmurtumia tulee kymmenen ikävuoden jälkeen silloin, kun nuoren kasvu on nopeaa ja harjoitusmääriä on paljon. Rasitusmurtumia on hieman enemmän tytöillä kuin pojilla.
”Riskiä saada rasitusmurtuma lisäävät liian vähäinen uni ja lepo sekä D-vitamiinin saanti, pieni painoindeksi, henkinen kuormitus ja heikko ravitsemus. Myös aiempi rasitusmurtuma lisää riskiä saada rasitusmurtuma uudelleen”, Matti Ahonen kertoo.
Jos ohjattua harjoittelua kertyy yli 15 tuntia viikossa tai liikuntaa on hyvin vähän, rasitusmurtuman todennäköisyys kasvaa. Lisäksi varhainen erikoistuminen yhteen lajiin ja harjoittelu ympäri vuoden ilman taukoja lisäävät rasitusmurtumien riskiä.
Mene lääkäriin, jos kipu on jatkunut yli kaksi viikkoa
Suurin osa kasvuikäisten rasitusmurtumista esiintyy alaselässä. Tämän lisäksi rasitusmurtumia on alaraajojen luissa kuten säärissä ja jalkapöydässä.
Rasitusmurtuman tunnistaa siitä, että kipu tulee vähitellen ja kasvaa rasituksen lisääntyessä. Pysähtyessä kipu helpottuu, mutta liikkeelle lähtiessä kipu palaa.
”Rasitusmurtuman keskeisin oire on pistävä, tarkasti paikallistettava kipu, joka tyypillisesti pahenee liikkuessa. Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos kipu on jatkunut yli kaksi viikkoa”, Ahonen ohjeistaa.
Miten rasitusmurtumia tutkitaan?
Kun lapsi tai nuori tulee lääkärin vastaanotolle, lääkärin kanssa käydään ensin yhdessä läpi oireet; missä ja milloin kipu tuntuu. Sen jälkeen lääkäri testaa liikeratoja ja liikkuvuutta, tutkii kipualuetta painelemalla ja kopauttelemalla sekä arvioi selän tai alaraajojen linjauksia.
Tarvittaessa potilaasta otetaan röntgen- tai magneettikuva. Aina kuvantamistutkimukset eivät ole tarpeen.
”Nuori tulee usein uudelleen lääkärin vastaanotolle 6–8 viikon jälkeen rasitusmurtuman toteamisesta. Käynnillä varmistamme, että paraneminen on alkanut”, Ahonen kertoo.
Urheilutauko ja kuntoutus fysioterapeutin johdolla
Rasitusmurtuman tärkein hoito on lepo ja rasituksen välttäminen.
Selän rasitusmurtumissa urheilutauko kestää yleensä 3–4 kuukautta. Alaraajojen rasitusmurtuman hoidossa urheilutauko on hieman lyhyempi, noin 2–3 kuukautta.
Urheilemaan ei kannata palata liian aikaisin, sillä silloin rasitusmurtuma saattaa uusiutua.
Fysioterapeutin vastaanotolla saa vinkkejä venyttely- ja lihasharjoituksiin. Lopputarkastusta ei useimmiten tarvita ja urheilun pariin voi palata, kun kipu on poissa ja aikaa on kulunut riittävästi.
Rasitusmurtuminen ennuste on oikein hoidettuna erinomainen
Varhaisessa vaiheessa toteutettu tauko urheiluun tuo parhaan tuloksen. Täydellistä urheilun lopettamista tarvitaan harvoin ja kirurgistakin hoitoa vain poikkeustapauksissa.
Rasitusmurtumien hoidossa tulisi kiinnittää huomiota hoidon lisäksi vammojen syihin ja ehkäisyyn, kuten liikunnan monipuolisuuteen, riittävään lepoon ja ravitsemukseen.
Jos nuori harrastaa esimerkiksi joukkueurheilua, voi valmentajan, fysioterapeutin tai lääkärin kanssa keskustella, miten voi osallistua harjoituksiin.
”Lähes kaikki pääsevät palaamaan takaisin harrastuksensa pariin, kun rasitusmurtuma on parantunut. Tarvitaan vain aikaa ja malttia toipumiseen”, Ahonen sanoo.
Viisi vinkkiä parempaan uneen
Onko sinulla vaikeuksia nukahtaa ja heräiletkö öisin, etkä saa enää nukuttua? Tunnetko olosi levottomaksi mennessäsi nukkumaan tai oletko huolissasi univaikeuksista? Katso viisi vinkkiä parempaan uneen.
Herää aina samaan aikaan
Nouse vuoteesta aamuisin aina samaan aikaan, vaikka olisit nukkunut huonosti. Tarvittaessa voit joustaa noin tunnin verran. Pyri myös nousemaan sängystä mahdollisimman nopeasti, kun olet herännyt. Nopea ylösnouseminen vahvistaa unen ja vuoteen yhteenkuuluvuutta.
Lisää valoa aamuihin
Altista itsesi aamuisin kirkkaalle valolle. Aamuauringossa tai kirkasvalolampun äärellä oleilu virkistää välittömästi ja edistää myös unen saantia illalla.
