Mitä mieltä olet HUS.fi-verkkosivustosta?
Vastaa lyhyeen kyselyyn ja kerro meille, miten sivusto toimii sinun mielestäsi.
Kyselyyn vastaaminen vie vain muutaman minuutin.
Kiitos ajastasi!
Kalliin vuokratyövoiman käyttö loppui – henkilöstökulut pienenivät pysyvästi
Vuokratyövoimasta luopuminen pienensi henkilöstökuluja yli 25 prosenttia Uuden lastensairaalan osasto Tähdellä. Hoidon taso ei laskenut ja henkilöstötyytyväisyys lisääntyi.
Suurin osa HUSin menoista on henkilöstökuluja. Työntekijöitä on noin 27 500, ja hoitohenkilökunnan osuus on yli puolet tästä. Viime vuosina yksi suurimmista kulueristä on ollut työvoimakustannusten kasvu.
Ongelma: Voimakkaasti kasvanut vuokratyön käyttö ja henkilöstön vaihtuvuus uhkasivat toiminnan jatkuvuutta
Vuokratyövoiman käyttö kasvoi vuosina 2020–2022 voimakkaasti koronapandemian ja hoitoalan työtaistelujen seurauksena. Sairaala joutui turvautumaan vuokratyövoimaan poikkeuksellisen korkeiden sairauspoissaolojen ja henkilöstön vaihtuvuuden vuoksi.
Vuokratyövoimaa käytettiin yhä enemmän, sillä toiminnan jatkuvuutta ei esimerkiksi äkillisissä poissaoloissa voitu turvata oman henkilöstön avulla. Vuonna 2022 hoitohenkilökunnan saatavuus oli heikentynyt niin, että se pakotti etsimään uusia ratkaisuja toiminnan turvaamiseksi ja kustannusten hillitsemiseksi.
Uuden lastensairaalan osasto Tähdellä henkilöstötilannetta tarkastellaan joka aamu.
”Tähti on päivystysosasto ja tilanteemme vaihtelevat päivittäin. Henkilökunnan määrää ja potilasmäärää on tarkasteltava erikseen jokaisena päivänä, sillä sijaistuksia ei voi suunnitella viikkoja aiemmin. Tilanne voi päivän aikana myös muuttua nopeasti”, osastonhoitaja Mia Park-Björklund kertoo.
Pääsääntöisesti Tähden sijaistarve johtuu poissaoloista tai vaativien ja vierihoidettavien potilaiden hoidon tarpeista.
Ratkaisu: Tehokkaampi henkilöstösuunnittelu toi säästöjä ja lisäsi henkilöstön tyytyväisyyttä
Vuoden 2023 alusta HUSin henkilöstötilanne alkoi helpottua, kun henkilökunnan saatavuus parani ja sairauspoissaolot vähenivät. Tällöin myös vuokratyövoimankäyttö saatiin maltillisemmalle tasolle. Henkilöstökustannusten hallintaa haluttiin kuitenkin lähteä kehittämään uusilla keinoilla.
Osasto Tähti on malliesimerkki onnistuneista käytännöistä ja konkreettisista säästökeinoista. Vuonna 2023 vuokratyövoiman vähennys oli 26 prosenttia, ja vuonna 2024 vuokratyövoimaa ei käytetty enää lainkaan.
"Onnistuimme vähentämään vuokratyövoiman tarvetta sisäisten sijaisten eli sissien käyttämisellä, ja tarvittaessa saamme apua toisilta osastoilta, jos siellä on rauhallisempaa", Park-Björklund sanoo.
Kunkin päivän potilasmäärät ja henkilöstöpuutteet iltaan, yöhön ja seuraavaan aamuun käydään läpi joka aamu päivittäisjohtamisen palaverissa koko Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön kesken. Sisäiset sijaiset jaetaan henkilöstötarpeen, osaamisen ja määrän perusteella. Osaston oma henkilökunta on myös joustanut esimerkiksi vuoronvaihdoilla tai tekemällä ylimääräisiä vuoroja.
”Työnjakoa on mietitty tarkkaan. Apulaisosastonhoitajilla ja vuorovastaavilla on ollut suuri merkitys työvoimatarpeen selvittämisessä ja organisoimisessa. Lisäksi heidän oma työpanoksensa ilta- ja viikonloppuvuoroissa on vähentänyt vuokratyövoiman tarvetta”, Park-Björklund sanoo.
