Valtion tutkimusraha on monen tärkeän tutkimuksen ja kehitystyön mahdollistaja
Asiasanat:HUS on jakanut noin 7,5 miljoonaa euroa eri tutkimushankkeille. Toiminnallisten häiriöiden tutkimus oli yksi rahoituksen saajista.
HUS on saanut vuodelle 2021 valtion rahoitusta yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen 7 429 200 euroa. Tämän summan HUSin tutkimustoimikunta on jakanut 112 hankkeelle. 50 % tutkimusrahoituksesta on STM:n määräyksen mukaan ohjattava tietyille tutkimuksen painoalueille.
Hankkeiden kesto on 1–3 vuotta ja niille myönnetty tutkimusraha on 15 000–220 000 euroa. Rahoituksen jakoperusteina olivat tutkimuksen tieteellinen laatu, julkaisutoiminta, tutkimuksen merkitys terveyden- tai sairaanhoidon kehittämisen kannalta valtakunnallisesti, kansainvälinen yhteistyö, innovatiivisuus sekä tutkimuksen mahdollisesti tuottamat kaupalliset keksinnöt. Tutkimusrahaa hakeneista ja rahoituksen saaneista henkilöistä lähes 40 % oli naisia. HUSin tutkimuksiin haettiin rahoitusta yhteensä lähes 31,6 miljoonaa euroa eli yli nelinkertainen määrä valtion myöntämään summaan verrattuna.
Toiminnallisten häiriöiden hoitoja kehitetään tutkimustiedolla
Rahoitusta saaneista hankkeista neljä oli uusia avauksia, joista yksi on perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri Helena Liiran toiminnallisia häiriöitä käsittelevä tutkimus. Vuonna 2019 toimintansa käynnistäneellä toiminnallisten häiriöiden poliklinikalla hoidetaan potilaita, joiden oireille ei ole somaattisissa tutkimuksissa löydetty syytä. Heille on diagnosoitu esimerkiksi krooninen väsymysoireyhtymä, fibromyalgia, ärtyvä suoli, neurologiset toiminnalliset oireet tai nielemisvaikeus.
”Kohorttitutkimuksessa näitä potilaita seurataan vuoden ajan. Tavoitteena on saada tietoa potilaiden toimintakyvystä, elämänlaadusta ja toipumisesta seuranta-aikana. Myös masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, oireiden kulkua ja resilienssiä eli sairaudesta palautumiskykyä seurataan”, kertoo Liira.
Liiran hanke koostuu seurantatutkimuksesta, laadullisesta tutkimuksesta ja satunnaistetusta kontrolloidusta kokeesta. Kohorttitutkimus toimii myös poliklinikan laaturekisterinä, tuottaa tietoa tämän potilasryhmän hoidon kehittämiseen sekä auttaa tulevien interventiotutkimusten suunnittelussa esimerkiksi tuottamalla tietoa eri mittareiden toimivuudesta tässä potilasryhmässä.
”Kohortin rekrytointi käynnistyi maaliskuussa 2020, ja nyt saatu tutkimusmääräraha on ratkaiseva tutkimuksen onnistumiselle”, Liira iloitsee.