Liikunta parantaa unen laatua
Pyri sisällyttämään jokaiseen päivään hieman hengästyttävää liikuntaa. Aktiivisuus ja liikunta virkistää päivällä ja parantaa unen laatua lisäten syvän unen määrää yöllä. Vältä kuitenkin raskasta liikuntaa juuri ennen nukkumaanmenoa, koska se nostaa vireystasoa. Kevyt kävely tai venyttely ovat sopivia iltaliikuntamuotoja.
Rauhoita ilta ennen nukkumaan menoa
Hellitä arjen askareista ja himmennä valaistusta illalla ennen nukkumaanmenoa. Makuuhuoneen tulee olla pimeä illalla ja yöllä. Säädä makuuhuoneen lämpötila mukavan viileäksi, noin 18–21 asteeseen.
Poista myös makuuhuoneesta kaikenlaiset virkeyttä edistävät laitteet, kuten tietokone, älypuhelin ja televisio. Sosiaalisen median selailu tai työnteko eivät kuulu makuuhuoneeseen. Vältä myös kofeiinipitoisia piristäviä tuotteita iltaisin.
Säännölliset iltarutiinit auttavat nukahtamaan
Varaa unelle omaa unen tarvettasi vastaava aika, joka on tavallisimmin noin 7–9 tuntia. Aloita iltarutiinit noin 60–90 minuuttia ennen vuoteeseen menoa. Rutiinien säännöllisyys toimii kehollesi merkkinä nukkumaanmenosta. Mene vuoteeseen vasta uneliaana.
Jos mikään ei auta:
Mikäli unettomuus on pitkäkestoista (yli 3kk) ja koet sen haittaavan toimintakykyäsi ja elämänlaatuasi, älä epäröi hakea apua. Unettomuusoireen taustalla saattaa olla myös jokin toinen unihäiriö tai sairaus, joka on tärkeää selvittää ja hoitaa asianmukaisesti.
Unettomuushäiriön paras ja ensisijainen hoito on unettomuuden kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT-I). Ota yhteyttä perusterveydenhuoltoon eli esimerkiksi terveysasemalle, työterveyshuoltoon tai yksityiselle lääkäriasemalle.
Syöpäseulonta on etuoikeus, joka kannattaa hyödyntää
Suomessa seulotaan valtakunnallisesti kolmea eri syöpää : kohdunkaulasyöpää, rintasyöpää ja suolistosyöpää. Kun syöpä löydetään varhain, hoito on helpompaa ja ennuste parempi. Seulontakutsu on etuoikeus, jota ei kannata jättää käyttämättä.
Kohdunkaulasyöpää on seulottu jo 1960-luvulta alkaen ja rintasyöpää 1980-luvulta lähtien. Viimeisimpänä mukaan tuli vuonna 2022 suolistosyövän seulonta.
Kohdunkaulasyövän seulonnan on laskettu estävän noin 80 prosenttia kohdunkaulasyövistä. Kohdunkaulasyöpiä todetaan nykyään vuosittain noin 200 ja sairauteen kuolee vuosittain noin 50 naista.
Myös rintasyövän seulonnan on tutkimuksissa todettu vähentävän kuolleisuutta.
Koska suolistosyövän seulonta on Suomessa alkanut vasta muutama vuosi sitten, ei sen osalta vielä ole saatavilla vastaavaa tutkimusnäyttöä. Vuonna 2023 Suomessa todettiin yli 4500 uutta suolistosyöpää ja sairauteen kuoli noin 1500 henkilöä. Suolistosyöpä on yleistynyt 1960-luvulta lähtien.
Syöpäseulontojen tavoite on löytää syöpä mahdollisimman varhain, jolloin sen hoitaminen on helpompaa ja potilaan ennuste parempi kuin pitkälle edenneessä sairaudessa.
Kohdunkaulasyöpä koskettaa myös nuoria
Useista muista syövistä poiketen kohdunkaulasyöpää todetaan nuorillakin naisilla ja sairaus alkaa yleistyä jo 30 ikävuoden jälkeen. Alle 30-vuotiailla sairaus on harvinainen.
Kohdunkaulasyövän tärkein yksittäinen taustatekijä on papilloomaviruksen aiheuttama pitkittynyt HPV-tartunta. Papilloomavirus tarttuu pääasiassa sukupuoliteitse ja se on hyvin yleinen ja lähes aina oireeton.
“HPV-tartunta saadaan yleensä muutaman vuoden sisään yhdyntöjen aloittamisesta ja nuorilla naisilla se on yleisimmillään. Tämän vuoksi myös kohdunkaulasyöpä on nuorten naisten tauti ja sitä esiintyy eniten 30–40-vuotiailla”, apulaisylilääkäri Annu Heinonen kertoo.
Kohdunkaulasyöpä voi olla pitkään oireeton. Kohdunkaulasyöpä kehittyy hitaasti, joten esiasteet löydetään seulonnoissa lähes aina ennen kuin ne ehtivät kehittyä syöväksi. Mutta jos seulontoja jättää väliin, voi sairaus ehtiä etenemään pitkälle ennen kuin se huomataan.
“Kohdunkaulasyöpä löytyy useimmiten hyvin varhaisessa vaiheessa eli pienenä paikallisena muutoksena. Näin ei kuitenkaan valitettavasti aina ole ja levinnyttäkin kohdunkaulasyöpää edelleen esiintyy”, Heinonen kertoo.
Kohdunkaulasyöpä on usein oireeton melko pitkään ja mahdolliset oireet voivat olla epämääräisiä.
