Lastensuojelussa tunnistetaan yhä enemmän vakavia mielenterveyden haasteita, kuten käytöshäiriöitä, itsetuhoisuutta, ahdistuneisuutta sekä päihdeongelmia - jopa puolella kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista on diagnosoitu psykiatrinen tai neurokehityksellinen häiriö.

HUSin nuorisopsykiatrian linjajohtaja Elina Santin mukaan taustalla on monia eri asioita. Esimerkiksi vanhemmuus on muuttunut. Toisaalta globaalit kriisit, kuten koronapandemian tuomat tiukat rajoitukset, Ukrainan sota ja ilmastonmuutos, ovat tyypillisesti asioita, joihin nuoret reagoivat voimakkaasti. Myös sosiaalisen median käytön kasvulla on selkeä ajallinen yhteys psykiatristen palvelujen tarpeen kasvun kanssa.

”Emme tiedä tarkalleen, miksi nuorilla on niin vaikeaa, mutta todistetusti näin on. Nuorten mielenterveyskriisi on yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti aikamme suuria ongelmia, ja se on jatkunut jo vuosikymmenen ajan. Korona vain pahensi sitä”, Santti sanoo.

Perheiden erityispalvelujen johtaja Saana Pukkio Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta pohtii toisaalta, onko taustalla myös sitä, että mielenterveysongelmista puhutaan paljon enemmän kuin aiemmin ja myös nuoret tiedostavat ne. Toisaalta yksilökeskeisyys on korostunut ja vaatimukset niin nuorille itselleen kuin vanhemmillekin ovat kovat.

”Lapset ja nuoret elävät tällä hetkellä hyvin vaativassa ympäristössä, vaatimuksia tulee joka puolelta. Sosiaalinen media ja jatkuva ärsyketulva eivät ainakaan helpota niitä”, Pukkio sanoo.

Myös polarisaation on kasvanut: suurimmalla osalla nuorista menee paremmin kuin koskaan, mutta osalle nuorista ongelmat kasaantuvat.

Lastensuojelun asiakkailla valtava tarve psykiatriselle avulle

Lastensuojelussa on jo pitkään ollut valtava tarve psykiatriselle konsultaatiolle ja osaamiselle, sillä moni lastensuojelun asiakkaana oleva lapsi on traumatisoitunut ja heillä on usein ylisukupolvisia ongelmia kuten päihteidenkäyttöä tai psykiatrisia häiriöitä.

”Lastensuojelun asiakkaille on paljon hoitamattomia mielenterveyden ongelmia kuten neuropsykiatrista oireilua, päihteiden käyttöä tai rajatonta käytöstä. Nämä nivoutuvat usein toisiinsa. Yksi taho ei voi ratkaista näitä monimutkaisia ongelmia, vaan tarvitaan useampia ammattilaisia, joilla kaikilla on oma roolinsa”, Pukkio sanoo.

Yksi syy sille, miksi lastensuojelun asiakkaina olevien lasten on vaikea saada mielenterveyspalveluja, on yhteistyön haasteet psykiatrian ja lastensuojelun välillä. Pukkion mukaan syynä tähän on erilainen ammatillinen tausta ja erilaiset organisaatiot. Santti jatkaa, että taustalla ovat ennen kaikkea erilaiset kriteerit, joilla asioita arvioidaan. Syytä on myös järjestelmässä.

”Jos lapsella tai nuorella on kiireellisen sijoituksen tarve tai ongelmallista käyttäytymistä, he ajautuvat usein sosiaalipalveluihin. Lastensuojelun pitäisi olla kuitenkin se viimeisin paikka, josta apua saadaan, ei ensisijainen”, Santti sanoo.

Monimutkaiset ongelmat vaikeuttavat hoitoon pääsyä

Sijoitetulle lapselle pääsy tavalliseen psykiatriseen hoitoon, samoin kuin muuhun terveydenhoitoon, on erityisen vaikeaa. Heidän tarpeensa ovat usein erilaiset kuin muiden nuorten ja niiden täyttäminen on hankalaa, koska lapset on sijoitettu kodin ulkopuolelle. Psykiatrinen hoito vaatii aina lääkärin lähetteen, eikä lastensuojelussa ole aina osaamista tunnistaa psykiatrisia häiriöitä.

”Kukaan ei aja näiden lasten ja nuorten asiaa. Vanhemmat eivät välttämättä ole auttamassa ja sosiaalityöntekijä ei voi tehdä lähetettä hoitoon. Heillä ei ole koulutusta siihen”, Santti sanoo.

Aina kyse ei edes ole psykiatrisesta häiriöstä, vaan taustalla voi olla vaikeasta kasvuympäristöstä johtuvia moninaisia ongelmia.

”Monimutkaiset ongelmat kasaantuvat nuorille, jotka on sijoitettu kodin ulkopuolelle ja jotka ovat pudonneet pois koulusta. Kyse on syrjäytyvästä ryhmästä lapsia ja nuoria”, Santti toteaa.

Lasten ja nuorten kohdalla pyritään välttämään vakavan psykiatrisen diagnoosin antamista heti. Ongelmia lähestytään transdiagnostisesti eli oireiden ja ongelmien kautta, jotka ovat yhteisiä useille eri mielenterveyden häiriöille.

”Oireet voivat olla hankalia ja vaikuttaa nuoren toimintakykyyn, koulunkäyntiin ja näkyä päihteiden käyttönä. Haluamme selvittää, mikä heitä vaivaa, ja miten heitä voi parhaiten auttaa”, Santti sanoo.

Ensimmäiseksi nuori tarvitsee turvallisen kodin. Sijoitus oman kodin ulkopuolelle on viimeisin ja kallein vaihtoehto. Vakavasti oireilevien, sijoitettujen lasten ja nuorten hoitoon kannattaa panostaa myös taloudellisten vaikutusten takia.

Nuorisopsykiatrialle ja lastensuojelulle luodaan pysyvä yhteistyön malli

Sijoitettujen ja vaikeasti oireilevien lasten ja nuorten auttamiseksi ja hoitoon pääsyn parantamiseksi HUSin nuorisopsykiatria, Helsingin kaupunki ja Uudenmaan hyvinvointialueiden lastensuojelut ovat aloittaneet syyskuun 2025 alussa hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää pysyvä yhteistyön malli lastensuojelun asiakkaiden psykiatriseen hoitoon. Hanke sai alkusysäyksen alaikäisten nuorten tekemistä vakavista väkivaltarikoksista.

Avohuollon toimintamallissa tavoitteena on huomioida nuoren koko verkosto. Se edellyttää selkeitä vastuuhenkilöitä niin lastensuojelun avohuollossa kuin lasten- ja nuortenpsykiatriassakin. Yhteistyötä parannetaan kaikilla tasoilla aina yksittäisistä lastensuojelun ja psykiatrian työntekijöistä ylimpään johtoon saakka.

”Konkreettisesti varmistamme, että ymmärrämme eri termit samoin ja meillä on yhteisymmärrys siitä, mitä kukin tekee, ja mitä kuluu kenenkin vastuulle. Luomme myös mallin siihen, miten ratkomme ristiriitatilanteita, ja miten asiakkaat saavat oikea-aikaisesti tarvitsemiaan palveluja”, Pukkio tiivistää.

