Erikoissairaanhoitoa vaativien silmäsairauksien määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana suurten ikäluokkien vanhetessa ja uusien hoitomuotojen mahdollistaessa silmäsairauden hoidon yhä useammalle.
Kyky hoitaa silmäsairauksia on merkittävästi parantunut
Silmätautien alan kehittyminen ja uudet, entistä tarkemmat kuvantamismenetelmät mahdollistavat diagnoosin tekemisen varhaisemmassa vaiheessa. Kyky tunnistaa ja hoitaa silmäsairauksia on merkittävästi parantunut, mikä osaltaan lisää hoidettavien potilaiden määrää.
Nykyään pystytään hoitamaan sairauksia, joihin aiemmin ei ole ollut hoitokeinoja. Silmänpohjan ikärappeuma on länsimaiden yleisin ikääntyneiden näköä heikentävä sairaus. Ikärappeuman kosteaa muotoa ei voitu hoitaa vielä 20 vuotta sitten. Nykyisin sitä hoidetaan tehokkaasti silmänsisäisillä pistoshoidoilla.
“Kostean ikärappeuman hoidossa on isot potilasvolyymit. Pelkästään Uudenmaan alueella lasiaiseen annosteltavia lääkkeitä annettiin vuonna 2024 lähes 70 000 pistosta”, HUSin silmätautien linjajohtaja Jukka Moilanen kertoo.
Suuri osa silmäsairauksista johtuu ikääntymisestä
Kolme yleisintä ja vakavinta silmäsairautta kaihi, glaukooma ja silmänpohjan ikärappeuma ovat pääosin yli 65-vuotiaiden sairauksia. Ne aiheuttavat lähes kaksi kolmasosaa kaikista potilaskäynneistä silmätaudeilla.
Neljäs suuri potilasryhmä, diabeettiset silmänpohjamuutokset, koskevat pääosin työikäisiä. Diabetesta sairastavia arvioidaan olevan Suomessa yli 500 000. Diabetes lisää riskiä sairastua diabeettiseen retinopatiaan eli silmän verkkokalvosairauteen. Arviolta joka toisella tyypin 1 diabetesta sairastavalla esiintyy vähintään lieväasteista diabeettista retinopatiaa.
Näistä neljästä isosta ryhmästä kaihi on ainoa, joka ei ole pysyvästi näkövammaa aiheuttava silmäsairaus, sillä leikkauksen onnistuessa näkö palautuu normaaliksi. Suomessa kaihin aiheuttama näkövammaisuus on vähäistä. Edellisvuonna Uudenmaan alueella hoidettiin kaikkiaan noin 11 000 kaihipotilasta.
“Kaihipotilaiden korostunut asema ja hoitotakuun valvominen on kyseenalaista. Erikoissairaanhoidossa pitäisi uudelleenohjata tai lisätä enemmän resursseja progressiivisesti sokeuttavien silmäsairauksien hoitoon. Glaukooma, silmänpohjan ikärappeuma ja diabeettinen retinopatia vaativat kaikki loppuelämän hoitoja ja seurantaa. Tämä lisää merkittävästi hoitoresurssien tarvetta”, Moilanen toteaa.
Glaukoomaa sairastavat suurin potilasryhmä
Tällä hetkellä suurin haaste on glaukooma, joka on vanhemmissa ikäluokissa toiseksi yleisin näkövammaisuuden syy. Se on kooltaan isoin potilasryhmä: Uudenmaan alueella julkisessa erikoissairaanhoidossa hoidettiin vuonna 2024 yhteensä noin 19 000 glaukoomapotilasta. Määrä kasvaa HUSissa arviolta 1000 potilaalla vuosittain.
Glaukooma voi edetessään aiheuttaa pysyviä vaurioita näköön. Osa potilaista tarvitsee nopeaa hoitoa jo varhaisessa vaiheessa.
”Pitkälle edennyt glaukooma vaatii silmänpainelääke- ja laserhoidon lisäksi leikkaushoitoa. Glaukoomaleikkaus on kaihileikkausta monimutkaisempi, ja se vaatii tiivistä jälkiseurantaa”, HUSin glaukoomayksikön ylilääkäri Mika Harju kertoo.
Pula silmälääkäreistä aiheuttaa huolta
Pula silmätautien erikoislääkäreistä vaikeuttaa vastaamista hoidon tarpeen kasvuun. Tämä aiheuttaa haasteita myös tulevien osaajien koulutukseen, sillä erikoislääkärien ja silmäkirurgien koulutus edellyttää kokeneiden erikoislääkäreiden ohjausta. Myös erikoistumiskoulutusta tarjoavat julkisen erikoissairaanhoidon silmätautien yksiköt ovat vähentyneet.
“Tämä on johtanut erikoistuvien lääkäreiden aloituspaikkojen vähentymiseen, mikä on vähentänyt erikoistuvien määrää koko maassa. Samasta syystä kirurgista koulutusta tarjoavien julkisten yksiköiden määrä on vähentynyt”, Moilanen kertoo.
Sairaanhoitajat ja optikot ottaneet suuremman roolin potilaan hoidossa
HUSissa silmätautien erikoislääkäripulaa on paikattu kouluttamalla optometristeja ja hoitajia ottamaan suurempi rooli potilaiden tutkimisessa ja hoidossa. Tavoitteena on kohdentaa ammattilaisten osaamista tehokkaasti ja lisätä lääkärien potilasvirtaa, eli hoidettujen potilaiden määrää.
Keväällä avautuneessa silmäsairauksien hoitoon keskittyvässä Tammisairaalassa hyödynnetään lääkärin, hoitajan ja optikon yhteisvastaanottomallia entistä laajemmassa mittakaavassa.
“Esimerkiksi sarveiskalvo- ja etuosakirurgian vastaanotolla hoidetaan samalla lääkärimäärällä 50 prosenttia enemmän potilaita aikaisempaan verrattuna. Olemme myös onnistuneet lisäämään omaa leikkaustoimintaamme merkittävästi, etenkin kaihileikkauksien osalta”, Moilanen toteaa.
Silmäsairauksien kasvu jyrkkenee tulevina vuosina
Silmäsairauksien kasvu tulee voimistumaan tulevina vuosina suurten ikäluokkien ikääntyessä. Kasvu on noin viisi prosenttia vuosittain seuraavan 10–15 vuoden ajan, todennäköisesti jopa nopeampaa.
Tulevaisuudessa tekoäly voi olla potentiaalinen apu päätöksentekoa nopeuttamassa. Esimerkiksi glaukooman hoidossa se voisi tarjota tukea silmänpohjan näköhermojen tulkintaan ja siten glaukoomaepäilyjen karsimiseen.
”Näkemisen ja silmäterveyden vaatimukset ovat kasvaneet. Nyky-yhteiskunnassa selviytyminen älylaitteineen edellyttää hyvää näkökykyä. Silmäsairauksien hoidon tarpeen voimakas kasvu edellyttää tulevaisuudessa uusia tapoja toimia, jotta voimme tarjota potilaillemme jatkossakin hyvää hoitoa”, Moilanen sanoo.