“Joskus oireena voi olla yhdynnän jälkeisiä vuotoja ja tiputteluvuotoa.”
Kohdunkaulasyövän seulonnan avulla vältetään 250 syöpäkuolemaa joka vuosi
Joka kolmannelta kohdunkaulasyövän seulontaan osallistuvalta löytyy vähintään kerran seurantaa vaativa poikkeava seulontalöydös. Seulonnassa todetaan joka vuosi yli 600 esiastetta tai varhaisvaiheen syöpää, jotka voidaan seulonnan ansiosta hoitaa ajoissa. Tämän ansiosta vältetään yli 250 syöpäkuolemaa vuosittain.
Suomessa alettiin vuonna 2013 antamaan kuudesluokkalaisille tytöille papilloomavirukselta suojaavaa HPV-rokotetta. Nykyään rokotetta tarjotaan kaikille 10–12-vuotiaille sukupuolesta riippumatta, mutta rokotteen kattavuus ei vielä ole Suomessa riittävän korkea.
“HPV-rokote ehkäisee tehokkaasti kohdunkaulasyövän esiasteita ja syöpää. Rokotteiden arvioidaan estävän noin yhdeksän syöpää kymmenestä”, Heinonen toteaa.
Seulontaan kannattaa kuitenkin osallistua, vaikka olisi rokotteen ottanut.
Suolistosyövän seulonta ennaltaehkäisee syöpiä
Myös suolistosyövän kohdalla sairauden aikainen löytyminen on ratkaisevaa potilaan ennusteen kannalta. Jos syöpä on ehtinyt levitä, on ennuste huomattavasti huonompi kuin paikallisessa sairaudessa.
Ylilääkäri Perttu Arkkila kertoo, että vaikka varsinaista tutkimusnäyttöä seulonnan vaikuttavuudesta Suomessa ei vielä ole saatavilla, voi nyt jo sanoa, että seulonta on tuottanut tulosta.
“Henkilöiltä, joilta on seulontanäytteestä löytynyt verta, löytyy tähystyksessä syöpä viideltä prosentilta ja polyyppi yli 60 prosentilta. Seulonnan ansiosta syövät ja esiasteet löytyvät aikaisin.”
Tähystyksessä mahdolliset polyypit voidaan poistaa, mikä ennalta ehkäisee syövän syntymisen.
Suolistosyövän taustalla ovat usein elintavat
Suolistosyövällä tarkoitetaan paksu- ja peräsuolen syöpiä ja se on suomalaisten kolmanneksi yleisin syöpä. Sairaus on viime vuosikymmeninä yleistynyt.
“Tässä on hyvin todennäköisesti taustalla elintavat. Suolistosyövän riskiä nostaa vähän kuituja ja paljon punaista lihaa ja lihajalosteita sisältävä ruokavalio, alkoholinkäyttö, tupakointi, ylipaino ja vähäinen liikunta”, Arkkila kertoo.
Koska suolistosyöpä on yleistynyt ja koska tutkimusnäyttö kertoo, että useimmat suolistosyövät kehittyvät alun perin hyvänlaatuisista polyypeista, oli seulonnan aloittamiselle hyvät perusteet. Suolistosyöpä kehittyy useimmiten hitaasti useiden vuosien aikana.
“Seulontaan on tärkeää osallistua joka kerta, kun kutsun saa. Vaikka ensimmäisellä seulontakerralla näytteestä ei olisi löytynyt verta, voi muutoksia ilmaantua myöhemmin.”
Suolistosyövän seulontanäytteen ottaminen on helppoa
Suolistosyövän seulonta perustuu kotona ulosteesta otettavaan näytteeseen, josta laboratoriossa etsitään verta. Verta näytteestä löytyy noin neljältä sadasta seulontaan osallistuneelta, mutta useimmiten verenvuoto johtuu muusta syystä kuin syövästä tai sen esiasteesta.
Vuodon syy on aina kuitenkin selvitettävä ja useimmiten näissä tapauksissa tehdään paksusuolen tähystys.
Seulontanäytteen ottaminen on helppoa, eikä vaadi ennakkovalmisteluja, mikä tekee siitä hyvän tavan toteuttaa joukkoseulonta.
“Seulontanäytteen avulla tähystykset voidaan kohdentaa heille, joiden näytteestä löytyy verta. Näin saamme parhaalla mahdollisella tavalla esiin merkittävät löydökset”, Arkkila sanoo.
Suolistosyövän seulonta laajenee asteittain
Suolistosyövän seulonta laajenee jatkossa asteittain kattamaan kaikki 56–74-vuotiaat.
“Seulottavat ikäluokat on päätetty sen perusteella, missä iässä suolistosyöpään todennäköisimmin sairastutaan”, Arkkila kertoo.
Suolistosyöpään voi kuitenkin sairastua nuorempanakin ja sairaus on yleistynyt myös nuoremmissa ikäluokissa.
Suolistosyövän oireita ovat esimerkiksi uusi muutos vatsan toiminnassa, kuten ummetus tai ripuli, selittämätön painonlasku ja verenvuoto peräaukosta tai mustat ulosteet.
“Jos oireita tulee, on syytä olla yhteydessä lääkäriin, vaikka olisikin nuorempi tai juuri osallistunut seulontaan”, Arkkila toteaa.