Suomessa on aiemmin kokeiltu erilaisia ulkomailta kopioituja malleja, mutta nyt tarkoituksena on tuoda suomalaisiin olosuhteisiin sopiva pysyvä toimintamalli.

”Tavoitteena on saada perheille mahdollisimman laaja-alaista tukea. Toiveena on, että lapsen tai nuoren toimintakyky paranisi ja kasvu, kehitys ja arki sujuisivat hyvin”, Pukkio sanoo.

Yhteiset kuntoutusyksiköt tuovat psykiatrian palvelut sinne missä lapset ovat

Yhteisen toimintamallin lisäksi nuorisopsykiatria ja lastensuojelu perustavat yhteisiä sosiaali- ja terveysministeriönkin suosittelemia hybridiyksiköitä laitoshoitoon. Tämä tarkoittaa suljettuja lastensuojelun kuntoutusyksiköitä, joihin erikoissairaanhoito tuottaa lasten- ja nuorisopsykiatriset palvelut kodin ulkopuolelle sijoitetuille lapsille.

”Vastaavia kokeiluja on aiemmin ollut pienemmässä mittakaavassa muualla Suomessa. Nyt tarkoitus on perustaa useampia yksiköitä palvelemaan Uudenmaan aluetta ja laajentaa mallia vähitellen yhteistyöalueelle sekä koko Suomeen. Tälle on valtakunnallinen tarve”, Santti kertoo.

”Meillä on lastensuojelulaitoksissa lapsia ja nuoria, jotka tarvitsisivat nuorisopsykiatrian palveluja ja toisaalta nuorisopsykiatrian osastoilla nuoria, jotka eivät kuitenkaan voi jäädä sinne asumaan”, Pukkio toteaa.

Lastensuojelulaitoksissa on myös lapsia ja nuoria, joita joudutaan viemään jatkuvasti päivystykseen heikkenevän psyykkisen voinnin vuoksi, mikä johtaa siihen, että nuori pyörii koko ajan lastensuojelulaitoksen ja sairaalapäivystyksen väliä. Se ei palvele ketään. Kaikkia osastojaksoja ja päivystyskäyntejä ei tietenkään voi poistaa, mutta ainakin ne voi yrittää minimoida.

Nuorten kohdalla haasteena on myös hoitomyöntyvyys; nuori ei aina halua hoitoon tai hänellä ei ole motivaatiota siihen. Lainsäädännön määrittämä vahva itsemääräämisoikeus vaikeuttaa lasten ja nuorten saamista avun piiriin. Vaikeimpia ovat päihteidenkäyttäjät. Santti kertoo, että onneksi nykyään yhä useampi nuori haluaa hoitoon ja palvelujen kysyntä on kasvanut.

”Hybridiyksiköissä tulee olemaan myös pedagogista tukea. Koulupudokkaita on aiempaa enemmän eli lapsia ja nuoria, joita ei saada ollenkaan kouluun. Koulusta putoaminen ei välttämättä liity psykiatrisiin ongelmiin, mutta taustalla voi olla masennusta, oppimisvaikeuksia tai kehityksellisiä ongelmia. 16-vuotiasta ei oikein voi kantaa osastolle, joten on mentävä hänen luokseen kotiin tai sijoituspaikkaan”, Santti sanoo.

Nuoret pääsevät osallistumaan palvelujen kehittämiseen

Jotta hybridiyksiköt pystyvät auttamaan lapsia ja nuoria parhaalla mahdollisella tavalla, pääsevät lapset ja nuoret itse mukaan osallistumaan ja kehittämään palveluja.

”Kokemustieto on tärkeää, jotta ymmärrämme, miksi nuorisopsykiatriset palvelut ovat olleet vaikeasti saavutettavissa, ja mikä on ollut hoidon esteenä”, Santti toteaa.

Pysyvän verkostomaisen toimintamallin ja hybridiyksiköiden olisi tarkoitus olla toiminnassa vuoden 2027 lopulla. Santti uskoo, että nyt alkaneen yhteistyön avulla resurssit kohdistuvat sinne, missä niitä tarvitaan. Tahtotila on nyt kaikilla yhteinen.

”Inhimillisestä näkökulmasta on tärkeää, että psykiatrista apua saa paremmin. Jos voimme välttää kalliita sijoituksia ja kallista psykiatrista laitoshoitoa, syntyy merkittäviä kustannussäästöjä. Pitkän tähtäimen säästöjä syntyy, kun nuoret saavat kasvaa työssäkäyviksi aikuisiksi ja he saavat tarvittavan tuen. Syrjäytynyt nuori on valtava kustannus yhteiskunnalle. Sille ei oikein voi laittaa edes hintaa”, Santti muistuttaa.

Kun tutkija tarvitsee apua päästäkseen eteenpäin lääke- tai terveystieteellisessä tutkimustyössään, löytyy apu helposti yhdestä paikasta HUSin verkkosivuilta Tutkijan palveluista. Tutkimuspalveluihin saa yhteyden sähköpostitse. Kiireellisissä tilanteissa asiantuntijoihin voi olla yhteydessä myös puhelimitse toimistoaikaan.

Lue tästä jutusta, minkälaista tukea tutkijalle on tarjolla tutkimuksen eri vaiheissa.

Tietoisuus skitsofreniaa sairastavien somaattisesta sairastavuudesta ja sen ehkäisystä sekä sairauksien asianmukaisesta hoidosta on Terveystuvan myötä lisääntynyt.

”Terveystupatoimijat turvasivat koronapandemian aikana muun muassa Ohkolan sairaalan koronarokotusten onnistumisen”, kertoo kehittäjälääkäri Saana Eskelinen HUSin Psykiatriasta.

Hän on johtanut kymmenen vuotta moniammatillista fyysisen terveyden edistämiseen tähtäävää Terveystupa-toimintaa. Siinä huomioidaan psykiatristen potilaiden somaattisten sairauksien riskitekijät ja sairauksien hoidon laadun parantaminen.

Terveystuvan tavoitteena on ennaltaehkäistä, tutkia ja hoitaa psykoosia sairastavien sairaala- ja avohoitopotilaiden fyysisiä terveysongelmia aiempaa paremmin.

Ongelma: Psykoosisairaudet lyhentävät elinikää merkittävästi

Skitsofrenia on yleisin psykoosisairaus. Sitä sairastaa noin yksi sadasta suomalaisesta. Skitsofreniaan liittyy huomattava ylikuolleisuus, ja elinajanodote on keskimäärin 15 vuotta lyhyempi kuin muulla väestöllä. Suurin osa menetetyistä elinvuosista johtuu fyysisistä sairauksista, kuten sydän- ja verisuonitaudeista, syövistä, keuhkosairauksista ja infektioista.

Fyysisten sairauksien riskiä lisäävät muun muassa epäterveelliset elintavat, vaikeat psyykkiset oireet kuten kommunikaation ja muistin vaikeudet, tietyt lääkkeiden haittavaikutukset sekä sosioekonominen huono-osaisuus. Kivuntunto voi myös olla heikentynyt eikä potilas välttämättä havaitse oireita.

"Tupakointi on edelleen merkittävin yksittäinen ehkäistävissä oleva ylikuolleisuuden ja sairastavuuden riskitekijä tässä potilasryhmässä", Eskelinen muistuttaa.

Psykiatrinen sairaalaympäristö voi altistaa painonnousulle, liikkumattomuudelle, tupakoinnille ja tartuntataudeille.

