Mäntsälässä sijaitsevassa HUSin Ohkolan sairaalassa on tehty viime vuosina noin 20 mielentilatutkimusta vuodessa. Vuonna 2026 tutkimusten määrä tullaan nostamaan 32:een. Jatkossa tavoitteena on 35 tutkimusta vuodessa. Tämä tulee olemaan noin kolmannes Suomessa vuosittain tehdyistä mielentilatutkimuksista.
”Syy, miksi nostamme näiden mielentilatutkimusten määrää, on luonnollisesti lisääntynyt kysyntä. Yliopistosairaalana haluamme samalla myös kehittää oikeuspsykiatrisia palveluitamme ja osaamistamme, etenkin oikeuspsykiatristen potilaiden hoitopolun tehostamista”, toteaa Psykoosien ja oikeuspsykiatrian linjan ylilääkäri Joni Liskola HUSin Psykiatrialta.
Ongelmaksi mielentilatutkimuksiin jonottamisessa muodostuu yleensä se, että mitä pidempi aika rikoksen tekemisestä kuluu, sitä vaikeampaa on jäljittää, mikä tutkittavan mielentila oli rikoksen tekohetkellä.
”Pitkäksi venyvä vapaudenmenetysaika ennen mielentilatutkimukseen pääsyä aiheuttaa myös haasteita. Jonotusajat ovat voineet venyä jopa puolesta vuodesta vuoteen, jolloin tutkittavien asiat eivät usein myöskään etene”, Liskola kertoo.
Mielentilatilatutkimuksilla pitkä historia
Mielentilatutkimuksia on tehty Suomessa 1950-luvun puolivälistä lähtien. Niiden tarkoitus on ottaa kantaa siihen, onko rikoksesta epäilty tai syytetty syyntakeinen rikoksen tekohetkellä sekä selvittää hänen hoidon tarpeensa tutkimuksen päättyessä.
HUSissa on pitkä historia mielentilatutkimusten tekemisestä. Ne aloitettiin aikoinaan Lapinlahden sairaalassa vuonna 1972 silloisella Hyksin Psykiatrian klinikalla. Lapinlahdesta toiminta siirtyi Psykiatriakeskukseen Töölöön vuonna 2006, josta toiminta keskitettiin Ohkolan sairaalaan vuonna 2009.
Miten mielentilatutkimus tehdään?
Tutkimuksesta päättää se tuomioistuin, jossa tutkittavan tekemä rikos on käsittelyssä. Yleisimmät syyt mielentilatutkimukseen määrättyjen syytteenalaisuuteen ovat erilaiset väkivaltarikokset.
Mielentilatutkimukseen Ohkolan sairaalaan saapuvat ovat täysi-ikäisiä ja vanhimmat heistä voivat olla yli 70-vuotiaita.
Tutkittava tuodaan mielentilatutkimukseen useimmiten vankilasta, mutta osa tulee tutkimukseen myös vapaalta jalalta. Osa tutkittavista haluaa päästä tutkimukseen, osa vastustaa sitä.
”Mielentilatutkimus on kokonaisvaltainen tutkimus, jossa suljetun osastoseurannan aikana kartoitetaan perusteellisesti tutkittavan elämänhistoria ja psykiatrinen diagnostiikka pitäen sisällään persoonallisuuden kehityksen ja sen mahdolliset häiriöt”, Liskola sanoo.
Mielentilatutkimus on kattava psyykkisen ja fyysisen terveyden kartoitus
Syytteessä olevasta henkilöstä pyritään saamaan tietoa häntä itseään haastattelemalla sekä seuraamalla hänen toimintaansa ja olemustaan viikkoja kestävän tutkimusjakson aikana. Mielentilatutkittavasta tehdään päivittäin paljon havaintoja ja ne kirjataan tutkittavan tietoihin.
”Lääkärin ja vastuuhoitajan lisäksi psykologin tutkimukset ja sosiaalityöntekijän sosioekonomiset tilanneselvitykset täydentävät tutkittavan kokonaistilanteen hahmottamista”, Liskola kertoo.
Lisätietoa tutkittavasta saadaan myös julkishallinnon arkistoista, joita hänestä voidaan kerätä Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) toimeksiantona. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi poliisin esitutkintamateriaalit sekä erilaiset lääkärintodistukset ja sairauskertomukset. Tärkeä osa tutkimusta on tutkittavan lähipiirin ja omaisten haastattelut, joihin kuitenkin tarvitaan tutkittavan lupa.
Mielentilatutkimukseen kuuluu myös tarkka fyysisen terveydentilan tutkimus. Jotkut neurologiset ja aineenvaihduntaan liittyvät sairaudet voivat vaikuttaa aivojen psyykkiseen toimintaan. Tutkittavan aivojen toimintaa tutkitaan aivosähkökäyrätutkimuksen ja magneettikerroskuvauksen avulla.
Usein tarvitaan myös perusteellisia neurologin ja neuropsykologin tutkimuksia ja jopa kromosomianalyysia ja geneettisiä tutkimuksia. Ne saattavat selventää poikkeavuuksia, jotka aiheuttavat käyttäytymisen häiriöitä ja lisäävät psyykkisen sairauden ja rikollisen toiminnan riskiä.
Tutkittavan päihteidenkäytön historia ja nykytilanne pyritään selvittämään myös mahdollisimman kattavasti.
Riittävän pitkä tutkimus tärkeä syytetyn oikeusturvan kannalta
Käytännöt mielentilatutkimuksissa toteutustavoissa ja kestoissa vaihtelevat maittain.