Syöpäseulonnat Suomessa
- Syöpäseulontojen järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet. HUS toteuttaa kohdunkaulasyövän ja suolistosyövän seulonnan Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa.
- Kohdunkaulasyövän seulontaan kutsutaan Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa 25–65-vuotiaat naiset viiden vuoden välein. Joillakin hyvinvointialueilla seulonta alkaa 30-vuotiaana.
- Suolistosyövän seulontaan seulottavat ikäluokat kutsutaan kahden vuoden välein. Seulottavat ikäluokat laajenevat vähitellen siten, että vuodesta 2031 eteenpäin seulotaan kaikki 56–74-vuotiaat kahden vuoden välein.
- Sekä kohdunkaulasyövän että suolistosyövän seulontaan osallistuu Suomessa noin 70 % prosenttia seulontaan kutsutuista. Rintasyövän seulontaan osallistuu yli 80 % kutsutuista.
- Rintasyövän seulonnan toteuttavat hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki, ja siihen kutsutaan 50–69-vuotiaat naiset noin kahden vuoden välein.
Artikkelia varten on haastateltu myös osastonlääkäri Tuomas Mäntylää ja laboratoriohoitaja ja papakoordinaattori Susanna Ihalaista. Lähteenä on käytetty Syöpärekisterin sivustoa www.syöpärekisteri.fi.
Lue lisää syöpäseulonnoista
Ryhmäohjaus tuo lisätukea perheille heti vauvan syntymän jälkeen
HUSin synnytyssairaaloissa on viime vuosina lisätty tapoja perheiden tukemiseen uudessa elämänvaiheessa. Kotia kohti -infoista saa tietoa muun muassa imetyksestä, vauvan hoidosta ja synnytyksestä palautumisesta.
Imetyksen sujuminen, rintatulehdus, vauvan pesut, oma jaksaminen. Kun vauva on vihdoin käsivarsilla, on uutta opeteltavaa paljon. Hormonien jyllätessä osa tiedosta menee helposti ohi ja mieleen hiipii ajatus: osaanko, pärjäänkö, uskallanko lähteä kotiin?
Ongelma: Tuoreilla perheillä on valtava tiedontarve, mutta kaikki tieto ei jää heti mieleen
Tuoreilla perheillä tuen ja tiedon tarve on usein suuri. Kätilö, imetyskoordinaattori Paula Syrjälä tuntee hyvin perheiden huolet. Erityisesti ensimmäisen lapsen kanssa kaikki on uutta. Pää saattaa olla aluksi vähän pyörällä, eikä kaikkea pysty omaksumaan yhdellä kerralla.
“Raskausaikana huomio keskittyy synnytykseen, ja monet arjen kysymykset jäävät taka-alalle”, Syrjälä sanoo.
HUSin synnytyssairaaloissa saa aina ennen kotiutumista henkilökohtaista ohjausta esimerkiksi imetykseen ja vauvanhoitoon. Perheiden apuna on myös Vauvamatkalla-digihoitopolku, josta löytyy paljon hyvää tietoa raskausajasta ja vauva-arjesta.
Sairaalasta kotiutumisen jälkeen perheille voidaan varata aikoja synnyttäneiden vastaanotolle, esimerkiksi imetysohjaukseen tai kotikäynnille. Kotoutumisen jälkeen tukea saa myös esimerkiksi neuvolasta.
Naistenklinikalla ja Espoon sairaalassa alkoi vuonna 2023 ryhmäohjaus, joka kulki aluksi nimellä imetystuokio. Se syntyi tarpeesta tarjota tasalaatuista ohjausta entistä useammalle perheelle jo sairaalassaolon aikana. Ryhmiä oli aluksi vain kaksi kertaa viikossa, joten kaikki perheet eivät päässeet mukaan.
Ratkaisu: Uusi ryhmäohjaus täydentää henkilökohtaista ohjausta
Nyt perheille on tarjolla enemmän tukea. Kesästä 2025 lähtien infoja on pidetty päivittäin. Myös sisältöä muokattiin perheiden ja henkilökunnan toiveiden perusteella kattamaan imetyksen lisäksi synnytyksestä palautumisen ja vauvanhoidon perusteet. Ryhmäohjaukset kulkevat nykyisin nimellä Kotia kohti -infot.
”Nyt ryhmiä on joka päivä, ja osallistuminen on joustavampaa”, Paula Syrjälä kertoo.
Kotia kohti -infoja pitää synnytyssairaaloiden henkilökunta. Tuokioihin voi osallistua koko perhe. Ne ovat ilmaisia, eikä niihin tarvitse erikseen ilmoittautua.
Vaikka ryhmäohjaus tarjoaa kattavan tietopaketin, henkilökohtainen ohjaus ei katoa mihinkään. Niiden on tarkoitus täydentää toisiaan.
”Tarjoamme aina myös henkilökohtaista ohjausta. Se on tärkeää etenkin imetyksessä, jossa tuki ja toistot auttavat omaksumaan uutta”, Syrjälä muistuttaa.
Kotia kohti -infot pidetään tällä hetkellä vain suomeksi. Kieliversioita on kuitenkin tulossa, ja ne toteutetaan videoiduilla nauhoitteilla. Tavoitteena on julkaista materiaalit YouTubessa ja tarjota tukea myös muunkielisille perheille. Tallenteet eivät tulevaisuudessakaan korvaa ryhmäohjauksia.