Eskelinen painottaa yhteistyön merkitystä. Hänen mielestään psykoosisairauden hoitosuositusten mukaisen hoidon rinnalle tarvitaan lisää monialaisuutta, jotta potilaiden fyysisen terveyden rapautumisen kehitys voidaan kääntää. Esimerkiksi psykiatrian ja muiden erikoisalojen osaajien, palveluiden käyttäjien, omaisten, perusterveydenhuollon, järjestöjen sekä tutkijoiden panosta pitäisi hyödyntää.

Ratkaisu: Terveystupa kokoaa eri alojen ammattilaiset yhteen fyysisen terveyden parantamiseksi

Terveystuvan sateenvarjon alla toimii monialainen joukko. Verkostossa on hoitajien ja lääkäreiden lisäksi muun muassa tupakka- ja nikotiinivieroituksen osaajia, ensiapukoordinaattoreita, hygieniavastaavia, ravitsemus- ja liikuntaterapeutteja ja farmasisteja.  

Psykiatrisille osastoille on Terveystuvan myötä saatu yleislääkärihospitalisteja. Hospitalistit konsultoivat psykiatreja ja hoitajia somaattisissa asioissa. Ohkolan sairaalassa he tekevät myös terveystarkastuksia.

Hospitalistien avulla on kehitetty pitkäjänteisesti muun muassa infektioiden torjuntaa, tupakkavierotusta, somaattisten hätätilanteiden hallintaa ja lääkitysturvallisuutta. Terveystuvan ja hospitalistien ansiosta potilaiden fyysinen terveys huomioidaan nyt huomattavasti paremmin kuin aiemmin.

”Osaaminen on kehittynyt ja toiminta yhdenmukaistunut. Esimerkiksi rokottaminen sekä somaattisten hätätilanteiden hallinta yksiköissämme on parantunut”, kertoo Eskelinen.

Psykologinen turvallisuus tarkoittaa ilmapiiriä, jossa jokainen tuntee olonsa arvostetuksi ja tervetulleeksi.

Sairaalassa jokaisella potilaalla ja asiakkaalla on oikeus tulla kohdatuksi kunnioittavasti ja arvostavasti. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä ihmiset uskaltavat tuoda esille ideoitaan, mielipiteitään ja huolenaiheitaan ilman tuomitsemisen pelkoa.

Turvallisemman tilan periaatteet tukevat henkilöstön, potilaiden ja asiakkaiden moninaisuutta ja ehkäisevät kaikenlaista syrjintää ja häirintää.

Turvallisemman tilan periaatteet luotiin yhdessä henkilöstön kanssa

Turvallisemman tilan periaatteiden idea lähti liikkeelle HUSin henkilöstön toiveesta saada tukea psykologiseen turvallisuuteen sekä työyhteisössä että potilaskohtaamisissa. Joissain tilanteissa potilaiden käyttäytyminen on aiheuttanut pelkoa sekä muissa potilaissa että henkilökunnassa.

Periaatteiden taustalla oli henkilöstölle tehty kysely siitä, mitä turvallisemman tilan periaatteiden pitäisi sisältää.

“Keskeiset periaatteet muotoutuivat taustatyön, keskustelujen ja kyselyn jälkeen yllättävänkin helposti, mikä kuvastaa mielestäni hyvin sitä yhteistä ymmärrystä, joka meillä on turvallisemmasta tilasta”, kertoo periaatteet koonnutta työryhmää vetänyt työsuojelupäällikkö Marja Lahtinen.

Sanoista tekoihin – turvallisempi tila käytännössä

Turvallisemman tilan periaatteet otetiin käyttöön kevään 2025 aikana. Potilaille ja asiakkaille periaatteet näkyvät sairaaloissa ja yleisissä tiloissa olevina julisteina sekä HUSin verkkosivuilla.  Periaatteet käydään läpi henkilöstön kesken ja niistä muistutetaan säännöllisesti esimerkiksi tilaisuuksien alussa.

”Turvallisemman tilan periaatteet on tuotu osastollamme hyvin näkyville. Olemme myös keskustelleet aiheesta yhteisesti osastotunnilla, ja aihe on muutenkin ollut työkavereiden kesken esillä. Voisi olettaa, että tällaiset asiat ovat ihan itsestäänselvyys. Olemme kuitenkin huomanneet, että voimme jokainen omalla toiminnalla ja työskentelytavalla parantaa työilmapiiriä ja varmistaa, että jokainen tuntee olonsa tervetulleeksi ja turvalliseksi”, sanoo kätilö Anni Alppiranta Jorvin sairaalasta.

Jokainen voi omalta osaltaan edistää periaatteiden toteutumista ja kohdata toiset ihmiset arvostavasti tilanteesta riippumatta. Turvallisempi tila tehdään yhdessä ja joka päivä.

Lasten lääke- ja laitetutkimusten tavoitteena on kehittää nykyisten hoitojen rinnalle tehokkaampia vaihtoehtoja sekä löytää uusia hoitomuotoja sairauksiin, joita ei ole aiemmin pystytty hoitamaan.

Lasten kliinisen tutkimuksen haasteena on usein tutkimuksen kalleus ja lapsilla tehtävän tutkimuksen vaativuus. Kliininen tutkimus on lääketieteellistä tutkimusta, joka suoritetaan ihmisillä esimerkiksi lääkkeen tai menetelmän tehon selvittämiseksi.

"Lapsilla on oikeus tutkittuun ja näyttöön perustuvaan hoitoon."

-Matti Hero

Erityisesti lääketutkimuksen lisääntynyt sääntely ja siihen liittyvä vaativa ja erityisosaamista edellyttävä lupa- ja seurantaprosessi asettavat haasteita lasten lääketutkimuksen toteuttamiselle.

”Lapsilla on oikeus tutkittuun ja näyttöön perustuvaan hoitoon. Suurin osa potilaista, jotka eivät saa lapsilla testattuja lääkkeitä, ovat kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevia, eli vastasyntyneitä ja harvinaissairauksia sairastavia”, kertoo Kliinisen tutkimuksen yksikköä johtava ylilääkäri Matti Hero.

Lasten syöpähoito on samalla tutkimusta

Suomessa vuosittain noin 150 alle 16-vuotiasta lasta sairastuu syöpään. Heistä noin kolmasosa hoidetaan HUSissa. Lasten syöpähoitotutkimukset ovat ehdoton edellytys sille, että potilaat saavat uusinta ja tehokkainta hoitoa vaikeaan sairauteensa. Ilman Kliinisen tutkimuksen yksikön apua, ei tutkimuksia voisi tässä mittakaavassa toteuttaa.

Kliininen tutkimus lisää syöpää sairastavien lasten paranemismahdollisuuksia merkittävästi.

Syöpähoidon tavoitteena on, että jokaisen lapsipotilaan hoito tapahtuisi osana jotakin kansainvälistä hoito- ja tutkimusohjelmaa. Kliininen tutkimus lisää syöpää sairastavien lasten paranemismahdollisuuksia merkittävästi. Potilaista noin puolet on mukana kansainvälisissä lääketutkimuksissa.

Uusi lastensairaala vastaa kansallisella tasolla monista lasten ja nuorten syöpähoitotutkimuksista. Tutkimusten vuoksi sairaalaan tulee potilaita hoidettavaksi myös eri puolilta Suomea ja esimerkiksi Baltian maista.