Henkilökunta on suhtautunut positiivisesti ulkopuolisen vuokratyövoiman käytön vähentämiseen ja lopettamiseen. Esimerkiksi ohjausta ja perehdytystä ei ole tarvittu yhtä paljon kuin aiemmin.
”Vakinainen henkilökunta osaa toimia parhaiten ja he pystyvät helpommin reagoimaan muuttuviin tilanteisiin. Tiimityöskentely on sujuvampaa tuttujen kollegoiden kanssa, kun toimintatavat tunnetaan ja osataan paremmin ennakoida ja vastata potilaiden hoitotarpeisiin”, Park-Björklund sanoo.
Vaikka oma henkilökunta tarvittaessa joustaa, on Tähdellä pidetty kiinni siitä, etteivät he kuormitu liikaa lisätyövuoroista.
Anestesiakaasujen hiilijalanjälki väheni merkittävästi HUSin leikkaussaleissa
Anestesiakaasujen hiilijalanjälki on vähentynyt HUSin leikkaussaleissa viidessä vuodessa ennusteen mukaan jopa 85 prosenttia. HUS luopui vuonna 2023 ilmastolle haitallisimmasta anestesiakaasusta eli desfluraanista.
HUSin leikkaussaleissa leikataan vuosittain yli 85 000 potilasta. Viime vuosien aikana nukutettavat potilaat ovat hengittäneet yhä useammin sevofluraania desfluraanin sijaan tai he ovat saaneet anestesian suonensisäisesti.
Ongelma: Leikkauksissa käytettävät anestesiakaasut ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja
Anestesiassa käytettävät anestesiakaasut ovat ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasuja, jotka kulkeutuvat ilmakehän alimpaan kerrokseen eli troposfääriin.
Terveydenhuolto tuottaa Suomen kasvihuonekaasuista arviolta 5,3 prosenttia. Ilmakehään höyrystyvien anestesiakaasujen osuus on tästä merkittävä.
“Kaikista anestesiakaasuista luopuminen ei ole mahdollista, sillä tarvitsemme vaihtoehtoja tiettyjen potilasryhmien nukuttamiseen. Suonensisäisesti käytettävän propofolin käyttö anestesiassa on lisääntynyt, mutta se ei myöskään sovellu kaikille”, dosentti, ylilääkäri Sinikka Münte kertoo.
Täysin päästöttömiä vaihtoehtoja nukutukseen ei ole. Propofolissa on myös ympäristön kannalta omat ongelmansa.
”Propofoli kulkeutuu vesistöihin ja on eliöille myrkyllinen, vaikka sillä ei ole kasvihuonekaasuvaikutusta”, pitkään ympäristötyötä HUSin leikkaussaleissa, tehohoidossa ja välinehuollossa edistänyt Münte kertoo.
Desfluraanin lisäksi synnytyskivun lievittämiseen käytettävä ilokaasu on ympäristölle haitallinen kasvihuonekaasu.
Ratkaisu: Ilmastoa huomioivat anestesiakäytännöt käyttöön, haitallisin kaasu pois käytöstä
HUSin leikkaussaleissa ja tehohoidossa luovuttiin ilmastolle haitallisimmasta anestesiakaasusta eli desfluraanista jo vuonna 2023. EU kieltää desfluraanin käytön vuodesta 2026.
Desfluraanin tilalle on lisätty sevofluraanin ja suonensisäisen anestesian käyttöä.
”Desfluraani poistuu nopeasti kehosta, joten sillä nähtiin etuja potilaan nopeampaan heräämiseen. Käytännössä ero ei ole kuitenkaan kovin merkittävä, vaan korvaava sevofluraani on anestesiakaasuna vähintään yhtä monipuolinen”, Münte kertoo.
Tärkeä keino ilmastopäästöjen vähentämiseen on anestesiatekniikka. Low flow -anestesiassa happi-ilmavirtaus pidetään mahdollisimman pienenä.
”Nykyiset anestesiakoneemme ovat tiiviitä, joten low flow -anestesia on mahdollinen toteuttaa. Jokainen anestesialääkäri ja -hoitaja voi siten toiminnallaan potilastyössä vaikuttaa päästöjen vähentämiseen.”
