Kohdunkaulasyöpää on seulottu jo 1960-luvulta alkaen ja rintasyöpää 1980-luvulta lähtien. Viimeisimpänä mukaan tuli vuonna 2022 suolistosyövän seulonta.
Kohdunkaulasyövän seulonnan on laskettu estävän noin 80 prosenttia kohdunkaulasyövistä. Kohdunkaulasyöpiä todetaan nykyään vuosittain noin 200 ja sairauteen kuolee vuosittain noin 50 naista.
Myös rintasyövän seulonnan on tutkimuksissa todettu vähentävän kuolleisuutta.
Koska suolistosyövän seulonta on Suomessa alkanut vasta muutama vuosi sitten, ei sen osalta vielä ole saatavilla vastaavaa tutkimusnäyttöä. Vuonna 2023 Suomessa todettiin yli 4500 uutta suolistosyöpää ja sairauteen kuoli noin 1500 henkilöä. Suolistosyöpä on yleistynyt 1960-luvulta lähtien.
Syöpäseulontojen tavoite on löytää syöpä mahdollisimman varhain, jolloin sen hoitaminen on helpompaa ja potilaan ennuste parempi kuin pitkälle edenneessä sairaudessa.
Kohdunkaulasyöpä koskettaa myös nuoria
Useista muista syövistä poiketen kohdunkaulasyöpää todetaan nuorillakin naisilla ja sairaus alkaa yleistyä jo 30 ikävuoden jälkeen. Alle 30-vuotiailla sairaus on harvinainen.
Kohdunkaulasyövän tärkein yksittäinen taustatekijä on papilloomaviruksen aiheuttama pitkittynyt HPV-tartunta. Papilloomavirus tarttuu pääasiassa sukupuoliteitse ja se on hyvin yleinen ja lähes aina oireeton.
“HPV-tartunta saadaan yleensä muutaman vuoden sisään yhdyntöjen aloittamisesta ja nuorilla naisilla se on yleisimmillään. Tämän vuoksi myös kohdunkaulasyöpä on nuorten naisten tauti ja sitä esiintyy eniten 30–40-vuotiailla”, apulaisylilääkäri Annu Heinonen kertoo.
Kohdunkaulasyöpä voi olla pitkään oireeton. Kohdunkaulasyöpä kehittyy hitaasti, joten esiasteet löydetään seulonnoissa lähes aina ennen kuin ne ehtivät kehittyä syöväksi. Mutta jos seulontoja jättää väliin, voi sairaus ehtiä etenemään pitkälle ennen kuin se huomataan.
“Kohdunkaulasyöpä löytyy useimmiten hyvin varhaisessa vaiheessa eli pienenä paikallisena muutoksena. Näin ei kuitenkaan valitettavasti aina ole ja levinnyttäkin kohdunkaulasyöpää edelleen esiintyy”, Heinonen kertoo.
Kohdunkaulasyöpä on usein oireeton melko pitkään ja mahdolliset oireet voivat olla epämääräisiä.
“Joskus oireena voi olla yhdynnän jälkeisiä vuotoja ja tiputteluvuotoa.”
Kohdunkaulasyövän seulonnan avulla vältetään 250 syöpäkuolemaa joka vuosi
Joka kolmannelta kohdunkaulasyövän seulontaan osallistuvalta löytyy vähintään kerran seurantaa vaativa poikkeava seulontalöydös. Seulonnassa todetaan joka vuosi yli 600 esiastetta tai varhaisvaiheen syöpää, jotka voidaan seulonnan ansiosta hoitaa ajoissa. Tämän ansiosta vältetään yli 250 syöpäkuolemaa vuosittain.
Suomessa alettiin vuonna 2013 antamaan kuudesluokkalaisille tytöille papilloomavirukselta suojaavaa HPV-rokotetta. Nykyään rokotetta tarjotaan kaikille 10–12-vuotiaille sukupuolesta riippumatta, mutta rokotteen kattavuus ei vielä ole Suomessa riittävän korkea.
“HPV-rokote ehkäisee tehokkaasti kohdunkaulasyövän esiasteita ja syöpää. Rokotteiden arvioidaan estävän noin yhdeksän syöpää kymmenestä”, Heinonen toteaa.
Seulontaan kannattaa kuitenkin osallistua, vaikka olisi rokotteen ottanut.
Suolistosyövän seulonta ennaltaehkäisee syöpiä
Myös suolistosyövän kohdalla sairauden aikainen löytyminen on ratkaisevaa potilaan ennusteen kannalta. Jos syöpä on ehtinyt levitä, on ennuste huomattavasti huonompi kuin paikallisessa sairaudessa.
Ylilääkäri Perttu Arkkila kertoo, että vaikka varsinaista tutkimusnäyttöä seulonnan vaikuttavuudesta Suomessa ei vielä ole saatavilla, voi nyt jo sanoa, että seulonta on tuottanut tulosta.