Tiiviit kansainväliset verkostot mahdollistavat sen, että ulkomailla käynnissä olevat tutkimukset voivat hyödyttää myös suomalaisia potilaita. Jos harvinaista sairautta koskevaa hoitoa ei ole saatavilla Suomessa, potilaille voidaan tarjota mahdollisuus saada hoitoa muualla Euroopassa.

Kliinisen tutkimuksen yksikkö tutkijan tukena

Uudessa lastensairaalassa on tällä hetkellä käynnissä 45 lasten lääke- tai laitetutkimusta, joista noin puolet koskee syöpää sairastavia lapsia. Vuonna 2025 on käynnistymässä ennätysmäärä tutkimuksia eli 18 uutta tutkimusta.

Lasten kliinisen tutkimuksen yksikkö vastaa lasten ja nuorten lääke- ja laitetutkimuksen sekä biopankkitutkimuksen kehittämisestä ja hyödyntämisestä.

Jotta laite- tai lääketutkimus onnistuu, päätutkija ja tutkimusryhmä tarvitsevat monen Kliinisen tutkimuksen yksikön ammattilaisen apua muun muassa lääkäreiden, tutkimushoitajien, koordinaattoreiden ja laboratoriohoitajien. Potilaita tutkimuksissa on mukana yhdestä useisiin satoihin. Tutkimusta tehdään samaan aikaan useassa sairaalassa eri puolilla maailmaa.

”Toiminta on muuttunut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana, kun olemme saaneet lisää kokemusta tutkimusprosessin läpiviemisestä. Se näkyy myös lääke- ja laitetutkimusten määrän kasvuna. Ilman yksikkömme osaamista, moni tutkimus jäisi toteutumatta,” kertoo projektipäällikkö Heli Keinänen Kliinisen tutkimuksen yksiköstä.

Uusista lääkkeistä apua vaikeaan migreeniin

Yksi tänä vuonna alkavista uusista tutkimuksista on vaikean migreenin lääketutkimus. Aikaisemmin lapsille ja nuorille ei ole ollut tarjolla uuden polven migreenilääkkeitä, joista on saatu hyviä tuloksia aikuisten migreenin hoidossa.

”Perheet ovat pitkään kysyneet näiden lääkkeiden perään, mutta lääkityksen aloittaminen ei ole ollut mahdollista ennen nyt alkavaa lääketutkimusta, kertoo lastenneurologi Tuuli Immonen Uudesta lastensairaalasta.

Vaikea migreeni laskee selvästi lasten ja nuorten elämänlaatua. Monilla esimerkiksi koulunkäynti ja harrastukset jäävät väliin niinä päivinä, kun migreeni yllättää. Osa kärsii migreenistä jopa 10–15 päivänä kuukaudessa.

”Meillä ei ole ollut vuosiin migreenilääketutkimusta HUSissa. Lääkärin näkökulmasta Kliinisen tutkimuksen yksikön tuki on ollut korvaamatonta, sillä hakuprosessi on ollut pitkä ja monivaiheinen. On hienoa päästä aloittamaan tutkimus, josta hyötyvät ennen kaikkea potilaamme, Tuuli Immonen jatkaa.

Lääketutkimusten hyötyjinä lapset ja nuoret

Lääketutkimukseen osallistuminen perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja tietoisuuteen siitä, mihin aikoo osallistua. Tutkimukseen osallistumiseen tulee pyytää lupa joko huoltajalta tai yli 15-vuotiaalta potilaalta itseltään. Lähes kaikki ovat halukkaista osallistumaan tutkimuksiin.

"Lääketutkimus HUSissa hyödyttää lapsia eri puolilla Suomea."

-Heli Keinänen

”Meillä on hyvät edellytykset saada uusia lääketutkimuksia. Väestöpohja on Suomen mittakaavassa suuri ja harvinaisemmissa sairauksissa teemme tiivistä yhteistyötä Suomen muiden yliopistosairaaloiden kanssa. Jos saamme lääketutkimuksen HUSiin, se hyödyttää lapsia eri puolilla Suomea”, Heli Keinänen sanoo.

”Tulevaisuus näyttää tällä hetkellä lasten kliinisten tutkimusten osalta hyvältä. Meillä on osaavia ammattilaisia Kliinisen tutkimuksen yksikössä tukemassa tutkimustoimintaa ja innostunutta henkilökuntaa tekemään tutkimuksia”, Matti Hero toteaa.

"Työssäni näen, mitä tulevaisuuden hoito tulee olemaan. Pääsen aitiopaikalta seuraamaan, minkälaista tutkimusta ja kehitystyötä terveysalalla tehdään", sanoo erikoissuunnittelija Carita Lehto, joka koordinoi HUSin eettisen toimikunnan lakisääteistä toimintaa.

HUSissa on koko ajan meneillään yli 2 000 lääketieteellistä tutkimusta, joista kaikki ihmiseen kajoavat ovat käyneet läpi eettisen arvioinnin. Uusia lausuntohakemuksia tulee keskimäärin 100 kuukaudessa. Eettinen toimikunta käsittelee kaikkiaan noin 1200 lausuntohakemusta vuodessa.

Ensin eettinen arviointi, sitten vasta tutkimuksen käynnistys

Kun tutkija haluaa aloittaa uuden tutkimuksen, pitää hänen ensin tehdä tarkka tutkimussuunnitelma. Se on tärkein dokumentti eettisen toimikunnan lausuntohakemuksessa. Tutkimuksella pitää olla eettisen toimikunnan lausunto, ennen kuin tutkimusta voi aloittaa.

Hakemus liitteineen voi olla satoja sivuja, joskus kuitenkin ”vain” joitakin kymmeniä. Tämän jälkeen tarvitaan vielä organisaation tutkimuslupa, mitä todennäköisimmin rahoitushakemuksia ja joissain tutkimuksissa erilaisia juridisia sopimuksia.

"Eettisen toimikunnan lausunto takaa, että tutkimus on arvioitu eettiseksi ja turvalliseksi."

-Carita Lehto

Kuulostaa uuvuttavalta selostaa juurta jaksain, mitä ja miten aikoo tutkia. Eikö riitä, että meillä on tutkimusta säätelevä laki, jota tutkija tietenkin noudattaa? Miksi tutkimukselle pitää tehdä eettinen arviointi?

”Sillä varmistetaan, että tutkimukseen osallistuvan ihmisen oikeudet on huomioitu, mahdolliset haitat on minimoitu, ja ettei ihmiselle tehdä mitään epäeettisiä toimenpiteitä. Eettisen toimikunnan lausunto takaa, että tutkimus on arvioitu eettiseksi ja turvalliseksi”, Lehto kertoo.

Ei koskaan enää julmuuksia tieteen nimissä

Lääketieteellisen tutkimuksen eettiset säännöt syntyivät vastauksena vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin, kuten natsi-Saksan julmiin ihmiskokeisiin ja Yhdysvalloissa vuosina 1932–1972 toteutettuun Tuskegeen syfilistutkimukseen, jossa afroamerikkalaisia miehiä huijattiin ja jätettiin ilman hoitoa.

Näiden tapausten seurauksena laadittiin eettisiä ohjeistoja, kuten Nürnbergin säännöstö ja Helsingin julistus, jotka vahvistivat tutkittavien oikeuksien suojaa maailmanlaajuisesti.

