Ruutuajalla on oma paikkansa arjessa, kunhan sen käyttö on maltillista ja lapsen ikätasolle sopivaa. Aikuisten tehtävänä on suojella lapsia ruutuajan haitoilta, ja tässä aikuisen omalla esimerkillä on suuri merkitys.

Alle 2-vuotiaille lapsille ei suositella ruutuaikaa lainkaan ja 2–5-vuotiaiden lasten ruutuajan tulisi olla enintään tunti päivässä.

Seulontojen avulla sikiön terveydestä saadaan paljon tärkeää tietoa. HUSissa sikiöseulonnat tekee erityiskoulutettu kätilö. Osassa riskiraskauksista tutkimuksen tekee erikoislääkäri. Käynti on odottajalle usein tunteikas hetki ja odotettu kurkistus uuteen tulokkaaseen. Tutkimuksissa pääpaino on sikiön terveyden tutkimisessa.

Lähetteen seulontaan saa neuvolan ensikäynnillä. Tutkimuksessa saa olla mukana puoliso tai yksi muu aikuinen henkilö.

Sairastanko minä uniapneaa? Ajatus voi tulla mieleen, jos heräilet öisin, hengityksesi katkeilee ja kuorsaat. Myös puoliso voi olla oireista huolissaan.

”Jotkut uniapneaan sairastuneet ovat päiväsaikaan todella väsyneitä. He saattavat nukahtaa lehteä lukiessa tai työpäivän aikana kokouksessa”, kertoo ylilääkäri Jarkko Mäntylä Jorvin sairaalan keuhkosairauksien vastaanotolta.

Lievä uniapnea voi parantua painonhallinnalla

Uniapneassa hengitysilma ei kulje kunnolla, koska ylähengitystiet painuvat kasaan unen aikana. Tämä aiheuttaa jatkuvaa havahtumista ja unen katkeamista, pahimmillaan jopa puolen minuutin välein.

Uniapnea on jaettu lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan. Usein uniapnea liittyy ylipainoon. Lievä uniapnea voi parantua jopa kokonaan hyvällä painonhallinnalla ja terveellisillä elintavoilla.

Uniapnea todetaan lääkärin ohjelmoimalla unirekisteröintilaitteella. Laite mittaa ja tallentaa yönaikaista hengitystä, pallean liikettä, happitasoja ja kuorsausta. Lääkäri voi myöhemmin arvioida, täyttyvätkö uniapnean kriteerit. Lisäksi potilaalta otetaan laboratoriokokeet muiden sairauksien poissulkemiseksi.

Uniapneaa sairastavat ammattikuskit, kuten taksinkuljettajat ja raskaan ajoneuvon kuljettajat ovat uniapnean kannalta riskiammatissa. Heidät hoidetaan aina kiireellisinä.

CPAP-laitteesta monille apua jo ensimmäisinä viikkoina

Keskivaikeaa ja vaikeaa uniapneaa voidaan hoitaa CPAP-laitteella.

”Laite tekee positiivisen ilmanpaineen potilaan hengitysteihin, jotta ne pysyvät unen aikana auki. Usein potilaat saavat laitehoidosta apua jo ensimmäisten viikkojen aikana”, Mäntylä sanoo.

Maskeja on erilaisia: sierainmaski, nenämaski ja nenä-suumaski. Joillekin potilaille voidaan harkita vaihtoehtona myös uniapneakiskoa, jos potilas ei sopeudu CPAP-laitehoitoon.

CPAP-laitteen käyttö vaatii pitkäjänteisyyttä. Kaikki eivät yrityksistä huolimatta totu CPAP-laitteeseen edes hoitajan tukemana, jolloin sen voi palauttaa HUSille, jotta se saadaan käyttöön toiselle.

Uniapneaan sairastuneiden määrä jatkuvassa kasvussa

HUSissa on ollut jo pitkään käytössä digipolku, joka on mahdollistanut kasvaneiden potilasmäärien hoitamisen. Sieltä löytyy vastaukset useimpiin ongelmiin. Digipolulla potilaan hoito on joustavampaa eikä aikaan sidottua, ja uniapneaa sairastavat potilaat pääsevät nopeammin hoitoon ja saavat laitteensa.