"Perheiden käytössä ovat edelleen tulkkipalvelut, ja jokaisella perheellä on oikeus henkilökohtaiseen ohjaukseen ryhmätuokion lisäksi”, Syrjälä kertoo.
Perheet ovat antaneet ryhmäohjauksesta pääosin erittäin myönteistä palautetta. Useimmat kiittävät siitä, että tieto esitetään selkeästi ja kokonaisuutena.
Ennen kuin perhe kotiutuu sairaalasta, henkilökunta varmistaa, että tietyt perusasiat on käyty läpi. On kuitenkin inhimillistä, ettei kaikkea tietoa pysty omaksumaan heti. Syrjälä muistuttaa, että paljon opitaan vasta kotiutumisen jälkeen.
”Täältä ei lähdetä valmiina. Siitä se vauvaan tutustuminen vasta alkaa. Usein voi tehdä monella tavalla oikein. Toivoisin, että perheet uskaltaisivat löytää ne omat tavat, jotka tuntuvat itselle hyviltä ja oikeilta.”
Tällainen on potilaan matka lähetteestä toimenpiteeseen
Erikoissairaanhoitoon päästäksesi tarvitset lääkärin lähetteen. Poikkeuksena ovat synnytykset ja yhteispäivystykset. Lue, mitä kaikkea tapahtuu sen jälkeen, kun lähete on saapunut HUSiin.
Kaikki alkaa lähetteestä
Lähete erikoissairaanhoitoon voidaan tehdä terveyskeskuksessa, työterveysasemalla tai yksityislääkärin vastaanotolla. Kun lähete saapuu HUSiin, se käsitellään kolmen viikon kuluessa, monilla erikoisaloilla huomattavasti nopeammin. Tämän jälkeen asiantuntijat lähetekeskuksissa arvioivat, täyttääkö lähete erikoissairaanhoidon kriteerit, ja kuinka kiireellinen tilanne on.
HUSissa on 43 lähetekeskusta. Lähetteiden määrissä kolmen kärjessä ovat silmätaudit, naistentaudit ja synnytykset sekä ortopedia ja traumatologia. Asiantuntijoiden apuna on robotiikka, ja sen avulla eri työkoreihin siirretään jopa 80 prosenttia kaikista lähetteistä – tämä nopeuttaa lähetteiden käsittelyä huomattavasti. Tekoäly ei tässäkään korvaa ihmistä. Se toimii vain apuna lähetteiden lajittelussa.
Seuraa lähetteen tilaa Maisassa
Käytätkö jo sähköisen asioinnin kanavaa Maisaa? Maisasta näet, kun lähete on saapunut ja käsitelty. Maisasta saat tiedon, onko lähete hyväksytty vai palautettu. Jos et käytä Maisaa, saat tiedon kirjeitse. Kiireellisissä tapauksissa sinulle soitetaan. Näet lähetteen tiedot myös OmaKannasta.
Voit ladata Maisan puhelimen sovelluskaupasta tai käyttää sitä osoitteessa maisa.fi.
Kutsu ensikäynnille
Jos lähete hyväksytään, sinulle varataan aika vastaanotolle. Ensikäynti on nopeimmillaan jo seuraavana päivänä, mutta se pyritään varaamaan viimeistään kolmen kuukauden päähän, riippuen siitä, miten kiireellinen tilanteesi on.
Saat ennen ensikäyntiä ohjeet valmistautumiseen. Asiointia nopeuttaa, jos olet kirjannut esitiedot ennakkoon Maisaan ja tuot mukanasi vastaanotolle Kela-kortin tai kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Voit halutessasi ottaa läheisen mukaan käynnille.
Monissa tapauksissa pelkkä ensikäynti riittää, mutta tarvittaessa sinulle varataan uusi vastaanottoaika.
Toimenpiteeseen kiireellisyysjärjestyksessä
Jos sairautesi hoitoon tarvitaan toimenpide, pyritään sinulle varaamaan aika viimeistään kuuden kuukauden päähän ensikäynnistä. Polikliiniset toimenpiteet toteutuvat usein nopeammin, sillä niissä kotiin pääsee jo samana päivänä.
Saat sairaalasta sähköisen tai paperisen kutsukirjeen, jossa on ohjeita lääkityksestä, syömisestä, alkoholin käytöstä, tupakoinnista sekä hygieniasta. Saat myös opastuksen sairaalaan ja ohjeet ilmoittautumiseen.
Puutteellinen lähete voi johtaa palautukseen
Vuonna 2024 HUSiin saapui lähes 358 400 lähetettä, ja niistä keskimäärin 19 prosenttia palautettiin. Syynä palautukselle voivat olla esimerkiksi puutteelliset esitiedot tai se, ettei potilasta ole tutkittu ollenkaan. Osa vaivoista saattaa myös olla sellaisia, jotka voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa.
Jos lähete palautetaan, lähettävälle lääkärille annetaan ohjeet tarvittavista lisätutkimuksista ja hoitovaihtoehdoista ennen mahdollisen uuden lähetteen tekemistä. Tavoitteena on kuitenkin aina, että potilas saa hyvää hoitoa oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan.
Maksakirroosi voi kehittyä salakavalasti
Maksakirroosi on vakava ja usein pitkään oireeton sairaus. Sen varhainen toteaminen on tärkeää, sillä mitä aikaisemmin maksavaurio havaitaan, sitä paremmin sen etenemistä voidaan hidastaa. Gastroenterologian ylilääkäri Perttu Arkkila kertoo, miten maksakirroosi kehittyy, milloin on syytä hakeutua lääkäriin ja miten tautia voidaan hoitaa.