Ettei tutkimus olisi kiireessä tapahtuvaa hosumista

Ortopedian alan tutkimusta tehnyt osastonlääkäri Tuomas Lähdeoja toimii HUSin tutkimuseettisen toimikunnan varapuheenjohtajana.

”Eettisessä toimikunnassa arvioidaan tutkimuslaissa määriteltyjä asioita, joista yksi on se, onko tutkimus toteutettavissa. Valittujen tutkimusmenetelmien lisäksi voidaan arvioida sitä, löytyykö tutkimukseen potilaat.  Voi myös olla, ettei tutkimusasetelman voima riitä ratkaisemaan ongelmaa, jolloin tutkimus on turha ja näin myös epäeettinen”, Lähdeoja kertoo.

"Tutkijoina meidän pitää osata tutkia oikeita asioita."

-Tuomas Lähdeoja

Yleisin syy, miksi tutkija saa eettisen lausuntohakemuksensa bumerangina takaisin korjattavaksi, on huolimattomasti tehty tutkimussuunnitelma.

”Pyrimme siihen, että tutkimus olisi alusta alkaen huolellisesti mietitty, ettei se olisi sellaista kiireessä tapahtuvaa hosumista. Tutkijoina meidän pitää osata tutkia oikeita asioita ja mahdollisesti saada tutkimuksen avulla jokin muutos aikaan”, Lähdeoja perustelee.

Hän korostaa, että eettinen toimikunta ei ole tutkijan vihollinen, jonka tehtävä on vaikeuttaa tutkimuksen tekemistä.  

”Sen lisäksi, että toimikunta on lain vaatima elin, jossa tutkimus arvioidaan, pyrimme olemaan tutkijan “kavereita” ja varmistamaan, että iso tutkimuksen eteen tehty vaiva ei mene hukkaan.”

Tutkimusetiikan paini tekoälyn ja muiden nykyhaasteiden kanssa

Lääketieteellisessä tutkimuksessa käsitellään suuria massoja potilasdataa, jonka suojaaminen ulkopuolisilta on yksi tärkeimmistä asioista, joihin eettinen toimikunta kiinnittää huomiota.

”Kun tutkimuksessa henkilön tiedot anonymisoidaan, ei niitä voida koskaan jälkikäteen jäljittää nykytekniikoilla. Kovaa vauhtia kehittyvä tekoäly saattaa pystyä jäljittämään anonymisoidunkin tiedon. Tämä on iso haaste tutkimusetiikassa”, Lähdeoja kertoo.

Tekoälyn ja tietosuojan lisäksi geeniterapiat ja alkioiden geenimuuntelu sairauksien hoidossa ovat isoja ja laajempia eettisiä kysymyksiä, joiden uusimpia kansallisia ja kansainvälisiä linjauksia myös HUSin tutkimuseettinen toimikunta seuraa jatkuvasti.

”Tekoälyn ja genomidatan hyödyntäminen tuovat lisää monimutkaisuutta lääketieteelliseen tutkimukseen ja tekevät tutkimuksen eettisestä ennakkoarvioinnista vaikeampaa”, toteaa Lehto.

Hyvä tutkimus tuo toivoa ja on vaikuttavaa

Tanja Berg sairastui kohdunrungon syöpään muutama vuosi sitten. Diagnoosi tuli yllättäen työterveyshuollon kautta, ja sen jälkeen alkoi hoitopolku, joka vei Naistenklinikan leikkauksesta HUSin Syöpäkeskukseen. Siellä Berg pääsi mukaan lääkehoitotutkimukseen.

"Sain heti alussa kattavasti tietoa ja minua kohdeltiin empaattisesti. Kaikki tehtiin huolellisesti, ja sain tuntea olevani turvassa. Leikkaus, sytostaatit ja sädehoito yhdistelmänä tuntuvat toimineen kohdallani toivotusti ja arvot ovat pysyneet kurissa – koen olevani terve", Berg kertoo.

"Tutkimuksen aikana on erityisen tärkeää, ettei hoitoketju katkea."

-Tanja Berg 

Hän on nyt kolmatta vuotta seurannassa. Kohdunrunkosyövän yksilöllisen hoidon tutkimus on yhä käynnissä, joten kokonaisvaltaisia tuloksia ei vielä ole.

"Minulle kerrottiin hyvin ennen hoitoa ja hoidon aikana mahdollisista sivuvaikutuksista ja miten tulee toimia, jos niitä ilmenee. Se herätti luottamusta. Potilaana koin olevani haavoittuvainen. Tutkimuksen aikana on erityisen tärkeää, ettei hoitoketju katkea ja että potilas pysyy mukana tiedonsaannissa koko prosessin ajan.”

Berg uskoo vahvasti siihen, että Suomessa lääketieteellinen tutkimus tehdään eettisesti. Hänellä on ollut vahva luottamus tutkimukseen siitä lähtien kun hänen äitinsä sai tutkimuspotilaana kantasolusiirron leukemiaan ja parani syövästä.

Tänä päivänä tutkimusetiikan tärkein tehtävä on varmistaa, että tutkimus on eettisesti kestävää ja toteutettavissa.

”Tieteellinen uteliaisuus on tutkimuksen moottori ja auttaa syventämään ymmärrystä monista asioista. Eettiseen arviointiin ei kuulu tutkimuksen hyödyn arvottaminen, mutta tietenkin odotamme, että tutkimus tuottaa uutta merkityksellistä tietoa ja vie lääketiedettä eteenpäin – eli on vaikuttavaa”, Lähdeoja toteaa.

Helsingin Meilahteen toukokuussa 2025 avautuvan Tammisairaalan suunnittelussa on hyödynnetty näkörajoitteisten kokemusasiantuntijoiden ja asiakasraadin havaintoja esteettömästä ja saavutettavasta sairaalasta.

Lue tästä jutusta esimerkkejä, miten Tammisairaalan suunnittelussa on huomioitu erilaiset näkemisen haasteet.

Silmäsairauksien hoitoon keskittyvä Tammisairaala avautuu potilaille 12.5.2025. Lue lisää uudesta sairaalasta. 

Tämä on tulevaisuus, joka HUSissa halutaan rakentaa: tekoäly, joka ei vie pois ihmiskohtaamisia, vaan antaa niille enemmän tilaa.

"Tekoälyllä on valtava potentiaali tehdä hoitotyöstä sujuvampaa ja vähentää rutiinityötä. Jos ammattilaisen ei tarvitse käyttää aikaansa tietojen hakemiseen ja kirjaamiseen, hän voi keskittyä siihen, missä ihminen on korvaamaton: potilaan kohtaamiseen ja hoitamiseen," sanoo HUSin data- ja analytiikkajohtaja Sara Kinnunen.

Vähemmän klikkailua, enemmän aikaa kuunnella

Lääkäreiltä ja hoitajilta kuluu vastaanotoilla paljon aikaa tietojen kirjaamiseen ja etsimiseen. Tekoälyn avulla tämä työ voidaan automatisoida, jolloin aikaa jää enemmän potilaille.

Yksi konkreettinen esimerkki on kirjausapuri – tekoälytyökalu, joka tekee vastaanotolla käydystä keskustelusta luonnoksen yhteenvedoksi. Lääkäri tai hoitaja ei aloita kirjaamista tyhjästä, vaan voi muokata, tarkistaa ja hyväksyä tekoälyn tekemän ehdotuksen.

