Myrkytystilanteessa luotettavin apu on yhden puhelinsoiton päässä

Tyypillisimmät tilanteet, joissa Myrkytystietokeskukseen soitetaan liittyvät usein lapsiin; lapsi on maistellut jotain kotoa löytyvää esimerkiksi lääkkeitä, pesuaineita, muita kodin kemikaaleja tai kasveja. 

Aikuisten kohdalla tavallisimpia ovat tilanteet, joissa omia lääkkeitä on saatettu ottaa kahteen kertaan tai muuten väärällä annostuksella. 

”Pääsääntöisesti myrkytysepäilyissä on kyse kaikesta, mitä kotoa löytyy. Itsetuhoiset tapaukset ovat sitten oma lukunsa”, farmaseutti Suvi Pajarre-Sorsa kertoo.

Soita ammattilaiselle, jos epäilet myrkytystä – älä googlaa

Pajarre-Sorsa korostaa, että turhia puheluja ei ole.

”Aina kannattaa soittaa, jos epäilee myrkytystä. Ei tarvitse miettiä sen enempää, onko jotain varmasti sattunut vai ei, aina voi soittaa. Me kerromme kyllä, jos emme ole oikea taho, tai jos tilanteessa ei ole myrkytysvaaraa. Meidän tehtävämme on tehdä riskinarvio: meiltä saa kysyä, ja me kerromme, miten tilanteessa kannattaa toimia.”

Turhia puheluja suurempi ongelma on se, että ihmiset alkavat akuutissa myrkytystilanteessa googlata neuvoja tai kysyvät tekoälyltä. Se vie turhaan arvokasta aikaa eikä välttämättä tuota oikeaa vastausta.

”Hakukoneet tai tekoäly eivät pysty arvioimaan yksittäistä tilannetta. Jokin aine voi olla sinänsä potentiaalisesti vaarallinen, mutta tapa, jolla sille on altistuttu, ei välttämättä olekaan. Tekoäly ei ainakaan toistaiseksi osaa luotettavasti arvioida, onko kyse vaarattomasta tilanteesta vai oikeasti vaarallisesta altistuksesta”, Pajarre-Sorsa muistuttaa.

Myrkytystietokeskuksessa puheluun vastaa farmasian ammattilainen, jolla on aina ajantasaisin tieto. Hakukoneet tai tekoäly voivat antaa vanhentunutta tietoa tai hakutulos voi perustua epäluottaviin lähteisiin.

”Usein etenkin lasten kohdalla altistus on maistelua, ei syömistä. Aine voi sisältää jotakin haitallista, mutta pieni maistaminen tai lyhyt käsittely ei välttämättä aiheuta vaaraa. Me pystymme arvioimaan tapauskohtaisesti, ettei juuri tässä tilanteessa synny myrkytystä, vaikka aine olisi periaatteessa haitallinen.”

Avun saamista vaikeuttaa myös se, että tieto on pirstaloitunutta ja ihmisen voi olla vaikea hahmottaa, mikä on oikea taho, johon olla yhteydessä. Apua haetaan googlen ja tekoälyn lisäksi soittamalla Päivystysapuun tai hätäkeskukseen tai menemällä suoraan päivystykseen. Myrkytysepäilyissä soitto Myrkytystietokeskukseen vähentää päivystysten ja hätäkeskuksen kuormitusta ja soittaja pääsee välittömästi puhumaan asiantuntijan kanssa.

Silmä on huuhdeltava aina välittömästi

Akuutissa myrkytysepäilyssä ihminen on usein hädissään, peloissaan ja paniikissa. 

”Koitamme ensin rauhoittaa tilanteen, jotta saamme kokonaiskuvan siitä, mitä on tapahtunut. Jokaisella meistä on oma tyylinsä rauhoittaa soittajaa. Itse kysyn usein enemmän kuin mitä tarvitsen riskiarvion tekemiseen. Kun saamme keskusteluyhteyden, soittaja pystyy paremmin vastaanottamaan hoito-ohjeet.”

Puhelun aikana Myrkytystietokeskuksen päivystäjä käy soittajan kanssa läpi, mitä on tapahtunut, kenelle ja milloin. Myös altistumistapa on tärkeä tieto. Käytäntö on osoittanut, että kaikki ihmiskehon altistumisreitit ovat mahdollisia. Jokaisesta puhelusta kirjataan tarvittavat tiedot lomakkeelle, jonka perusteella päivystäjä tekee riskiarvion. Sen jälkeen hän antaa hoito-ohjeet tai ohjaa tarvittaessa eteenpäin jatkohoitoon.

