Synnytysrepeämä koskettaa useimpia synnyttäjiä – repeämien hoito paranee koko ajan koulutuksen avulla

Ensisynnyttäjistä noin 80 prosenttia saa synnytyksen yhteydessä välilihan repeämän. Vuosittain esimerkiksi Naistenklinikalla repeämän saa noin 5 000 synnyttäjää. Niiden diagnosointi ja hoito onkin ensiarvoisen tärkeää. Ja juuri tähän on HUSissa panostettu jo useamman vuoden ajan.

Naistenklinikan synnytysyksiköiden opetushoitaja Anne Vesterisen mukaan repeämien ehkäisy on kätilötyön yksi tärkeimmistä asioista. Kaikkia repeämiä ei voi täysin ehkäistä, mutta niiden tunnistaminen ja laadukas hoito on tärkeää potilaan hyvinvoinnin kannalta.

Ongelma: Synnytysrepeämät ovat yleisiä, mutta niiden diagnosointi voi olla haastavaa

Suurin osa alateitse synnyttävistä saa synnytyksen yhteydessä jonkinasteisen repeämän. Repeämät luokitellaan niiden laajuuden mukaan asteikolla 1–4, jossa 1. asteen repeämä tarkoittaa lievää välilihan repeämää ja 4. asteen repeämä vaikeaa, leikkaussalissa tehtävää korjausta. 1. ja 2. asteen repeämät ompelee kätilö, tätä vaikeammat kuuluvat lääkärin hoidettaviksi. Suurin osa repeämistä on onneksi lieviä.

Vesterisen mukaan siististi ommeltu haavan pinta ei aina kerro siitä, miten välilihan lihakset ja anatomia on huomioitu.

“Kaikki lähtee hyvästä repeämäalueen tarkistamisesta ja diagnosoimisesta”.

Kätilö Pauliina Vänttilä on samoilla linjoilla. Potilaan haavan ja lihaksiston paranemisen kannalta repeämän oikea diagnosointi ja anatomian tuntemus on kaiken a ja o. Kun vaikea-asteiset repeämät tunnistetaan heti, sujuu paraneminen paremmin.

Riskiä repeämille kasvattavat muun muassa synnyttäjän ylipaino, instrumenttisynnytys ja diabetes. Myös kätilön ja synnyttäjän yhteisen kielen puute lisää riskiä, vaikka käytössä olisikin tulkki.
Puutteellisesti hoidettu välilihan repeämä voi heikentää naisen seksuaaliterveyttä ja altistaa myöhemmin lantionpohjan laskeumille tai ulosteenkarkailulle.

Ratkaisu: Synnytyssairaaloiden henkilöstö saa lisäkoulutusta repeämien tunnistamisesta ja hoidosta

Synnytysrepeämien hoitoon on HUSin synnytyssairaaloissa panostettu paljon. Vuonna 2022 synnytyssairaaloissa aloitettiin kätilöiden toiveesta koko yksikön kätilöiden ompelukoulutukset. Tällä hetkellä kaikissa HUSin synnytyssairaaloissa yksiköiden opetushoitajat tai yksiköiden vastuuhenkilöt järjestävät säännöllisiä koulutuksia.

“Tavoitteena on, että jokainen uusi synnytysyksikön kätilö käy koulutuksen puolen vuoden sisällä työsuhteen aloittamisesta”, ylihoitaja Satu Polkko kertoo.

Anne Vesterisen mukaan koulutuksista on tullut pelkästään positiivista palautetta.

“Opetamme perustaitoja sekä näyttöön perustuvia ommeltekniikoita. On kiva kouluttaa, kun kaikilla on motivaatio oppia. Myös esihenkilöt ovat lähteneet tähän upeasti mukaan”, Vesterinen kertoo.

Koulutukset koostuvat luennoista ja käytännön tekemisestä. Kätilöt syventävät osaamistaan esimerkiksi anatomiasta ja repeämien diagnosoinnista. Lisäksi koulutuksen käyneet saavat käyttöönsä sähköisen oppimateriaalin.

Vesterisen mukaan ompelukoulutus on esimerkki siitä, miten magneettisairaalan periaatteet toteutuvat arjessa.

"Henkilöstö saa kehittyä, tutkimusnäyttö ohjaa toiminta, ja esihenkilöt mahdollistavat ja kannustavat oppimiseen. Tämän tuloksena synnyttäjät saavat entistä turvallisempaa ja laadukkaampaa hoitoa.”

HUSin synnytyssairaaloista Naistenklinikalla ja Espoossa on koulutusten lisäksi otettu käyttöön ompeluhavainnointi. Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kätilö seuraa kollegansa ompelua, ja tilanteessa jaetaan vinkkejä puolin ja toisin. Havainnoinnin jälkeen käydään vielä yhdessä oppimiskeskustelu. Yhdessä ompeleminen on otettu molemmissa yksiköissä hyvin vastaan.

Myös tehokas kivunlievitys on tärkeä osa onnistunutta repeämien ompelua.

“Me emme ompele mitään ilman riittävää puudutusta. Käytämme esimerkiksi jo ponnistusvaiheessa puudutteita, jotka auttavat myös ompeluvaiheessa. Käytössä on paikallis- ja johtopuudutteita ja lisäksi olemassa olevan epiduraalikatetrin kautta on mahdollista lisätä kivunlievitystä”, Vesterinen kertoo.

Repeämien hoidon kehittäminen on Vesteriselle sydämen asia ja aihe, johon hän on halunnut syventyä kätilön työssään. Hän on tehnyt oman YAMK-opinnäytetyönsäkin aiheeseen liittyen, ja mielessä on monia uusia tapoja parantaa hoitoa edelleen.

Repeämien hoito vaikuttaa Vesterisen mukaan laajasti koko naisen ja perheen elämään. Siksi siihen panostaminen on tärkeää.

“Haluamme, että meille tulevat synnyttäjät voivat luottaa siihen, että heitä hoidetaan hyvin. Jokaisella kätilöllä on tahto, että synnyttävä nainen saa hyvää hoitoa myös repeämien hoidossa. Me olemme tässä naisten asialla.”