"Ammattilainen ehtii aidosti kuunnella ja kohdata, kun hänen ei tarvitse multitaskata," Kinnunen kuvailee.

Toinen tekoälyä hyödyntävä työkalu on tulkkausapuri, joka auttaa niissä tilanteissa, joissa potilas ja henkilökunta eivät puhu samaa kieltä.

"Aina, kun potilaan ja ammattilaisen välillä on kielimuuri, tarvitaan tulkkia. Tätä pystytään jatkossa automatisoimaan tekoälyllä, joka kuuntelee vastaanottoa ja kääntää puhetta reaaliaikaisesti. Tavoitteena on, että tulkkauksessa ei olisi yhtään viivettä ja resursseja säästettäisiin," Kinnunen kertoo.

Kun sairaala ei saa pysähtyä, tekoäly ennustaa ja ohjaa

HUSin päivystyksessä ambulanssit kaartavat pihaan tasaisena virtana. Osa potilaista pääsee nopeasti hoitoon, mutta välillä päivystyssalit täyttyvät ja odotusajat venyvät. Silloin katse kääntyy Ruuhkamittariin. Se ei ole vain tilannekuvan näyttäjä – sen taustalla toimii tekoäly, joka ennustaa kuormitusta ja auttaa sairaalaa varautumaan tulevaan.

"Ruuhkamittari seuraa ja ennustaa kaikkien päivystyksellisten toimintojen kuormitusta reaaliaikaisesti. Sen avulla voidaan arvioida esimerkiksi ensihoidon, päivystysten ja leikkaussalien tilannetta ja ohjata resursseja oikeisiin paikkoihin," Kinnunen kertoo.

Tekoäly käy läpi potilasvirtoihin ja sairaalan kapasiteettiin liittyvää dataa ja antaa hoitohenkilökunnalle arvokasta tietoa siitä, missä resurssipula uhkaa ja mihin tukea tarvitaan eniten. Myös HUSin asiakkaat pääsevät tarkkailemaan Ruuhkamittaria, joka löytyy julkisena verkosta.

Ennustemallit auttavat ennakoimaan potilasmääriä ja sairastumisriskiä

Samalla logiikalla toimii myös Ennu, tekoälypohjainen päivittäisjohtamisen ennustemalli. Se analysoi osastokohtaisten saapuvien ja lähtevien potilaiden määrää ja antaa ennusteita jopa seitsemän päivän päähän.

"Tulevaisuudessa tulemme menemään kohti ennakoituja järjestelmiä, josta esimerkkinä on jo tämä meillä käytössä oleva Ennu-järjestelmä. Lisäksi lähivuosina pystymme jo perusterveydenhuollon puolella tunnistamaan tekoälyn avulla myös sairastumisriskejä entistä aiemmin ja reagoimaan näihin jo ennen, kun potilas sairastuu," Kinnunen sanoo.

Eri toimijoilla on jo nyt käytössä tekoälyteknologioita, joilla pystytään esimerkiksi tunnistamaan ihmisiä, joilla on kohonnut riski sairastua kakkostyypin diabetekseen. Tulevaisuudessa ennustemallit voivat ulottua vielä pidemmälle.

"Datan perusteella voimme tulevaisuudessa nähdä vaikka, että mitä luultavammin henkilölle tulee 10 vuoden päästä keuhkosyöpä nykyisillä elintavoilla. Pystymme hoitamaan potilasta jo ennen, kun hän on sairastunut," Kinnunen kuvailee.

Tarkkuutta ja nopeutta – tekoäly lyhentää magneettikuvausten kestoa

Tekoäly on jo pitkään mullistanut kuvantamista ja radiologiaa – ensimmäiset koneoppimisalgoritmit kehitettiin jo 1990-luvulla, ja HUS on hyödyntänyt näitä ratkaisuja jo yli kymmenen vuoden ajan. Diagnostiikka on yksi osa-alue, jossa tekoälyn käyttö kasvaa jatkuvasti, ja sen avulla voidaan viedä asioita uudelle tasolle lähitulevaisuudessa. Tekoäly sujuvoittaa jo nyt myös koko kuvantamisprosessia.

Meilahden siltasairaalassa otettiin vuonna 2024 käyttöön tekoälysovellus, jonka avulla voidaan lyhentää magneettikuvausten kestoa. Kun yksittäisten kuvausten kesto lyhenee, saadaan päivään mahtumaan entistä useamman potilaan kuvaus.

“Magneettikuvausten nopeuttamisessa on aiemmin ollut haasteena riittävän laadun säilyminen. Nyt käytössä olevan tekoälysovelluksen avulla olemme voineet nopeuttaa kuvauksia ilman, että laatu kärsii”, ylilääkäri Antti Korvenoja kertoo. 

Kuvausten nopeutuminen tekoälyn avulla perustuu siihen, että magneettikuvauksessa kerättävää signaalia voidaan kerätä aiempaa vähemmän. Tekoälyn avulla vähäisemmästä datasta voidaan koostaa laadullisesti riittävän hyvä kuva.

Siltasairaalan magneettikuvauksissa käytettävä tekoälysovellus on syvästi integroitu magneettikuvauslaitteen toimintaan ja pohjautuu fysiikan periaatteisiin. Kuvanlaadun riittävyyden arvioivat aina kuvauksen tekevä hoitaja ja kuvista lausunnon antava radiologi.

Tekoälyn avulla päivään mahtuu enemmän kuvauksia

Se että yhteen päivään mahtuu nyt aiempaa useamman potilaan kuvaus, ei ole yksinomaan tekoälyn ansiota vaan monen asian summa.

“Sovellus on mahdollistanut kuvausajan lyhentämisen. Sen lisäksi meidän on täytynyt käydä läpi koko magneettikuvauksen prosessi, jotta olemme saaneet yhteen päivään mahtumaan entistä useampia kuvauksia”, Korvenoja kertoo.

Sovelluksen käyttöönoton jälkeen Siltasairaalan magneetin ei-päivystyksellisten päivällä tehtävien kuvausten määrä on kasvanut 15 prosenttia. Nyt viiden arkipäivän aikana tehdään noin 140 kuvausta aiemman noin 125 sijaan.

Sen lisäksi, että lyhentyneet kuvausajat mahdollistavat suuremmat päiväkohtaiset kuvausmäärät, ne ovat mielekkäitä myös potilaan kannalta.

“Esimerkiksi selkäpotilailla voi olla hankalaa maata pitkiä aikoja paikallaan, joten kuvausajan lyheneminen on tervetullutta. Epämukavassa tilanteessa saattaa tulla liikettä, mikä aiheuttaa häiriöitä kuviin”, Korvenoja kertoo.

Radiologisten tutkimusten kysyntä kasvaa jatkuvasti ja magneettikuvauksille löytyy koko ajan uusia käyttötarkoituksia.

“Magneettikuvausta käytetään yhä enemmän esimerkiksi syöpähoitojen seurannassa. Jotta voimme vastata jatkuvasti kasvavaan kysyntään, tarvitsemme uusia ratkaisuja”, Korvenoja sanoo.

Potilasturvallisuus varmistetaan aina ennen tekoälyn käyttöönottoa

Toinen esimerkki tekoälyn hyödyntämisestä radiologialla ovat tietokonetomografiakuvaukset, jotka voidaan tekoälyn ansiosta tehdä aiempaa pienemmillä säteilyannoksilla. Pienempi säteilyannos aiheuttaa kuvaan häiriöitä, jotka voidaan tekoälyn avulla lopullisesta kuvasta poistaa.