Lotta Laine
Jani Alaluusua, Taavi Lampinen
4
Maksakirroosi etenee usein pitkään ilman oireita
"Maksakirroosi on maksasairauden loppuvaihe, jossa maksan rakenne muuttuu ja sen toiminta heikkenee. Sairaus voi edetä vuosien ajan ilman selkeitä oireita", kertoo Perttu Arkkila.
Usein diagnoosi tehdään vasta, kun potilas hakeutuu lääkäriin muiden vaivojen vuoksi tai kun maksasairautta epäillään riskitekijöiden perusteella.
Maksakirroosin toteaminen vaatii useita tutkimuksia
Maksakirroosin toteaminen edellyttää useiden eri tutkimusten yhdistämistä. Pelkät maksa-arvot eivät aina paljasta sairautta, sillä ne voivat pysyä pitkään normaalialueella.
Diagnoosi perustuu laboratoriokokeisiin ja kuvantamistutkimuksiin, kuten ultraääneen tai magneettikuvaukseen sekä tarvittaessa maksabiopsiaan, jossa otetaan pieni kudosnäyte maksasta.
Useat tekijät lisäävät maksakirroosin riskiä
Maksakirroosiin sairastumisen riskiä lisäävät useat tekijät. Näitä ovat muun muassa runsas ja pitkäaikainen alkoholin käyttö, rasvamaksa, erityisesti jos siihen liittyy ylipainoa, tai metabolinen oireyhtymä, virushepatiitit kuten hepatiitti B ja C, tyypin 2 diabetes sekä pistoshuumeiden käyttö.
"Monet näistä riskitekijöistä ovat ehkäistävissä tai hoidettavissa. Esimerkiksi alkoholin käytön vähentäminen ja painonhallinta voivat merkittävästi pienentää sairastumisriskiä", Arkkila muistuttaa.
Lääkäriin on syytä hakeutua herkästi
Maksakirroosi voi aiheuttaa monenlaisia oireita, mutta ne voivat olla myös hyvin lieviä tai puuttua kokonaan. Hälytysmerkkejä voivat olla jatkuva väsymys, kutina, mustelmaherkkyys, vatsan turvotus sekä ihon tai silmien keltaisuus.
Maksakirroosi vaikuttaa potilaan elämänlaatuun riippuen taudin vaiheesta, mahdollisista komplikaatioista ja hoidon onnistumisesta.
"Varhaisessa vaiheessa elämänlaatu voi olla lähes normaali, mutta pitkälle edennyt maksakirroosi voi aiheuttaa merkittäviä fyysisiä ja psyykkisiä oireita", Arkkila sanoo.
Maksakirroosin etenemistä voidaan hidastaa tehokkaalla hoidolla
Maksakirroosia ei voida parantaa, mutta sen etenemistä voidaan hidastaa ja komplikaatioita hoitaa tehokkaasti. Hoito perustuu ajantasaisiin Käypä hoito -suosituksiin ja sisältää riskitekijöiden hallinnan, kuten alkoholin käytön lopettamisen, asianmukaisen lääkityksen sekä oireiden ja komplikaatioiden hoidon. Lisäksi hoitoon kuuluu ravitsemuksen ja yleiskunnon tukeminen sekä tarvittaessa maksansiirron arviointi.
"Varhainen toteaminen on avainasemassa. Mitä aiemmin maksakirroosi havaitaan, sitä paremmat ovat mahdollisuudet hidastaa sen etenemistä ja ylläpitää hyvää elämänlaatua", Arkkila painottaa.
Jokaisen kannattaa opetella tuntemaan omat rintansa
Suomalaisista naisista joka kahdeksas sairastuu elämänsä aikana rintasyöpään. Tärkein keino rintasyövän varhaiseen toteamiseen on osallistua seulontaan. Jokaisen on kuitenkin hyvä oppia tuntemaan omat rintansa, sillä osa rintasyövistä löytyy naisen itsensä havaitseman muutoksen perusteella.
Tutustu omiin rintoihisi
Tiedätkö, miltä rintasi normaalisti tuntuvat ja näyttävät? Kun tunnet omat rintasi, mahdolliset poikkeavuudet on helpompi huomata. Rinnat voivat olla luonnostaan kyhmyisiä tai niissä voi esiintyä muutoksia kuukautiskierron eri vaiheissa.
Rintojen omatarkkailu kannattaa tehdä kuukautisten jälkeen
Rintojen rutiininomaisen omatarkkailun ei ole tieteellisissä tutkimuksissa havaittu vähentävän syöpäkuolleisuutta. Säännöllinen rintojen tutkiminen voi kuitenkin auttaa huomaamaan muutokset ajoissa. Paras ajankohta omatarkkailulle on kuukautisten jälkeen, jolloin rinnat ovat pehmeimmillään ja kuukautiskierron aiheuttama kyhmyisyys on kadonnut.
Tunnista rintasyövän oireet
Rintasyövän tavallisin oire on kyhmy rinnassa. Muita mahdollisia oireita ovat rinnan ihon tai nännin vetäytyminen, rinnan punoitus ja turvotus, rinnan muodon tai koon muutos, ihottuma nännin alueella tai nännin kirkas tai verinen erite.