Tärkeintä nopea toiminta on silmäaltistuksissa, sillä silmä voi vaurioitua hyvin nopeasti. Yleisohje silmään joutuneen myrkyllisen aineen kohdalla on huuhdella silmää heti ja hakea muuta apua vasta sen jälkeen tai soittaa samaan aikaan, kun huuhtelee silmää.

Haitallisimpia ovat liuottimet, syövyttävät pesuaineet ja eteeriset öljyt

Tyypillisimpiä kotoa löytyviä vaarallisia aineita ovat erilaiset autokemikaalit kuten jäähdytysnesteet, erilaiset liuottimet, syövyttävät pesuaineet kuten viemärinavausaineet, uunin- ja grillinpuhdistusaineet sekä sytytysnesteet. 

”Syövyttävien aineiden kohdalla pienikin pisara, joka osuu silmään voi vaurioittaa näköä. Siksi ne pitää aina huuhdella huolellisesti, noudattaa käyttöohjeita ja käyttää suojalaseja.”

Myös erilaiset eteeriset öljyt, joita löytyy saunatuoksuista, ilmanraikastimista ja diffuusereista ovat erittäin haitallisia nieltynä.

Sen sijaan pyykinpesu- ja konetiskiaineet ovat pääasiassa ärsyttäviä. 

”Tavalliset pyykinpesuaineet ja yleissiivousaineet voivat aiheuttaa esimerkiksi oksentelua, mutta eivät yleensä ole syövyttäviä. Jos esimerkiksi käsitiskiainetta roiskahtaa silmään, yleensä runsas huuhtelu vedellä riittää.”

Pajarre-Sorsa nostaa erityistapauksena esiin muistisairaat, jotka saattavat juoda vahingossa käsitiskiainetta. Silloin aineen vaahtoavuus tekee siitä vaarallisen, sillä oksentaessa vaahtoa voi mennä keuhkoihin.

Säilytä kemikaalit alkuperäispakkauksissa

Riskin myrkytykselle aiheuttaa myös se, jos kemikaaleja siirretään alkuperäisestä pakkauksesta toiseen miellyttävämmän näköiseen pakkaukseen. Tällöin paitsi vahinkojen mahdollisuus kasvaa, häviävät myös käyttöohjeet ja tuotetiedot. 

”Alkuperäispakkaus suojaa tuotetta ja meillekin on tärkeää tietää tarkalleen, mistä aineesta on kyse.”

Pesuaineen tai jäähdytysnesteen siirtäminen esimerkiksi tyhjään virvoitusjuomapulloon voi aiheuttaa sekaannuksen, jos nestettä luullaan juomaksi.

Soittaa voi myös anonyymisti ja etukäteen

Osa vahingoista on sellaisia, että niistä ei haluaisi kenellekään kertoa. Pajarre-Sorsa lohduttaa, että Myrkytystietokeskuksen asiantuntijat ovat kuulleet kaikenlaista ja mikään ei oikeastaan enää hämmästytä. Vaikka soittajaa hävettäisi, sama on todennäköisesti tapahtunut myös jollekin muulle.

”Me pyrimme kohtamaan soittajan aina kunnioittavasti. Meille voi myös soittaa anonyymisti. Tarvitsemme tiedon, miltä paikkakunnalta soittaja soittaa sekä riskiarviota varten iän, sukupuolen ja joskus painon.”

Tieto paikkakunnasta on tärkeä siksi, että se auttaa arvioimaan hoitoon hakeutumisen kiireellisyyttä. Välimatkat ovat aivan erilaisia esimerkiksi Helsingissä ja Lapissa.

Pajarre-Sorsa suosittelee varautumaan myrkytystilanteisiin myös ennakolta. Myrkytystietokeskuksen verkkosivuilta löytyy muun muassa tietopankki erilaisten aineiden ja kasvien myrkyllisyydestä, ensiapuohjeita sekä yleisiä ohjeita eri tilanteisiin kuten sinilevään, kyyn puremaan tai sieniin. 

”Meille voi myös soittaa etukäteen ennen kuin mitään on tapahtunut. Esimerkiksi jos on viemässä kasvia lahjaksi ja haluaa tietää, onko se myrkyllinen vai ei”, Pajarre-Sorsa vinkkaa.