“Arvioimme radiologialla jatkuvasti erilaisia kaupallisia sovelluksia, ja kun sopivia löytyy, niitä otetaan käyttöön. Potilasturvallisuus on kuitenkin aina keskiössä, eikä sovelluksia oteta käyttöön ennen kuin tietosuoja ja vaikutukset potilaiden hoitoketjuihin on selvitetty”, Korvenoja kertoo

Tekoälyä kehitetään eettisesti ja turvallisesti

Vaikka tekoäly tuo suuria mahdollisuuksia, sen käyttö vaatii aina, eikä vähiten terveydenhuollossa, tarkkaa harkintaa ja vastuullisuutta. Tammikuussa 2025 HUSissa hyväksyttiin oma tekoälypolitiikka, joka ohjaa tekoälyn käyttöä ja kehittämistä organisaatiossa. Tekoälyn eettiseen ja turvalliseen käyttöön liittyy paljon taustalla tapahtuvaa arviointia ja validointia jo ennen, kuin mitään otetaan kokeiluun.

“Kaupallisia tekoälyratkaisuja on esimerkiksi radiologialla tarjolla paljon. Niiden kelkkaan hyppäämisessä täytyy kuitenkin olla malttia. Uudet menetelmät ja tekniikat, olivat ne sitten tekoälyä tai eivät, vaativat aina testausta ja niihin liittyy sudenkuoppia, jotka pitää oppia tuntemaan”, Korvenoja toteaa.

HUS ei kehitä tekoälyratkaisujaan yksin, vaan tekee aktiivista yhteistyötä muiden suomalaisten ja eurooppalaisten toimijoiden kanssa.

"Meillä on hyvinvointialueiden ja toimittajien kanssa perustettu sote-tekoälyn ekosysteemi, jonka kautta jaamme parhaita käytänteitä, oppeja ja jopa teknisiä ratkaisuja. Kaikki, mitä me kehitämme HUSissa, kehitetään niin, että muutkin toimijat voivat niistä hyötyä," Sara Kinnunen sanoo.

EU:n tekoälysäädös edellyttää, että tekoälyn käyttäminen eri tietojärjestelmissä on ilmoitettava selkeästi käyttäjille ja että henkilöstölle tarjotaan riittävä koulutus tekoälyn vastuulliseen käyttöön.

HUS lanseerasi alkuvuodesta henkilöstölleen tekoälylukutaidon oppaan, joka kokoaa yhteen keskeiset tiedot tekoälystä, sen käyttökohteista ja eettisistä periaatteista. Samalla käynnistyvät henkilöstön tekoälykoulutukset, jotta jokainen huslainen ymmärtää tekoälyn periaatteet ja vastuut.

"Tekoälyn vastuullinen käyttö edellyttää, että henkilöstömme ymmärtää, miten teknologia toimii ja mitä se voi – ja ei voi – tehdä. Tämä on tärkeää sekä potilasturvallisuuden että ammattilaisten työn kannalta," Kinnunen korostaa.

Ihminen edellä, tekoäly tukena

Tekoäly terveydenhuollossa herättää monenlaisia tunteita. Kinnunen ymmärtää, että uuden teknologian käyttöönotto voi herättää huolta, mutta hän haluaa korostaa, ettei tekoälyn tarkoitus ole vähentää ihmiskontakteja – vaan tehdä niistä merkityksellisempiä.

"Potilaan palvelupolulla on monia vaiheita, joissa ihmisen kohtaaminen ei ole välttämätöntä. Näissä kohdissa tekoäly voi parantaa palvelun sujuvuutta ja vapauttaa ammattilaisten aikaa. Esimerkiksi saapumisohjeet sairaalaan – vaikuttaako hoitokokemukseesi, saatko ne sairaanhoitajalta vai chatbotilta?" Kinnunen pohtii.

HUSissa tekoälykehitys perustuu vuosien pitkäjänteiseen työhön datan hyödyntämisessä. Tietohallinnon Data-, AI- ja analytiikkavastuualueella työskentelee noin 60 ammattilaista, joista reilu 20 kehittää tekoälyratkaisuja täysipäiväisesti. Kinnunen aloitti vastuualueen johtajana viime syksynä.

HUS on kansallisesti ja eurooppalaisesti edelläkävijä tekoälyn soveltamisessa terveydenhuollossa. Yksi suurimmista vahvuuksista on laaja tietoallas, joka on ollut käytössä jo vuodesta 2016 – moni muu eurooppalainen toimija kehittää vasta nyt omia tietoaltaitaan.

"Tekoälyn käyttö vaatii dataa, jota sille opettaa tai jota se voi analysoida. Meillä HUSissa kehitystyö aloitettiin jo varhain, ja nyt haluankin painottaa sitä, miten saisimme kaiken tämän datan arvon konkretisoitua ja hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti," Kinnunen sanoo.

Tekoäly tarvitsee aikaa – mutta suunta on selvä

Monet HUSin tekoälyhankkeet ovat vielä kokeiluasteella, ja niiden vaikuttavuuden arviointi vaatii aikaa.

"Vaikuttavuuden arviointi vaatii dataa pitkältä ajalta – ehkä vuoden päästä pystymme ensimmäisen kerran esittämään perusteltua näyttöä siitä, kuinka paljon tekoälyratkaisumme säästävät ammattilaisen työaikaa, ja miten ne auttavat käyttämään sekä henkilöstön että taloudelliset resurssimme tehokkaammin," Kinnunen sanoo.

Tavoite on kuitenkin selkeä: tekoälyn avulla HUS voi tehdä hoitotyöstä sujuvampaa, inhimillisempää ja vaikuttavampaa.

"Tekoäly ei tule ja syrjäytä tai tee kaikesta tekemisestä tunteetonta ja näkymätöntä. Tekoäly mahdollistaa sen, että ammattilaisillemme jää paljon nykyistä enemmän aikaa empaattiseen ihmiseltä ihmisille tapahtuvaan kohtaamiseen – juuri siellä, missä se on kaikista tärkeintä," Kinnunen summaa.

Suurin osa HUSin menoista on henkilöstökuluja. Työntekijöitä on noin 27 500, ja hoitohenkilökunnan osuus on yli puolet tästä. Viime vuosina yksi suurimmista kulueristä on ollut työvoimakustannusten kasvu.

Ongelma: Voimakkaasti kasvanut vuokratyön käyttö ja henkilöstön vaihtuvuus uhkasivat toiminnan jatkuvuutta

Vuokratyövoiman käyttö kasvoi vuosina 2020–2022 voimakkaasti koronapandemian ja hoitoalan työtaistelujen seurauksena. Sairaala joutui turvautumaan vuokratyövoimaan poikkeuksellisen korkeiden sairauspoissaolojen ja henkilöstön vaihtuvuuden vuoksi.

Vuokratyövoimaa käytettiin yhä enemmän, sillä toiminnan jatkuvuutta ei esimerkiksi äkillisissä poissaoloissa voitu turvata oman henkilöstön avulla. Vuonna 2022 hoitohenkilökunnan saatavuus oli heikentynyt niin, että se pakotti etsimään uusia ratkaisuja toiminnan turvaamiseksi ja kustannusten hillitsemiseksi.

Uuden lastensairaalan osasto Tähdellä henkilöstötilannetta tarkastellaan joka aamu.