“Henkilöiltä, joilta on seulontanäytteestä löytynyt verta, löytyy tähystyksessä syöpä viideltä prosentilta ja polyyppi yli 60 prosentilta. Seulonnan ansiosta syövät ja esiasteet löytyvät aikaisin.”
Tähystyksessä mahdolliset polyypit voidaan poistaa, mikä ennalta ehkäisee syövän syntymisen.
Suolistosyövän taustalla ovat usein elintavat
Suolistosyövällä tarkoitetaan paksu- ja peräsuolen syöpiä ja se on suomalaisten kolmanneksi yleisin syöpä. Sairaus on viime vuosikymmeninä yleistynyt.
“Tässä on hyvin todennäköisesti taustalla elintavat. Suolistosyövän riskiä nostaa vähän kuituja ja paljon punaista lihaa ja lihajalosteita sisältävä ruokavalio, alkoholinkäyttö, tupakointi, ylipaino ja vähäinen liikunta”, Arkkila kertoo.
Koska suolistosyöpä on yleistynyt ja koska tutkimusnäyttö kertoo, että useimmat suolistosyövät kehittyvät alun perin hyvänlaatuisista polyypeista, oli seulonnan aloittamiselle hyvät perusteet. Suolistosyöpä kehittyy useimmiten hitaasti useiden vuosien aikana.
“Seulontaan on tärkeää osallistua joka kerta, kun kutsun saa. Vaikka ensimmäisellä seulontakerralla näytteestä ei olisi löytynyt verta, voi muutoksia ilmaantua myöhemmin.”
Suolistosyövän seulontanäytteen ottaminen on helppoa
Suolistosyövän seulonta perustuu kotona ulosteesta otettavaan näytteeseen, josta laboratoriossa etsitään verta. Verta näytteestä löytyy noin neljältä sadasta seulontaan osallistuneelta, mutta useimmiten verenvuoto johtuu muusta syystä kuin syövästä tai sen esiasteesta.
Vuodon syy on aina kuitenkin selvitettävä ja useimmiten näissä tapauksissa tehdään paksusuolen tähystys.
Seulontanäytteen ottaminen on helppoa, eikä vaadi ennakkovalmisteluja, mikä tekee siitä hyvän tavan toteuttaa joukkoseulonta.
“Seulontanäytteen avulla tähystykset voidaan kohdentaa heille, joiden näytteestä löytyy verta. Näin saamme parhaalla mahdollisella tavalla esiin merkittävät löydökset”, Arkkila sanoo.
Suolistosyövän seulonta laajenee asteittain
Suolistosyövän seulonta laajenee jatkossa asteittain kattamaan kaikki 56–74-vuotiaat.
“Seulottavat ikäluokat on päätetty sen perusteella, missä iässä suolistosyöpään todennäköisimmin sairastutaan”, Arkkila kertoo.
Suolistosyöpään voi kuitenkin sairastua nuorempanakin ja sairaus on yleistynyt myös nuoremmissa ikäluokissa.
Suolistosyövän oireita ovat esimerkiksi uusi muutos vatsan toiminnassa, kuten ummetus tai ripuli, selittämätön painonlasku ja verenvuoto peräaukosta tai mustat ulosteet.
“Jos oireita tulee, on syytä olla yhteydessä lääkäriin, vaikka olisikin nuorempi tai juuri osallistunut seulontaan”, Arkkila toteaa.
Syöpäseulonnat Suomessa
- Syöpäseulontojen järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet. HUS toteuttaa kohdunkaulasyövän ja suolistosyövän seulonnan Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa.
- Kohdunkaulasyövän seulontaan kutsutaan Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa 25–65-vuotiaat naiset viiden vuoden välein. Joillakin hyvinvointialueilla seulonta alkaa 30-vuotiaana.
- Suolistosyövän seulontaan seulottavat ikäluokat kutsutaan kahden vuoden välein. Seulottavat ikäluokat laajenevat vähitellen siten, että vuodesta 2031 eteenpäin seulotaan kaikki 56–74-vuotiaat kahden vuoden välein.
- Sekä kohdunkaulasyövän että suolistosyövän seulontaan osallistuu Suomessa noin 70 % prosenttia seulontaan kutsutuista. Rintasyövän seulontaan osallistuu yli 80 % kutsutuista.
- Rintasyövän seulonnan toteuttavat hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki, ja siihen kutsutaan 50–69-vuotiaat naiset noin kahden vuoden välein.
Artikkelia varten on haastateltu myös osastonlääkäri Tuomas Mäntylää ja laboratoriohoitaja ja papakoordinaattori Susanna Ihalaista. Lähteenä on käytetty Syöpärekisterin sivustoa www.syöpärekisteri.fi.
