HUSin hallitus: Sote-uudistus ansaitsee paremman valmistelun
Asiasanat:Koronapandemia on työllistänyt eri ministeriöitä runsaan vuoden lainvalmisteluissa, joita ei ennalta voitu suunnitella. HUSin hallitus ja HUS ovat erittäin huolissaan siitä, että pandemian yhä jatkuessa virkamiehet joutuvat samalla valmistelemaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. HUSin hallitus on lähettänyt lausunnon eduskuntaryhmille korostaakseen, että tämä merkittävästi potilaiden ja kansalaisten elämään vaikuttava lakiuudistus ansaitsee sekä paremman valmistelun että julkisen keskustelun sen sisällöstä ja seurauksista.
HUSin mielestä sote-uudistuksen keskeiset ongelmat liittyvät rahoitusmalliin, tiedon jakamiseen sekä yliopistosairaalan tutkimus- ja opetustoiminnan turvaamiseen.
”Sote-uudistuksessa valmistellaan koko palvelujärjestelmän muutosta seuraaviksi vuosikymmeniksi ja se ansaitsee täyden huomion niin lainvalmistelusta vastaavassa ministeriössä, sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavissa organisaatioissa kuin julkisessa keskustelussakin”, korostaa HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen.
Uudistuksen rahoitusmalli vaarantaa ihmisten yhdenvertaisuuden
Jos sote-uudistus toteutuu hallituksen ehdotuksen mukaan, rahoitusvastuu siirtyy kunnilta valtiolle. Rahoituksessa pohjana ollut THL:n tarvevakiointimalli ei huomioi sote-palvelujen tuottamisen alueellisia kustannuseroja tai kustannuskehitystä, kuten palkka- ja vuokraeroja. Jos esimerkiksi vuokrataso nousee Uudellamaalla, ohjautuu siitä syntyvä lisärahoitus tarvevakion kautta alueille, joilla kustannustaso ei ole noussut samassa tahdissa.
”Kun tällä hetkellä uusmaalaisen potilaan ja kuntalaisen veroeurot pääsääntöisesti kohdentuvat hänen omiin palveluihinsa, jatkossa entistä suurempi osa niistä siirtyisi tarvevakiointimallin mukaisesti muiden alueiden palveluihin”, Tuominen sanoo, ”Uudenmaan näkökulmasta tämä ei ole sote- vaan valtionosuusuudistus.”
Sote-palvelujen julkinen rahoitus on Suomessa asukasta kohti yli 40 prosenttia pienempi*) kuin muissa Pohjoismaissa.
”Sote-uudistuksessa ollaan luomassa mekanismeja, joilla rahoituksen kasvua on tarkoitus hillitä. Tässä on riskinä, että hyvinvointivaltion perusajatus, jossa kaikki saavat hoitoa ilman erillistä sairauskuluvakuutusta tai varallisuutta, rapautuu”, Tuominen korostaa.
Potilastiedon kulku riskinä, samoin yliopistosairaaloiden erityistehtävät
Uudellemaalle suunnitellussa erillisratkaisussa ei ole huomioitu tiedon integraation toteutumista.
“Tiedon jakamisessa menemme kymmenen vuotta taaksepäin, kun potilastietojen hyödyntäminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä edellyttää potilaalta erillistä suostumusta, eikä tieto kulje saumattomasti eri organisaatioiden välillä. Tämä heikentää potilaan sujuvaa hoitoa”, Tuominen varoittaa.
HUS on myös huolissaan yliopistosairaaloiden asemasta uudistuksen yhteydessä. Suunnitellussa rahoitusmallissa yliopistosairaaloiden erityistehtäviä - vaativaa erikoissairaanhoitoa, tutkimusta ja opetusta - ei ole huomioitu juuri lainkaan eivätkä yliopistosairaalat tule jatkossa selviämään näistä tehtävistä. HUSissa hoidetaan muun muassa sellaisia syöpäpotilaita, joiden hoidot ovat mahdollisia vain yliopiston ja sairaalan yhteisen tutkimuksen ja opetuksen myötä.
*) Suomi käyttää terveydenhuoltoon julkista rahaa BKT:stään 6,9 %, Ruotsi 9,3 %. OECD on päivittänyt Health Statistics 2020 - June 2020 julkaisussaan tiedot mm. terveydenhuollon taloudesta v. 2018. Suomen tiedot perustuvat terveydenhuollon kansalliseen ja kansainväliseen tilastointiin.
Linkki tilastoihin:
https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2020/oecd-health-statistics-2020-taloustietoja
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Juha Tuominen (yhteydenotot toimitusjohtajan assistentti Kaarina Heikinheimo, kaarina.heikinheimo(at)hus.fi)