”Tähti on päivystysosasto ja tilanteemme vaihtelevat päivittäin. Henkilökunnan määrää ja potilasmäärää on tarkasteltava erikseen jokaisena päivänä, sillä sijaistuksia ei voi suunnitella viikkoja aiemmin. Tilanne voi päivän aikana myös muuttua nopeasti”, osastonhoitaja Mia Park-Björklund kertoo.

Pääsääntöisesti Tähden sijaistarve johtuu poissaoloista tai vaativien ja vierihoidettavien potilaiden hoidon tarpeista.  

Ratkaisu: Tehokkaampi henkilöstösuunnittelu toi säästöjä ja lisäsi henkilöstön tyytyväisyyttä

Vuoden 2023 alusta HUSin henkilöstötilanne alkoi helpottua, kun henkilökunnan saatavuus parani ja sairauspoissaolot vähenivät. Tällöin myös vuokratyövoimankäyttö saatiin maltillisemmalle tasolle. Henkilöstökustannusten hallintaa haluttiin kuitenkin lähteä kehittämään uusilla keinoilla.

Osasto Tähti on malliesimerkki onnistuneista käytännöistä ja konkreettisista säästökeinoista. Vuonna 2023 vuokratyövoiman vähennys oli 26 prosenttia, ja vuonna 2024 vuokratyövoimaa ei käytetty enää lainkaan.

"Onnistuimme vähentämään vuokratyövoiman tarvetta sisäisten sijaisten eli sissien käyttämisellä, ja tarvittaessa saamme apua toisilta osastoilta, jos siellä on rauhallisempaa", Park-Björklund sanoo.

Kunkin päivän potilasmäärät ja henkilöstöpuutteet iltaan, yöhön ja seuraavaan aamuun käydään läpi joka aamu päivittäisjohtamisen palaverissa koko Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön kesken. Sisäiset sijaiset jaetaan henkilöstötarpeen, osaamisen ja määrän perusteella. Osaston oma henkilökunta on myös joustanut esimerkiksi vuoronvaihdoilla tai tekemällä ylimääräisiä vuoroja.

”Työnjakoa on mietitty tarkkaan. Apulaisosastonhoitajilla ja vuorovastaavilla on ollut suuri merkitys työvoimatarpeen selvittämisessä ja organisoimisessa. Lisäksi heidän oma työpanoksensa ilta- ja viikonloppuvuoroissa on vähentänyt vuokratyövoiman tarvetta”, Park-Björklund sanoo.

Henkilökunta on suhtautunut positiivisesti ulkopuolisen vuokratyövoiman käytön vähentämiseen ja lopettamiseen. Esimerkiksi ohjausta ja perehdytystä ei ole tarvittu yhtä paljon kuin aiemmin.

”Vakinainen henkilökunta osaa toimia parhaiten ja he pystyvät helpommin reagoimaan muuttuviin tilanteisiin. Tiimityöskentely on sujuvampaa tuttujen kollegoiden kanssa, kun toimintatavat tunnetaan ja osataan paremmin ennakoida ja vastata potilaiden hoitotarpeisiin”, Park-Björklund sanoo.

Vaikka oma henkilökunta tarvittaessa joustaa, on Tähdellä pidetty kiinni siitä, etteivät he kuormitu liikaa lisätyövuoroista. 

HUSin leikkaussaleissa leikataan vuosittain yli 85 000 potilasta. Viime vuosien aikana nukutettavat potilaat ovat hengittäneet yhä useammin sevofluraania desfluraanin sijaan tai he ovat saaneet anestesian suonensisäisesti.

Ongelma: Leikkauksissa käytettävät anestesiakaasut ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja

Anestesiassa käytettävät anestesiakaasut ovat ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasuja, jotka kulkeutuvat ilmakehän alimpaan kerrokseen eli troposfääriin.

Terveydenhuolto tuottaa Suomen kasvihuonekaasuista arviolta 5,3 prosenttia. Ilmakehään höyrystyvien anestesiakaasujen osuus on tästä merkittävä.

“Kaikista anestesiakaasuista luopuminen ei ole mahdollista, sillä tarvitsemme vaihtoehtoja tiettyjen potilasryhmien nukuttamiseen. Suonensisäisesti käytettävän propofolin käyttö anestesiassa on lisääntynyt, mutta se ei myöskään sovellu kaikille”, dosentti, ylilääkäri Sinikka Münte kertoo.

Täysin päästöttömiä vaihtoehtoja nukutukseen ei ole. Propofolissa on myös ympäristön kannalta omat ongelmansa.

”Propofoli kulkeutuu vesistöihin ja on eliöille myrkyllinen, vaikka sillä ei ole kasvihuonekaasuvaikutusta”, pitkään ympäristötyötä HUSin leikkaussaleissa, tehohoidossa ja välinehuollossa edistänyt Münte kertoo.

Desfluraanin lisäksi synnytyskivun lievittämiseen käytettävä ilokaasu on ympäristölle haitallinen kasvihuonekaasu.

Ratkaisu: Ilmastoa huomioivat anestesiakäytännöt käyttöön, haitallisin kaasu pois käytöstä

HUSin leikkaussaleissa ja tehohoidossa luovuttiin ilmastolle haitallisimmasta anestesiakaasusta eli desfluraanista jo vuonna 2023. EU kieltää desfluraanin käytön vuodesta 2026.

Desfluraanin tilalle on lisätty sevofluraanin ja suonensisäisen anestesian käyttöä.

”Desfluraani poistuu nopeasti kehosta, joten sillä nähtiin etuja potilaan nopeampaan heräämiseen. Käytännössä ero ei ole kuitenkaan kovin merkittävä, vaan korvaava sevofluraani on anestesiakaasuna vähintään yhtä monipuolinen”, Münte kertoo.

Tärkeä keino ilmastopäästöjen vähentämiseen on anestesiatekniikka. Low flow -anestesiassa happi-ilmavirtaus pidetään mahdollisimman pienenä.

”Nykyiset anestesiakoneemme ovat tiiviitä, joten low flow -anestesia on mahdollinen toteuttaa. Jokainen anestesialääkäri ja -hoitaja voi siten toiminnallaan potilastyössä vaikuttaa päästöjen vähentämiseen.”

Anestesiakaasujen käyttöä ei ole maailmanlaajuisesti säädelty tai kielletty.

“Anestesiakaasut ovat lääketieteellisiä tuotteita, joita ei voi kieltää ilmastosyistä potilaan hoidon takia. Siksi anestesiakaasujen käyttö on terveydenhuollon ammattilaisten pohdittava asia”, Münte painottaa.

Ympäristötietoisuus ja alan tutkimustieto on lisääntynyt terveydenhuollossa voimakkaasti viime vuosina. HUSin leikkausaleissa ja tehohoidossa on kampanjoitu esimerkiksi tarvikehävikkiä vastaan ja ekologisempien työtapojen puolesta. Ekologisemmat valinnat, kuten monikäyttöiset tuotteet kertakäyttöisten sijaan, tuovat myös pitkällä aikavälillä säästöä.

“Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa suoraan lääkärien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten työhön. Ilmastonmuutos lisää esimerkiksi infektioita ja vanhusten kuolleisuutta. Meidän tulee valmistautua tähän ja huomioida ilmastonäkökulma jo koulutuksesta alkaen”, Münte summaa.