Uniapneaa sairastavien määrä on ollut Jorvin sairaalan keuhkovastaanotolla kasvussa viimeisen 10 vuoden ajan.

”Sekä potilaat että terveydenhuolto ovat tietoisempia sairaudesta. Ylipaino lisääntyy väestössä jatkuvasti ja se onkin yksittäinen suurin uniapnean riskitekijä”, Mäntylä sanoo.

HUSin sairaaloissa käytettävät potilasvaatteet vuokrataan Puro Tekstiilihuoltopalvelut Oy:ltä, joka vastaa myös niiden huollosta. Yleisimpiä potilasvaatteita ovat pyjamatakit ja -housut, avopaidat, aamutakit sekä sukat. Sekä aikuisten että lasten potilasvaatteet on värikoodattu koon mukaan.

Hyvä valmistautuminen voi vähentää leikkaukseen liittyviä riskejä ja tukea toipumista. Kokosimme viisi vinkkiä leikkaukseen valmistautuvalle.

Lisätietoa leikkaukseen valmistautumisesta löydät Terveyskylän Leikkaukseen tulijan talosta.

Päivystysavun puhelimeen vastaa kokenut sairaanhoitaja, joka arvioi tilanteen taustatietojen ja oireiden kiireellisyyden perusteella. Päivystysavun sairaanhoitaja voi ohjata soittajan joko omalle terveysasemalle, päivystykseen, etävastaanotolle tai jäämään kotiin seuraamaan tilannetta itsehoito-ohjeiden avulla.

Puhelu auttaa arvioimaan kuuluuko vaiva päivystykseen

Monet oireet tuntuvat äkkiä ilmaantuessaan huolestuttavilta, vaikka ne eivät edellytä päivystykseen lähtöä esimerkiksi myöhään illalla. Toisaalta vakavat tilanteet on tärkeää tunnistaa ja hoitaa heti. Päivystysavun ammattilaisille tällaiset tilanteet ovat tuttuja ja niihin on selkeät toimintamallit.

”Kun hoidon tarve arvioidaan puhelimessa, päivystykseen ei välttämättä tarvitse lähteä lainkaan. Moni vaiva voidaan hoitaa turvallisesti kotona, kun soittaja saa omaan tilanteeseensa sopivat ohjeet ja tiedon siitä, milloin on syytä hakeutua uudelleen arvioon”, Päivystysavussa työskentelevä sairaanhoitaja Paul-Erik Lönnqvist kertoo.

”Jos päivystyskäynti on tarpeen, tekemämme hoidon tarpeen arvio nopeuttaa asiointia keskimärin noin tunnilla. Soittaminen siis kannattaa”, Lönnqvist painottaa.

Kuume, vatsakipu ja pienet vammat yleisimmät syyt soittoon

Päivystysapuun soitetaan useimmiten kuumeen, vatsakivun ja pienten vammojen vuoksi. Tilanteita yhdistää se, että maallikon on vaikea arvioida, vaatiiko vaiva päivystyksellistä hoitoa vai riittääkö kotihoito ja seuranta.

Kesäisin yhteydenottoja aiheuttavat myös esimerkiksi punkinpuremat, hyönteisten pistot, auringonpolttamat, allergiset reaktiot sekä vapaa-ajalla sattuneet kolhut ja haavat. 

”Tarjoamme parhaaseen tietoon perustuvan arvion hoidon tarpeesta. Emme kuitenkaan toimi päivystyksen portinvartijana. Jokaisella on oikeus hakeutua päivystykseen, jos kokee tarvitsevansa kiireellistä hoitoa. Silloin muistutamme, että päivystyksessä tilanne arvioidaan uudelleen samoilla kriteereillä”, Lönnqvist sanoo.

Virka-aikana ensisijainen yhteydenottokanava on oma terveysasema. Jos terveysasema on kiinni, Päivystysapuun ei tarvitse soittaa jokaisesta pienestä vaivasta, mutta jos tilanne mietityttää, yhteydenotto kannattaa. 