Anestesiakaasujen käyttöä ei ole maailmanlaajuisesti säädelty tai kielletty.
“Anestesiakaasut ovat lääketieteellisiä tuotteita, joita ei voi kieltää ilmastosyistä potilaan hoidon takia. Siksi anestesiakaasujen käyttö on terveydenhuollon ammattilaisten pohdittava asia”, Münte painottaa.
Ympäristötietoisuus ja alan tutkimustieto on lisääntynyt terveydenhuollossa voimakkaasti viime vuosina. HUSin leikkausaleissa ja tehohoidossa on kampanjoitu esimerkiksi tarvikehävikkiä vastaan ja ekologisempien työtapojen puolesta. Ekologisemmat valinnat, kuten monikäyttöiset tuotteet kertakäyttöisten sijaan, tuovat myös pitkällä aikavälillä säästöä.
“Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa suoraan lääkärien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten työhön. Ilmastonmuutos lisää esimerkiksi infektioita ja vanhusten kuolleisuutta. Meidän tulee valmistautua tähän ja huomioida ilmastonäkökulma jo koulutuksesta alkaen”, Münte summaa.
Anestesiakaasut lämmittävät ilmakehää
- Kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutusta ilmastoon 100 vuodessa kuvataan GWP100-kertoimella (Global Warming Potential).
- Desfluraani on ilmastolle haitallisin anestesiakaasu, sen GWP100 (Global Warming Potential) on 2540 ja elinaika ilmakehässä 14 vuotta. HUSissa käyttö lopetettu jo 2023.
- Sevofluraanin GWP100 on 130 ja elinaika ilmakehässä 1,1 vuotta.
- Isofluraanin GWP100 on 510, elinaika ilmakehässä 3,2 vuotta.
- Ilokaasun GWP100 on 298 ja elinaika ilmakehässä jopa 114 vuotta. Ilokaasu on pitkän elinajan ja suurten käyttömäärien takia yksi haitallisimmista kasvihuonekaasuista.
Vähäpäästöisempien anesteettien käyttöönotto on yksi yli sadasta ilmastotiekarttamme toimenpiteestä. Ilmastotiekartan avulla etenemme kohti oman toimintamme hiilineutraaliutta ja vähähiilistä tulevaisuutta.
Yliopistosairaalassa tehtävä tutkimus on vaikuttavan hoidon edellytys
Tutkimus ja opetus ovat olennainen osa yliopistosairaalan toimintaa. Miten sairaalan ja yliopiston tiivis yhteistyö hyödyttää potilasta, henkilöstöä ja koko yhteiskuntaa?
Tutkimuskoordinaattori Eva Sutinen ottaa potilaita vastaan tutkimusyksikössä keskellä Meilahden sairaalakampusta. Tutkittavat ovat keuhkofibroosia tai keuhkoahtaumatautia sairastavia HUSin potilaita, jotka osallistuvat lääketutkimukseen.
”He saavat joko tutkittavaa lääkettä tai lumelääkettä. Vasta tutkimuksen lopussa potilas saa tietää, onko hän saanut vaikuttavaa lääkettä vai plaseboa”, Sutinen kertoo.
Keuhkofibroosi on sairaus, jossa keuhkokudos arpeutuu, hengityskapasiteetti heikentyy ja ihminen saa hengenahdistusta. Sairauteen ei ole keuhkonsiirtoa lukuun ottamatta parannuskeinoa. Uusia lupaavia, tautia hidastavia ja oireita vähentäviä lääkkeitä on kuitenkin tulossa.
Suurin osa potilaista haluaa osallistua tutkimuksiin
Suomalaiset potilaat ovat yleisesti hyvin tutkimusmyönteisiä ja luottavat tutkimusjärjestelmään. Valtaosa potilaista haluaa osallistua tieteellisiin tutkimuksiin, mikä on hyvä, sillä se lisää myös tutkimustulosten luotettavuutta.
”Potilaat tulevat hyvin mielellään tutkimuksiin mukaan. He myös pysyvät mukana, sillä käynnit ovat heille maksuttomia, he tapaavat lääkärin noin kuukauden välein ja matkat korvataan heille.”