Hakeudu tutkimuksiin, jos havaitset rinnoissasi muutoksia
Jos havaitset rinnassasi kyhmyn tai sinulla on jokin muu rintasyöpään viittaava oire, hakeudu lääkäriin. Rintasyöpä todetaan kuvantamistutkimuksilla ja neulanäytteellä. Nämä tutkimukset tehdään terveyskeskuksessa, työterveyshuollossa tai yksityisellä lääkäriasemalla.
Rintasyöpäseulontoihin osallistuminen kannattaa aina
Rintasyövän seulonnat eli mammografiaseulonnat vähentävät tutkitusti rintasyöpäkuolleisuutta. Rintasyövän maksuttomiin seulontoihin kutsutaan 50–69-vuotiaat naiset noin kahden vuoden välein. Seulontoihin kannattaa osallistua, sillä syöpäseulonnoilla voidaan löytää rintasyöpä jo varhaisessa vaiheessa ennen oireiden ilmenemistä.
MET-toiminta pelastaa potilaan hengen
Kun potilaan vointi heikkenee vuodeosastolla, on minuuteissa apuun tuleva MET-tiimi vain puhelinsoiton päässä. Tämä saattaa säästää potilaan vakavilta elintoimintojen häiriöiltä ja tehohoidolta. Se voi jopa pelastaa hänen henkensä.
Saapuessaan potilashuoneeseen hoitaja huomaa, että jokin on pielessä. Potilaan verenpaine ja happisaturaatio ovat tavallista matalammat ja potilas itsekin toteaa olon olevan huono. Hoitaja kutsuu välittömästi paikalle toisen hoitajan ja potilaan oman lääkärin. Yhdessä he toteavat potilaan täyttävän MET-kriteerit ja hoitaja soittaa teho-osastolle MET-tiimin päivystävälle lääkärille.
Samaan aikaan Meilahden teho-osastolla kahden hoitajan ja lääkärin työt keskeytyvät saapuvaan hälytykseen. Osastolla olevan potilaan tila heikkenee ja paikalle tarvitaan MET-tiimi. MET tulee sanoista Medical Emergency Team ja toiminnan tavoitteena on ehkäistä potilaan elottomuuteen johtavia tilanteita.
Osastolta tulevan hälytyksen saavuttua ja lääkärin päätettyä MET-tehtävän käynnistämisestä, ympäri vuorokauden valmiudessa oleva MET-tiimi kokoontuu, ottaa mukaansa kärryssä kulkevat välineet ja on muutamassa minuutissa osastolla potilaan luona. Yhdessä osaston henkilöstön kanssa tiimi pyrkii estämään tilanteen kehittymisen sydänpysähdykseksi.
”Potilaan oma hoitaja tai lääkäri antaa MET-tiimille raportin tilanteesta eivätkä he poistu paikalta ennen kuin MET-tiimi on ottanut virallisesti hoitovastuun. Autamme myös esimerkiksi tuomalla tarvittavia välineitä”, ortopedian ja traumatologian vuodeosastolla Siltasairaalassa työskentelevä apulaisosastonhoitaja Krista Poikajärvi kertoo.
Ensimmäisiin elottomuuden varoitusmerkkeihin puuttuminen ratkaisevaa
MET-toiminnan perusajatus on, että kun potilaassa havaitaan ensimmäisiä varoitusmerkkejä elottomaksi menemisestä, nopealla puuttumisella voitaisiin estää elottomuus ja ennakoimaton teho-osastohoito, pahimmassa tapauksessa kuolema. Sairaalassa on ennalta sovittu toimintatapa, jonka mukaan toimitaan silloin, kun vuodeosaston henkilöstö havaitsee potilaan tilassa jotain poikkeavaa.
”MET-toiminnan avulla pyrimme olemaan askeleen edellä. Jos potilaan hoitoa tarvitsee tehostaa, se pyritään tekemään hallitusti ja rauhallisesti. Ei esimerkiksi niin, että hänet siirretään kiireellä teho-osastolle keskellä yötä”, sairaanhoitaja Marcus Norrgård sanoo.
Norrgård on työskennellyt MET-toiminnan parissa HUSissa lähes 15 vuoden ajan. Tällä hetkellä hän tekee puolet työajastaan kliinistä työtä sairaanhoitajana ja puolet työajastaan hallinnollista työtä MET-toiminnan koordinoivana vastuuhoitajana.
Peruselintoiminnot kertovat potilaan tilasta – myös hoitajan huoli riittää hälytykseen
Potilaan voinnin heikkenemisen osastolla voi aiheuttaa esimerkiksi verenvuoto, infektio, sepsis, keuhkoembolia tai jokin trauma.
Riskiä elottomuuteen arvioidaan NEWS-pisteytyksen (National Early Warning Score) avulla. NEWS-pisteytys auttaa tunnistamaan riskipotilaat kuuden peruselintoimintoja mittavan arvon avulla. Näitä ovat hengitystaajuus, happisaturaatio, verenpaine, syketaajuus, tajunnan taso ja lämpötila. MET-hälytyksen tekoon riittää myös pelkkä hoitajan huoli potilaan tilanteesta.