Etävastaanotto tuo avun kotiin

Kaikki kiireellisetkään tilanteet eivät vaadi käyntiä paikan päällä, sillä Päivystysavulla on myös etävastaanotto. Lääkärin voi tavata videon välityksellä, jos se soveltuu oireisiin, tilanteeseen ja potilaan toiveisiin. Etävastaanotolla hoidetaan sekä aikuisia että yli yksivuotiaita lapsia.

”Etävastaanotto toimii hyvin esimerkiksi tietyissä iho-oireissa, pienissä vammoissa ja joissakin silmäoireissa. Palautteen perusteella palvelu on ollut erittäin pidetty. Monelle on helpotus, kun sairaana ei tarvitse lähteä liikkeelle ja tilanne hoidetaan luotettavasti etänä”, Lönnqvist kertoo.

Hätätilanteessa soita 112

Kaikissa tilanteissa Päivystysapu ei ole oikea osoite: hätätilanteessa tai sellaisen epäilyssä on soitettava yleiseen hätänumeroon 112.

Hätänumeroon on erityisen tärkeää soittaa, jos kyseessä on äkillinen kova rintakipu, hengitysvaikeus, tai aivoverenkiertohäiriöön viittaavat uudet oireet, kuten äkillinen raajan velttous, toimintakyvyttömyys tai puhevaikeudet.

”Teemme tiivistä yhteistyötä hätäkeskuksen kanssa. Jos Päivystysapuun soittavan oireet viittaavat hätätilanteeseen, ohjaamme puhelun hätäkeskukseen. Vastaavasti hätäkeskus ohjaa puheluita meille”, Lönnqvist kertoo.

Jos et saa yhteyttä Päivystysapuun

Päivystysapuun saa yleensä nopeasti yhteyden, mutta ajoittain palvelussa voi olla ruuhkaa. Jos oireet pahenevat takaisinsoittoa odottaessa, ei kannata jäädä odottamaan, vaan hakeutua suoraan päivystykseen. 

Suoraan päivystykseen kannattaa lähteä myös niissä tilanteissa, joissa terveydenhuollon ammattilainen on jo arvioinut tilanteen ja ohjannut hakeutumaan päivystykseen.

Nuoret altistuvat sosiaalisessa mediassa jatkuvasti aikuisille tarkoitetuille sisällöille. Se voi johtaa riittämättömyyden tunteisiin, oman kehonkuvan vääristymisiin ja itsetunnon heikkenemiseen. Nämä voivat myös edesauttaa vakaviin mielenterveyden häiriöihin sairastumista. Tässä viisi matalan kynnyksen vinkkiä aikuisille - miten tukea nuorta terveessä ruutujen ja somen käytössä.

Synnytys jännittää tai pelottaa lähes jokaista raskaana olevaa. Pienestä jännityksestä on jopa hyötyä, sillä se auttaa valmistautumaan synnytykseen. Jos huoli alkaa varjostaa elämää, eikä raskaudesta pysty enää nauttimaan, puhutaan synnytyspelosta. Tällaista vaikeaa pelkoa kokee noin 10 prosenttia odottajista.

HUSissa odottajille on tarjolla monipuolista ja tehokasta hoitoa synnytyspelkoon. Vastaanotolle tarvitaan lähete, jonka voi saada esimerkiksi äitiysneuvolasta, terveydenhoitajalta tai lääkäriltä.

Uudelleensynnyttäjät ohjataan synnytyspelkokätilön tai -lääkärin vastaanotolle. Ensisynnyttäjille on useita eri vaihtoehtoja. Heille järjestetään ryhmämuotoista hoitoa, jossa synnytyspelkoa käsitellään psykologin ohjauksessa. Lisäksi synnytyspelkokätilöt vetävät pienryhmävalmennuksia synnytyssairaalan tiloissa. Synnytyspelkoa voidaan hoitaa myös synnytyspelon digipolulla, jossa odottaja tutustuu itsenäisesti ja omaan tahtiin polulta löytyviin materiaaleihin.