Sutinen on työskennellyt Meilahden kampuksella vuodesta 1992 alkaen vuoroin HUSin ja vuoroin Helsingin yliopiston palkkalistoilla. Nykyinen työpaikka Sydän- ja keuhkokeskuksen tutkimusyksikkö osallistuu isoihin lääketutkimuksiin, joissa etsitään parantavia tai tautia hidastavia lääkkeitä.
”Tutkimus on välttämätöntä potilaiden hoidon ja lääkkeiden kehittämisessä. Ilman sitä kehitys pysähtyisi”, Sutinen sanoo.
Uudet hoidot ja lääkkeet nopeasti potilaiden käyttöön
Yliopistosairaalassa tehtävän tutkimuksen avulla saadaan tieteellisesti tutkittua tietoa, joka päätyy potilaiden hyödyksi uusimpina hoitomenetelminä. Lääke- ja laitetutkimuksen kautta potilaat saavat käyttöönsä uusimpia lääkkeitä tai laitteita. Pidemmällä aikavälillä tutkimustieto voi päätyä kansainvälisiksi ja kansallisiksi hoitosuosituksiksi saakka.
”Potilaat hyötyvät myös uuden tiedon lisääntymisestä. Esimerkkinä tästä on GenomiTerveys -hanke, jossa luotiin malli sille, miten biopankkinäytteistä saatavaa geenitietoa syöpäriskistä voidaan palauttaa näytteen antajalle”, HUSin tutkimusjohtaja Taneli Raivio kertoo.
Yhä useammin sairaalassa tehtävä tutkimus vaikuttaa välittömästi potilaan hoitoon. Tämä näkyy konkreettisesti esimerkiksi Sydän- ja keuhkokeskuksessa, joka on mukana useassa kansainvälisessä tutkimuksessa.
” Yliopistosairaalassa potilaat saavat nopeammin käyttöönsä tehokkaampia ja parempia hoitomuotoja, mikä parantaa hoitotuloksia ja potilaiden hyvinvointia. Tällä hetkellä meillä on muun muassa käynnissä tutkimus, jossa vertaillaan aivoinfarktin sairastaneiden potilaiden verenohennuslääkehoitoa ja laitehoitoa. Tässä tutkimuksessa ovat mukana kaikki Pohjoismaat ja Saksa”, sydän- ja verisuonitautien tutkimustoiminnasta vastaava osastonylilääkäri Juha Sinisalo kertoo.
Sairaalan ja yliopiston tiivis yhteistyö tuottaa lääkäriosaamista koko Suomeen
Vaikuttavan tutkimustyön mahdollistavat kattavat kansainväliset verkostot sekä ennen kaikkea tiivis yhteistyö HUSin ja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan välillä.
Yliopistosairaalan ja yliopiston tiivis yhteistyö on molemmille elinehto. Ilman toista ei voi olla toista. Eikä tämä rajoitu vain sairaalaan ja yliopistoon, vaan yhteistyön merkitys ulottuu koko yhteiskuntaan. Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani ja HUSin johtoryhmässä yliopiston edustajana istuva Johanna Arola ottaa esimerkiksi opetuksen:
”On yhteiskunnallisesti aivan välttämätöntä, että koulutamme uusia osaajia ja siirrämme osaamista eteenpäin. Kuka meitä muuten tulevaisuudessa hoitaa? Yliopistosairaala ei voi mitenkään tinkiä tästä tehtävästä”, Arola painottaa.
Erikoistuvien lääkäreiden koulutus on keskeinen osa yliopistollisen sairaalan toimintaa. Erikoislääkärikouluttajana HUS on Suomen suurin ja kouluttaa osaajia laajasti myös ympäröiville hyvinvointialueille sekä perusterveydenhuoltoon. Iso osa kaikista Suomen erikoislääkäreistä valmistuu täältä. Heille tarjotaan myös mahdollisuutta tutkimusvapaaseen, jolloin he voivat tietyksi ajaksi irrottautua potilastyöstä ja keskittyä tutkimuksen tekoon.
Myös lääketieteen perustutkinto-opiskelijoilla on mahdollisuus tutkimuksen tekoon käytännön kliinisen koulutuksen lisäksi, mikä syventää heidän osaamistaan.
