Asiantuntija äänessä
Älypumppu kuuluu kaikille tyypin 1 diabetespotilaille
Tyypin 1 diabetes on sairaus, jonka puhkeamiseen ei voi omilla valinnoillaan vaikuttaa. Sen hoitaminen insuliinipistoksin tai itse säädettävällä insuliinipumpulla on potilaalle erittäin kuormittavaa. Ongelmaan olisi olemassa ratkaisu – hybridipumppu eli älypumppu, jossa laite annostelee insuliinia itsenäisesti.
Anna-Kaisa Tuomaala
Anna-Kaisa Tuomaala LT, lastentautien erikoislääkäri, lastenendokrinologi
Aikuispotilailla tyypin 1 diabeteksen yleisin hoitomuoto on monipistoshoito tai insuliinipumppu, jota potilas säätää itse. Diabetesta sairastavan potilaan on arvioitu tekevän yli 40 hoitopäätöstä päivässä.
Näillä hoitomuodoilla tyypin 1 diabetesta sairastava potilas jää pois työelämästä keskimäärin 54-vuotiaana diabetekseen liittyvien lisäsairauksien vuoksi. Työikäisten diabetespotilaiden kuolleisuus on lähes nelinkertainen muuhun väestöön verrattuna.
Olemme epäonnistuneet hoidossa, sillä potilaille olisi tarjolla toimivampi ja potilasystävällisempi hoitomuoto: insuliinia annosteleva älypumppu.
Älypumppu on ylivertaisesti paras hoitomuoto
Ensimmäiset älypumput tulivat käyttöön vuonna 2018. Älypumput annostelevat insuliinia tiheästi perustuen glukoosisensorin arvoihin, ennusteisiin ja kokonaisinsuliinin määrään.
Tutkimusnäyttö älypumpuista on jo ylivertaista verrattuna tavanomaisiin diabeteksen hoitomuotoihin. Hoidon on myös todettu olevan kustannusvaikuttavaa. Älypumput ovat silti aikuispotilailla vielä harvinaisuus: arvioilta vain noin 10 prosenttia potilaista saa sen käyttöönsä.
Säästäminen älypumpuista on lyhytnäköistä
Perusteet sille miksi potilaat eivät saa älypumppua ovat moninaiset ja vaihtelevat hyvinvointialueelta toiselle; yhdellä hyvinvointialueella potilaita vaaditaan osoittamaan sopivuutensa hoitoon motivaatiokirjeellä, toisella yli 35-vuotiaille aloitetaan älypumpun sijaan tavallinen pumppu ja kolmannella vaativaa fyysistä työtä tekevä ja monipistohoidolla joka yö insuliinia pistämään heräävää ei oteta edes älypumppuarvioon.
Miksi näin?
Hyvinvointialueiden rahoitusmalli ei tällä hetkellä kannusta hoitamaan potilaita pitkällä aikavälillä kustannustehokkaasti. Hoitovälinejakelu on ongelmissa, kun älypumppuhoidon välineet maksavat kolme kertaa enemmän kuin monipistoshoito. Erikoissairaanhoito säästää, kun diabetekseen liittyvät erikoissairaanhoidossa hoidettavat sairaudet vähenevät älypumppuhoidon myötä, mutta hyvinvointialueiden budjeteissa tämä säästö ei näy.
Älypumput takaavat lapsille terveemmän tulevaisuuden
Lasten älypumppututkimusta tekevä tutkimusryhmämme, Childhood Diabetes Helsinki, on osoittanut jo pienten lasten älypumppuhoidon olevan ylivoimaista verrattuna muihin diabeteksen hoitomuotoihin. Lapsipotilaista noin 80 prosenttia käyttää älypumppua. Pian alkavan vastasairastuneiden älypumppututkimuksen myötä luku tulee nousemaan lähelle 100 prosenttia lähivuosina.
Nykyisen syntyvyyden laskun aikana meidän tehtävänämme on saattaa aikuisuuteen terveitä ihmisiä, joiden työura tai elämä ei keskeydy diabeteksen vuoksi ennenaikaisesti - se lienee yhteiskunnan kannalta sitä kustannusvaikuttavinta hoitoa.
Toivon samaa sitoutumista myös aikuispotilaiden hoitoon; älypumppuhoidon tulee olla oletus, ei poikkeus, kaikille tyypin 1 diabetesta sairastaville - iästä tai asuinpaikasta riippumatta.