Polun päätteeksi on mahdollisuus synnytyspelkokätilön etävastaanottoon. Osa ensisynnyttäjistä ohjataan lisäksi lääkärin tai synnytyspelkokätilön yksilövastaanotolle, ja sekä ensi- että uudelleensynnyttäjät tarvittaessa perinataalipsykologin yksilövastaanotolle.

Pelkojen aiheet vaihtuvat yhteiskunnan muuttuessa

Kätilö Kristiina Pokki kohtaa työssään niin odottajia, synnyttäjiä kuin jo vauvan saaneita äitejä. Hän työskentelee Naistenklinikalla synnytyssali- ja synnytyspelkokätilönä. Hän pitää läsnäoloa ja kohtaamista työnsä johtotähtenä. Vastaanotolle tulevalle täytyy syntyä olo, että hän tulee kuulluksi ja nähdyksi.

“He pääsevät kanssamme tunniksi istumaan ja me kuuntelemme, annamme tietoa ja vastaamme kysymyksiin. Olemme siinä odottajien kanssa aitoina, ilman etikettejä tai rooleja.”

Moni pelkää kipua tai sitä, että synnyttäjälle tai vauvalle sattuu jotain. Pokin mukaan sitkeässä elävät myös monet uskomukset tai jo muuttuneet sairaalan käytännöt.

Pelkojen aiheet vaihtelevat yhteiskunnan muuttuessa. Nykyisin odottajien pelkoja lisäävät sosiaalisesta mediasta luetut tarinat, joissa synnytys on mennyt tavalla tai toisella pieleen. Myös uutisointi synnytyssairaaloiden ruuhkista ja kiireestä aiheuttaa helposti huolta: mahdunko synnyttämään, onko kätilöillä minulle aikaa?

“On huono juttu, jos vain kauhutarinat nousevat esiin. Suurin osa kuitenkin on normaaleja hyvin menneitä synnytyksiä. Tehtävämme on korjata odottajilla olevaa väärää tietoa.”

Keskusteluissa käydään läpi synnytyksen kulkua

Valtaosa synnytyspelkokätilön vastaanotolle saapuvista on uudelleensynnyttäjiä, joiden kanssa käydään läpi edellisen synnytyksen kulkua.

“Tämä tukee seuraavaan synnytykseen valmistautumista sekä poistaa pelkoja ja huolia esimerkiksi aiemman synnytyksen tapahtumien toistumisesta. Keskustelu myös auttaa synnyttäjää hänelle oikean synnytystavan valinnassa”, Pokki kertoo.

Synnytyspelkokätilöt käyvät myös jälkikeskusteluja, joissa synnytyksen kulkua käydään läpi vielä uudemman kerran sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Pokin mukaan näillä keskusteluilla on myös pelkoja ennaltaehkäisevä vaikutus mahdollista tulevaa raskautta ajatellen.

Henkilöstö kirjaa odottajan pelot ja toiveet potilastietojärjestelmään. Näin synnytyssairaalan henkilökunta pystyy jo etukäteen ottamaan huomioon synnyttäjän huolet ja ajatukset.

Pokki kannustaa odottajia kirjaamaan synnytykseen liittyviä ajatuksiaan ylös hyvissä ajoin raskausaikana. Kirjeiden avulla kätilöt saavat tärkeää tietoa esimerkiksi toiveista kivunlievityksen ja imetyksen suhteen.

“Me kätilöt pidämme synnyttäjien kirjoittamista kirjeistä, joissa he avaavat ajatuksiaan, huoliaan ja pelkojaan. Käymme sen läpi synnyttäjän kanssa, kun he saapuvat sairaalaan.”

Hyvin sujuessaan synnytykseen ei juuri tarvitse puuttua. Synnytyssalista voi tehdä kotoisan vaikkapa mieluisalla musiikilla ja led-valoilla. Synnytyksen kulkua ei kuitenkaan voi koskaan täysin ennakoida. Siksi sairaaloissa on aina hyvä valmius yllättäviin tilanteisiin.