Suomalaisille parhaiten sopivien hoitojen löytyminen edellyttää tutkimustyötä Suomessa
HUSilla on yliopistosairaalana erityinen asema siksi, että HUSiin on keskitetty monia valtakunnallisia tehtäviä kuten kaikki Suomen elinsiirrot, vaikeiden palovammojen hoito ja vaativa lasten sydänkirurgia. Suomen mittakaavassa ainutlaatuista tutkimusta tehdään esimerkiksi harvinaissairauksissa, syöpätaudeissa ja lasten sairauksissa. Monet tutkittavista sairauksista ovat sellaisia, joita ei hoideta muualla Suomessa.
”Osaamista ei voi ostaa. Emme voi ostaa myöskään tutkimustietoa, vaan suomalaisten on tutkittava itse, jotta löydämme suomalaisille parhaiten soveltuvat hoidot”, Arola muistuttaa.
Tällä Arola tarkoittaa sitä, että vaikka kansainvälistä tutkimustietoa voi soveltaa, on suomalainen yhteiskunta, ympäristö ja geeniperimä omanlaisensa. Yksilöllinen, kullekin potilaalle räätälöity, hoito edellyttää, että tutkimusta tehdään täällä, ei toisella puolella maapalloa.
”Olisi todella tärkeää, että potilaalle annetaan riittävä informaatio tutkimuksen tuomista mahdollisuuksista. Jokaisella potilaalla on oikeus mahdollisimman oikeaan diagnoosiin ja hoitoon ja se voi syntyä tutkimuksen kautta”, Arola sanoo.
Meilahden ainutlaatuinen tutkimusympäristö houkuttelee henkilöstöä
Suomalaisten yliopistosairaaloiden vahvuus kansainvälisessäkin mittakaavassa on digitaalisissa tietojärjestelmissä oleva rekisteritieto. Meillä on kattavat potilasrekisterit ja aineistot vuosikymmenien ajalta, joita voidaan hyödyntää rekisteritutkimuksessa.
HUSin ja Helsingin yliopiston tiivis yhteistyö, kattavat rekisterit ja potilastietojärjestelmät sekä biopankkinäytteet ovat synnyttäneet Meilahteen maailman mittakaavassakin ainutlaatuisen tutkimusympäristön.
”Meillä on laaja potilaspohja ja paljon laadukasta terveydenhuollon dataa. Tämä yhdistettynä HUSin toiminnan volyymiin on meille menestystekijä”, Taneli Raivio toteaa.
Hoidon, opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen kietoutuminen yhteen tuo sairaalalle paljon etuja.
”Meillä työskentelevät hyötyvät korkeasta tietotaidon tasosta ja mahdollisuudesta osallistua tieteelliseen tutkimukseen, mikä parantaa urakehitystä. Yliopistollisena sairaalana olemme myös haluttu kumppani esimerkiksi isoissa EU-rahoitusta saavissa kehityshankkeissa, jollaisessa Sydän- ja keuhkokeskuskin on mukana”, Sinisalo luettelee.
Kaiken takana ovat tietysti ihmiset eli motivoituneet tutkijat ja muu henkilöstö. Kun muun muassa henkilöstökyselyissä on kysytty sairaalan vetovoimatekijöitä, on yliopistollisuus yksi tärkeimpiä. Uuden tiedon tuottaminen ja sen hyödyntäminen potilaan parhaaksi motivoi henkilöstöä riippumatta siitä tekevätkö he itse tutkimustyötä.
”Toiminnan henki on, että haluamme tehdä parasta. Se korostuu yliopistosairaalassa. Haluamme olla kehityksen eturintamassa. Se, että tämän päivän tutkimus on huomisen hoitoa, on vanha sanonta, mutta pitää edelleen paikkansa”, Raivio sanoo.
Yhteinen kampus luo kohtaamisia ja verkostoja
HUSin ja Helsingin yliopiston yhteys näkyy fyysisestikin. Kun Meilahden aluetta katsoo ilmasta käsin, näkee, että sairaala ja yliopisto muodostavat tiiviin kampusalueen. Yliopiston opiskelijat ja HUSin työntekijät kulkevat päivittäin rinnakkain samoja katuja ja käytäviä.
