Gynekologi Otto Forsbom toivoo, että naisten terveyteen panostettaisiin nykyistä enemmän

Gynekologin työssä ollaan henkisesti ja fyysisesti lähellä hyvin herkkiä ja intiimejä asioita: syntymää, lapsettomuutta, naistentauteja. Enemmistölle lääkärin sukupuoli ei ole ongelma, mutta on potilaita, jotka kokevat kiusallisena, jos gynekologi onkin mies.

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Otto Forsbom työskentelee Naistenklinikalla synnytysten parissa. Hänelle potilas on ennen kaikkea ihminen, ei sukupuolensa edustaja. 

Samoin hän ajattelee omasta työstään; sairauden hoito ei perustu siihen, mitä sairauksia tai ominaisuuksia hänellä itsellään on.

“On varmasti helpompaa samaistua asioihin, joita on itse kokenut. Toisaalta on helpompaa suhtautua asiaan objektiivisesti, kun ei ole omaa kokemusta, joka poikkeaisi potilaan kokemuksesta.”

Forsbom kuitenkin ymmärtää heitä, joille ajatus miesgynekologista on vaikea. Lähtökohtaisesti hoitavan lääkärin sukupuolta ei voi HUSissa valita. Ketään ei kuitenkaan tutkita väkisin ja hoidosta saa kieltäytyä. Tilanteen mukaan yksikössä voidaan katsoa, jos vapaana olisi omaa sukupuolta edustava lääkäri. Jos potilaalla on traumataustaa, se huomioidaan tietenkin aina.

Ammatillisen taidon lisäksi tarvitaan kohtaamista

Työssään lääkärinä Forsbom pitää tärkeänä avoimuutta ja kohtaamista. Hän onkin saanut hyvää palautetta taidostaan kertoa asioista ymmärrettävästi.

“Usein selitän potilaalle juurta jaksaen, mitä teen ja kyselen, mikä heitä huolettaa. Haluan että potilailla on turvallinen olo ja heitä kuullaan. Kaiken hyvän hoidon pohja on ammatillinen pätevyys, sitä ei voi muulla korvata. Jos on vain ammatillisesti pätevä, mutta potilaalle jää olo, ettei hän tule kohdatuksi, työ valuu hiekkaan.”

Gynekologiassa yhdistyvät toimenpiteet ja ihmisläheisyys

Kun Forsbom opiskeli lääketiedettä, hän mietti, miten voisi yhdistää ihmisläheisen työn ja toimenpiteiden tekemisen. Kirurgia näyttäytyi puhtaasti toimenpidealana ja psykiatriassa ei pääsisi tekemään käsillä. Gynekologiassa yhdistyivät nämä molemmat. Eikä valinta ole kaduttanut.

Gynekologia on varsin naisvaltainen ala. Forsbom kokee työyhteisössään sukupuolivähemmistössä olemisen pitävän hänet avoimempana kaikenlaisen moninaisuuden tunnistamiselle.

“Kaikilla aloilla on tervettä, että töissä on ihmisiä monenlaisista taustoista. Toivoisin, että työyhteisö vastaisi muutakin yhteiskunnallista moninaisuutta. Mitä enemmän on erilaisia ihmisiä, sitä paremmin se parantaa potilaiden hoitoa.”

Naisten terveyteen kannattaa panostaa

Synnytyslääkärin työ on Forsbomin mielestä palkitsevaa ja positiivista. Suurin osa tilanteista päättyy siihen, että syntyy terve vauva ja myös äiti voi hyvin.

“Toivon, että naisten terveyteen ja tutkimukseen panostettaisiin entistä enemmän. Hyvä hoito kantaa ihan hirveästi hedelmää.”

Työn merkitys on kirkastunut ajan kanssa. Forsbom on potilaskohtaamisten kautta nähnyt sen, mitä hyvä hoito tarkoittaa.

“Haluan, että Suomi on jatkossakin maailman turvallisin paikka synnyttää. Jos ei ole turvallista ja laadukasta hoitoa, sen päälle on vaikeaa rakentaa mitään muuta. Mutta synnyttäjän hyvä hoito on jotain muuta kuin kylmän lääketieteellistä ajattelua. Haluan, että potilas voi luottaa hoitoon ja itseensä.”