“Tieto siitä, että vuorossa olevat kätilöt pystyvät seuraamaan vauvan sydänäänikäyrää kaikkialla, vaikka eivät ole huoneessa läsnä, on monille huojentava tieto. Myös tieto, että lääkärit ovat helposti tavoitettavissa ja tietoisia synnytyksen tilanteesta, lisää turvallisuuden tunnetta. Annamme synnyttäjille omaa rauhaa, jos he sitä toivovat.”

Synnytyspelko voi vaikuttaa synnytystapaan

Erikoislääkäri Laura Lampio vastaa synnytyspelkopotilaiden hoidosta HUSin alueella. Lampion mukaan synnytyspelosta kärsivät ovat vastaanotoilla iso potilasryhmä. Synnytyspelko on suurin yksittäinen syy, jonka vuoksi elektiivisiä eli suunniteltuja sektioita tehdään.

“Usein potilailla on käsitys, että sektiota pitää vaatia. Kukaan ei kuitenkaan pakota synnyttämään alakautta”, Lampio sanoo.

Synnytyspelon hoito ei koskaan tähtää mihinkään tiettyyn synnytystapaan, vaan pelon lievittymiseen ja hyvään synnytyskokemukseen. Vastaanotolla potilaalle annetaan tietoa eri synnytystavoista ja mahdollisuus tehdä tietoinen päätös.

“Sanon aina, että jos vielä loppuraskaudessa tuntuu siltä, että haluaa ehdottomasti sektion, sen saa”, Lampio muistuttaa.

Kun synnytyspelko lievittyy, vapautuu odottajalla energiaa muullekin. Kun pelko ei hallitse elämää raskausaikana, voi se parantaa paitsi synnytyskokemusta, myös myöhemmin vuorovaikutusta vauvan kanssa. Luottamuksen lisäämisen tulisikin Lampion mukaan olla jokaisen ammattilaisen tavoitteena, ei alatiesynnytyksen.

“Olemme samalla puolella potilaan kanssa ja haluamme helpottaa hänen oloaan.”

Synnytyspelon hoito auttaa useimpia hyvin

Perinataalipsykologi Ea Huhtala kohtaa synnytyspelosta kärsiviä sekä yksilö- että ryhmätapaamisissa. Synnytyspelkoa voi Huhtalan mukaan nykyisin lisätä se, että moni kohtaa synnytyksen ensimmäistä kertaa vasta oman raskautensa aikana. Silloin mielikuvat voivat rakentua helposti yksittäisten kertomusten, sosiaalisen median tai omien huolien varaan. Pelkoa voi vähentää se, että synnytyksestä saa realistista tietoa ja mahdollisuuden käsitellä omia ajatuksiaan ja mielikuviaan turvallisesti.

“Synnytyspelon hoidossa keskiössä on se, että potilas saa riittävän turvan ja tunteen, että hänestä huolehditaan kaikissa tilanteissa. Että hän pystyy heittäytymään synnytyksen kulkuun ja kokemaan olonsa turvalliseksi.”

Huhtalan mukaan tapa, jolla ammattilaiset sairaalassa toimivat, on usein tärkeämpää kuin sanotut sanat.

"Vaikka puheella sanottaisiin oikeita asioita mutta ei olla läsnä, se välittyy ja vaikuttaa usein enemmänkin.”

Kätilö Kristiina Pokki on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa synnytyspelon hoidossa tärkeintä on odottajan luottamuksen vahvistaminen niin omiin voimavaroihin, omaan kehoon kuin sairaalan henkilökuntaankin.

“Tavoitteemme on, että synnyttäjä tulee kohdatuksi ja kuulluksi juuri sellaisena kuin hän on. Haluamme, että jokainen tulee tänne hyvillä mielin ja saa hyvän synnytyskokemuksen”, Pokki sanoo.

Hoidon tavoitteena ei ole aina se, että pelko häviäisi kokonaan

“Pelottomaksi ei tarvitse muuttua. Tavoitteena on haittaavan pelon väheneminen ja se, että synnyttäjä kokee olevansa riittävän valmis ja luottavainen”, Huhtala sanoo.