Sairaalan ja yliopiston sijainti vierekkäin yhteisellä kampuksella on myös Raivion mielestä merkittävää ja helpottaa tutkimusta ja opetusta.
”Tarvitsemme kohtaamisia, jotta syntyy vuorovaikutusta, luottamusta ja verkostoja. Jos olisimme kaukana toisistamme kanssakäyminen olisi paljon vähäisempää. Myös tutkijoille sairaalan ja tutkimuslaboratorion sijainti lähekkäin tarjoaa poikkeuksellisen hyvät edellytykset tehdä kliinistä ja translationaalista tutkimusta”, Raivio sanoo.
Translationaalinen lääketiede yhdistää perustutkimuksen ja potilaan hoidon. Siinä tavoitteena on hyödyntää tutkimustuloksia mahdollisimman nopeasti potilaan hoidossa.
Meilahden kampuksella tehdään myös paljon perustutkimusta eli tutkimusta, jossa etsitään ensisijaisesti uutta tietoa, jota ei suoraan ole tarkoitettu sovellettavaksi käytäntöön.
”Perustutkimusta voitaisiin yhdistää vielä läheisemmin meidän tutkimustyöhömme sairaalan puolella. Tällä hetkellä henkinen välimatka on pitkä, vaikka fyysinen etäisyys on lyhyt”, Sinisalo sanoo.
Lainsäädäntö ei saa estää tutkimusta
Miten hyvät edellytykset tutkimuksen teolle sitten turvataan? Ainakin on oltava riittävät resurssit: rahaa ja aikaa. Tutkijoilla pitäisi olla joustavat työajat, jotta tutkimusta ei tarvitse tehdä normaalin päivätyön ja päivystysten päälle. Toisaalta lainsäädäntö on viime vuosina vaikeuttanut tutkimuksen teon aloittamista.
”HUS ja Helsingin yliopisto tekevät parhaansa, jotta toisiolaki saataisiin korjattua niin, että tutkimusmahdollisuudet olisivat paremmat. Ei kukaan halua tehdä ensin kahta vuotta töitä sen eteen, että pääsee aloittamaan tutkimuksen”, Johanna Arola toteaa.
HUSin ja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan yhteisö
- 10 000 opiskelijaa (perustutkinto-opiskelijat, erikoistuvat lääkärit ja tohtorikoulutettavat)
- Noin 40 prosenttia kaikista suomalaisista tieteellisistä lääketieteen julkaisuista
- 3 000 tieteellistä julkaisua vuodessa
- 130 väitöskirjaa vuodessa
- 150 henkilötyövuotta kaksoisviroissa eli osaksi HUSissa, osaksi yliopistolla
Ajanvarauskirjeitä selkiytetään asiakaspalautteen avulla
HUS lähettää vuosittain asiakkailleen postitse noin 1,5 miljoonaa potilaskirjettä, joista ajanvarauskirjeitä on noin puolet.
Ajanvarauskirjeissä on varatun ajan lisäksi tietoa saapumisesta sairaalaan sekä ohjeita vastaanottoon tai toimenpiteeseen valmistautumiseen. Keskimäärin kirjeiden pituus on noin seitsemän sivua, mutta pahimmillaan paperia voi olla jopa 30 sivua.
”Olemme saaneet asiakkailta ja henkilöstöltä paljon palautetta siitä, että ajanvarauskirjeet ovat sekavia ja pitkiä. Osa asiakkaistamme haluaisi asioida ainoastaan digitaalisesti. Palautteen pohjalta käynnistimme alkuvuodesta projektin, jonka tavoitteena on selkiyttää ajanvarauskirjeitä ja mahdollistaa digitaalinen asiointi”, asiakaskokemuspäällikkö Niina Källman kertoo.
Ajanvarauskirjeiden kehittämisessä on kaksi osaa: itse kirjeen selkeyttäminen sekä mahdollisuus valita kirjeen lähetystapa. Jatkossa asiakas voi valita haluaako hän HUSin kirjeet postitse vai sähköisenä Maisa-palvelun kautta.
”Potilaskirjeiden tulostaminen ja lähettäminen postitse maksaa noin 1,7 miljoonaa euroa vuodessa”, Källman toteaa.