Varhaisia merkkejä voinnin heikkenemisestä ovat esimerkiksi sykkeen nousu tai lasku, verenpaineen tai happisaturaation lasku, alentunut tajunnantaso tai heikko virtsaneritys. Kun näihin puututaan ajoissa, voidaan estää vakavat, kriittiseen tilaan ja mahdollisesti sydämen pysähtymiseen johtavat elintoimintojen häiriöt kuten takykardia, vakavat rytmihäiriöt, hengitysvajaus, shokki, verenkierron romahtaminen ja tajuttomuus.
Aina elottomuutta ei tietenkään pystytä estämään, vaan tilanne voi edetä hyvinkin nopeasti sydämen pysähtymiseen.
”Sairaalassa tapahtuvan kuoleman pitäisi kuitenkin olla harkittu päätös. Todetaan, että parantavaa hoitoa ei ole ja siirrytään saattohoitoon. Kuolema ei saisi olla yllätys. MET-toiminta todistetusti ehkäisee elottomuuksia sairaalassa”, Norrgård sanoo.
Mitä enemmän MET-hälytyksiä, sitä vähemmän elvytyksiä
Meilahden sairaaloissa, jotka ovat Siltasairaalan teho-osaston MET-tiimin vastuulla, MET-hälytyksiä tehdään vuosittain noin 600–700. Naistenklinikalla ja Uudessa lastensairaalassa on omat MET-tiiminsä, jotka vastaavat näistä sairaaloista tuleviin hälytyksiin.
”On tärkeää, että hälytyksiä tehdään riittävästi. Vaikuttavuuden saavuttamiseksi hälytyksiä pitäisi olla noin 25–56 tuhatta hoitojaksoa kohden. Omien havaintojeni mukaan aktiivisesti hälytyksiä tekevillä osastoilla elvytystilanteita on vähemmän”, Norrgård kertoo.
Siltasairaalan teho-osastolla työskentelee noin 300 hoitajaa, joista 90 on koulutettu MET-toimintaan. Neljä hoitajaa ja kaksi lääkäriä ovat jatkuvasti valmiudessa, mikäli hälytys tulee. Ykköstiimi eli hoitajat 1 ja 2 lähtevät MET-tehtävälle aina ja kakkostiimi eli hoitajat 3 ja 4 silloin, kun ykköstiimi on jo varattuna. Muissa sairaaloissa tiimien kokoonpanot voivat olla erilaiset.
MET-toiminta parantaa potilasturvallisuutta ja työhyvinvointia
MET-toiminta on tärkeä osa potilasturvallisuutta ja sen ylläpitäminen vaatii henkilöstön sitoutumista ja johdon tukea. Norrgård muistuttaa, että hallinnollisilla päätöksillä voi olla suuri vaikutus toiminnan laatuun ja laajuuteen.
Myös ylilääkäri Minna Bäcklund allekirjoittaa MET-toiminnan tärkeyden. Hänen roolinsa on seurata MET-toiminnan tuloksia, resursseja ja kustannusvaikuttavuutta ja raportoida niistä eteenpäin sairaalan ylimmälle johdolle.
”Tärkeintä on potilasturvallisuuden parantaminen. Pyrimme tunnistamaan potilaat, joille on kehittymässä merkittävä elintoimintahäiriö ennen kuin se eskaloituu leikkausta, valvontaa tai tehohoitoa edellyttäväksi. MET-toiminta tuo säästöjä, jos sen avulla voidaan vähentää kalliimpien hoitointerventioiden tarvetta ja ehkäistä hoidon pitkittymistä”, Bäcklund sanoo.
MET-toiminnan hyödyt ulottuvat myös laajemmalle kuin potilaan hoitoon. Vuodeosastojen henkilökunnalla on tiedossa, että potilaan voinnin heikentyessä he eivät jää yksin, vaan apua on saatavilla, mikä vähentää työperäistä stressiä.
”MET-toiminta tuo turvaa ja luottamusta potilaalle siitä, että hän saa aina tarvitsemansa avun. Järjestelmä tuo turvaa ja luottamusta myös hoitajille, kun tiedämme, että emme jää yksin silloin, kun asiat menevät huonosti. Me voimme konsultoida MET-tiimiä kaikkina vuorokauden aikoina, ilmaista huolemme ja tulemme kuulluiksi”, Poikajärvi sanoo.
MET-toiminta madaltaa konsultaatiokynnystä ja hierarkiaa; hälytyspuhelun voi soittaa kuka vain. MET-toiminta tehostaa myös yhteistyötä eri yksiköiden välillä.
MET-toiminta sairaaloissa
- MET-toiminta käynnistyi 1990-luvulla samanaikaisesti useissa eri sairaaloissa ympäri maailmaa alkuun erityisesti Australiassa ja Yhdysvalloissa.
- HUSissa MET-toimintaa on ollut vuodesta 1990. MET-toimintaa on kaikissa HUSin sairaaloissa Raaseporia lukuun ottamatta.
- Meilahden sairaaloissa MET-järjestelmä koostuu neljästä haarasta: vuodeosastosta eli hälytyksen tekevästä haarasta, MET-tiimistä, joka vastaa hälytykseen, dataa keräävästä, analysoivasta ja kouluttavasta haarasta eli vastuuryhmästä sekä hallinnollisesta haarasta eli johdosta, joka myöntää toiminnalle resurssit ja vahvistaa ohjeet.
- MET-toiminta on kirjattu myös Käypä hoito -suosituksiin.