Hoitamattomana synnytyspelko ylläpitää hankalaa oloa ja lisää traumaattisen synnytyskokemuksen riskiä. Lisäksi se altistaa synnytyksenjälkeiselle mielialaoireilulle.

“On tärkeä viesti, että synnytyspelko on hoidettavissa. Vaikka pelko voi tuntua isolta ja hankalalta asialta, hoito auttaa useimpia hyvin”, Huhtala kertoo.

Synnytyspelon hoito siis kannattaa, ihan todistetusti. Jokainen synnyttäjä antaa synnytyksen jälkeen arvion omasta synnytyksestään, mittarina käytetään VAS-asteikkoa. HUSissa on valtakunnallisesti eniten hyviä synnytyskokemuksia ja vähiten huonoja.

Vaikka HUS ja sen synnytyssairaalat ovat suuria, on Pokilla tärkeä viesti: synnytykset hoidetaan aina yksilöllisesti.

“Meillä on iso talo, mutta jokainen otetaan yksilönä vastaan. Meille saa tulla juuri sellaisena kuin on.”

Vaihdevuosi-ikäisen hoidossa tulee oireiden lievittämisen lisäksi kiinnittää huomiota pitkäaikaissairauksien riskeihin, jotka yleistyvät menopaussin jälkeen. Näistä yleisimmät ovat sydän- ja verisuonisairaudet ja osteoporoosi. Vaihdevuosien hoito tulisi nähdä osana ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, jossa yhdistyvät oirehoito, elintapaohjaus ja riskitekijöiden hallinta.

Vaihdevuosioireista häiritsevimpiä ovat usein kuumat aallot, hikoilupuuskat, unihäiriöt, mielialan vaihtelut sekä limakalvojen kuivuminen. Erityisesti univaje ja siitä seuraavat keskittymisvaikeudet ja uupumus voivat heikentää työssä suoriutumista ja lisätä sairauspoissaoloja. Lisääntyneet sairauspoissaolot aiheuttavat taloudellisia menetyksiä yksilölle ja yhteiskunnalle. 

Oikein suunniteltu vaihdevuosien hoito on turvallista

Systeeminen hormonihoito suun tai ihon kautta on tehokkain hoito erityisesti häiritseviin kuumiin aaltoihin ja unihäiriöihin. Oikein kohdennettuna ja oikea-aikaisesti aloitettuna hoito on turvallista ja parantaa elämänlaatua, toimintakykyä ja työssä jaksamista.

Paikallishormonihoidot ovat ensisijaisia emättimen limakalvo-oireisiin ja niiden käyttö on turvallista myös pitkäaikaisesti. 

Jos systeeminen hormonihoito ei sovi tai sille on vasta-aiheita, käytettävissä on useita hormonittomia lääkevaihtoehtoja. Lisäksi on tuettava elintapamuutoksia sekä unettomuuden lääkkeettömiä hoitokeinoja. Liikunta, riittävä uni ja palautuminen sekä terveellinen ravitsemus tukevat sekä oireiden hallintaa että pitkäaikaissairauksien ehkäisyä. 

Perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon rooli on keskeinen vaihdevuosien hoidossa

Perusterveydenhuollolla ja työterveyshuollolla on keskeinen rooli vaihdevuosioireiden tunnistamisessa, hoidon aloittamisessa ja seurannassa sekä pitkäaikaissairauksien riskin arvioinnissa. Kokonaisuuden huomioiminen on tärkeää, sillä oireisiin voivat vaikuttaa myös muut kuin hormonaaliset tekijät. 

Työterveyshuollossa korostuu myös työn ja terveyden yhteensovittaminen: tarvittaessa voidaan tehdä työjärjestelyjä sekä tukea unta ja kuormituksen hallintaa. 

Vaihdevuosioireiden avoin puheeksi ottaminen niin työpaikalla kuin terveydenhuollossa lisää tietoa ja vähentää vaihdevuosiin mahdollisesti liittyvää häpeää. Oireiden varhainen tunnistaminen mahdollistaa oikea-aikaisen hoidon.