”Suomessa mielentilatutkimus kestää noin kaksi kuukautta, johon THL voi tarvittaessa myöntää lisäaikaa”, Liskola toteaa.
Riittävän pitkäkestoinen tutkimus varmistaa sen, ettei tutkittava pysty peittämään oireitaan väliaikaisesti. Tämä on tutkittavan oikeusturvan kannalta tärkeää, jotta havainnointi on pitkäjänteistä ja tulos olisi luotettava.
Mitä mielentilatutkimuksessa saadaan selville?
Mielentilatutkimus on asiantuntijalausunto THL:lle, joka lopulta antaa tuomioistuimelle suosituksen syyntakeisuudesta. Luokittelu on peräisin vuodelta 1889 säädetystä rikoslaista, jonka psyykkisesti sairaita koskevat erityissäädökset ovat edelleenkin voimassa. Luokittelu on kolmijakoinen:
1. ymmärrystä vailla oleva eli henkilö on rikosoikeudellisesti syyntakeeton
2. täyttä ymmärrystä vailla oleva eli rikosoikeudellisesti alentuneesti syyntakeinen ja
3. täydessä ymmärryksessä oleva eli rikosoikeudellisesti syyntakeinen.
Syyntakeista rikoksentekijää rankaistaan rikoslain mukaisesti. Syyntakeettomia ei tuomita oikeudessa, ja suurin osa heistä on tahdosta riippumattoman psykiatrisen sairaalahoidon tarpeessa.
”Toisinaan, etenkin jos tutkimusta on joutunut odottamaan kauan, on mahdollista, että hoidon tarve on väistynyt tutkimuksen päättyessä”, Liskola sanoo.
Alentuneesti syyntakeisen rangaistus voi olla tavanomaista lyhyempi, mutta on oikeuden päätös, kuinka paljon tälle annetaan painoarvoa.
Mediassa uutisoidaan mielentilatutkimusten tuloksista usein rikostuomioiden yhteydessä.
”Karkeasti voidaan todeta, että noin kolmasosa mielentilatutkittavista henkilöistä ovat syyntakeettomia”, Liskola kertoo.
Pelkkä diagnoosi tai päihtymys ei poista syyntakeisuutta
Vaikka syytetyllä tai rikoksesta epäilyllä olisi diagnoosi mielisairaudesta tai vakavasta mielenterveyden häiriöstä, kuten esimerkiksi skitsofreniasta, ei se automaattisesti tee häntä syyntakeettomaksi. Skitsofreniaa sairastava henkilö voi tehdä harkitun rikoksen, josta seuraa rikosoikeudellinen tuomio, mikäli hoidon tarvetta ei ole tutkimuksen päättyessä.
Alkoholin ja huumeiden käyttö on monilla rikoksen tekijöillä myös yleistä. Itse aiheutetun päihtymyksen ei lähtökohtaisesti katsota alentavan syyntakeisuutta. Mielenterveyden häiriöillä pitää olla syy-yhteys juuri tuomioistuinkäsittelyssä olevaan rikolliseen tekoon, jotta syyntakeettomuus olisi vaihtoehto. Juuri tämän selvittäminen vaatii erityistä ammattitaitoa ja osaamista. Siksi tutkimukset on keskitetty Suomessa vain muutamaan sairaalaan.
Tutkimuksen tuloksena tutkittava voi päätyä potilaaksi
Syyntakeettomiksi todetuilla henkilöillä yleisimpiä diagnooseja ovat psykoosisairaudet, kuten skitsofrenia ja harhaluuloisuushäiriö sekä muut näihin verrattavat mielisairaudet kuten kaksisuuntainen mielialahäiriö, sekä muistisairaudet.
Mielentilatutkimuksen loppuvaiheessa arvioidaan, tarvitseeko henkilö psykiatrista ja tahdosta riippumatonta mielenterveyslain mukaista hoitoa. Tutkittavasta saattaa siis tulla potilas tutkimuksen päättyessä ja hänen hoitonsa jatkuu Ohkolan sairaalassa tai muussa psykiatrisessa sairaalassa oikeuspsykiatrisena potilaana. Tahdosta riippumaton hoidon tarve arvioidaan oikeuspsykiatrisilla potilailla kuuden kuukauden välein.
Oikeuspsykiatrinen kuntoutus voi kestää vuosia
Oikeuspsykiatriassa potilaiden hoidon on oltava korostuneen strukturoitua, toiminnallista ja kuntoutuksellista. Hoito on usein pitkäkestoista ja paluu sairaalan ulkopuolelle on usein valvottua ja ohjattua.
”Oikeuspsykiatrinen kuntoutus voi kestää jopa vuosia ja siinä ovat käytössä samat työvälineet ja hoitomenetelmät kuin muidenkin potilaiden kohdalla”, Liskola toteaa.
Skitsofrenia on yleisin diagnoosi niillä potilailla, jotka hyötyvät Ohkolan sairaalassa toteutettavasta laitoskuntouksesta. Toiminnallinen kuntoutus, asumisvalmennus ja arjen elämäntaitojen opettelu kuuluu laitoskuntoukseen.
Ohkolan sairaalassa tehdään myös tieteellistä tutkimusta ja se toimii koulutussairaalana, joka tarjoaa tuleville erikoislääkäreille koulutusta oikeuspsykiatrian alalla.
Mielentilatutkimuksia tehdään Suomessa Ohkolan sairaalan lisäksi Vanhan Vaasan sairaalassa, Niuvanniemen sairaalassa, psykiatrisessa vankisairaalassa Turussa ja Vantaalla sekä Tampereen oikeuspsykiatrian yksikössä.