Mitä useampi asiakas valitsee jatkossa sähköisen kirjeen, sitä enemmän säästyy myös rahaa.
Uusi ajanvarauskirje käytössä alkuvuodesta 2025
Uutta, lyhyempää ajanvarauskirjeen pohjaa on kehitetty yhdessä henkilöstön kanssa ja testattu asiakasraadeissa ja kokemusasiantuntijoilla. Palautteen pohjalta kirjepohjaa on tiivistetty ja yksinkertaistettu. Epäolennaisia osioita on karsittu pois ja asiakkaan kannalta tärkeimmät asiat on nostettu selkeästi esiin. Myös kognitiivinen saavutettavuus on huomioitu.
”Meillä on asiakkaina paljon maahanmuuttajia ja ihmisiä, joilla on kognitiivisia haasteita. Selkeä ja yksinkertainen kieli palvelee kaikkia”, Källman sanoo.
Yleiseen kirjepohjaan pitää usein lisätä tulevaan käyntiin liittyviä asioita. Kirjepohjan lisäksi tekeillä on myös ohjeistus siitä, miten pohjaa voi muokata. Tavoitteena on, että jatkossa kaikki HUSista lähtevät ajanvarauskirjeet olisivat yhtenäisiä, vaikka sisällöissä onkin eroja.
Uutta kirjettä pilotoidaan syksyllä ja kaikkien käytössä sen pitäisi olla alkuvuodesta 2025, jos Apotin muutokset etenevät aikataulussa. Sähköinen kirje on jo käytössä ja siitä viestitään potilaille syksyn aikana.
”Jatkossakin kuuntelemme asiakkaiden ja henkilöstön antamaa palautetta ja kehitämme kirjeitä edelleen”, Källman lupaa.
Artikkeli on julkaistu alun perin Husarissa 3/2024.
Katso myös
Asiakkaan kuuntelu – miksi ja miten sitä tehdään?
HUSin strategisena tavoitteena on Suomen paras asiakaskokemus vuoteen 2027 mennessä. Hyvä asiakaskokemus perustuu asiakkaan kuunteluun: mitä mieltä asiakkaat ovat saamastaan palvelusta ja mitä he toivoisivat tulevaisuudessa.
Ennen kaikkea hyvä asiakaskokemus syntyy arvostavasta kohtaamisesta ja osallistumisesta omaan hoitoon. HUSin asiakasosallisuusohjelmaan on koottu tapoja, joilla asiakkaat voivat osallistua omaan hoitoonsa, muiden potilaiden tukemiseen sekä toiminnan ja palvelujen kehittämiseen.
”Hyvää asiakaskokemusta ei voi syntyä ilman hyvää asiakasosallisuutta. Asiakasosallisuusohjelma on ikään kuin ohjekirja henkilöstölle siitä, miten ammattilaiset voivat tukea asiakkaan osallistumista”, kehittämispäällikkö Anu Toija sanoo.
Osallisuuden kokemus syntyy vuorovaikutuksessa
Kaikkia potilaita koskettava asiakasosallisuuden muoto on omaan hoitoon osallistuminen. Potilaalle ja omaisille pitäisi aina syntyä tunne siitä, että heidät on kohdattu arvostavasti, ja he saavat riittävästi tietoa hoidosta ja sen etenemisestä ymmärrettävässä muodossa.
”Osallisuuden kokemus syntyy vuorovaikutuksessa. Asiakkaalla pitää olla tunne, että hän voi vaikuttaa omaan hoitoonsa”, Toija sanoo.
Hoitotulokset ovat parempia, kun asiakas osallistuu. Hän sitoutuu silloin paremmin hoitotoimenpiteisiin ja omahoitoon. Osallisuus parantaa myös kommunikaatiota hoitohenkilöstön ja asiakkaan välillä, mikä lisää luottamusta.
Omista kokemuksista apua muille potilaille ja palvelujen kehittämiseen
Asiakkaat voivat osallistua myös vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen kautta. Tutkimukset osoittavat, että vertaistuella on suuri merkitys. Kun potilas kohtaa muita saman kokeneita, hän näkee, mitä sairaus voi tarkoittaa, ja miten sen kanssa voi selviytyä. Siksi kaikkia potilaita olisi hyvä rohkaista vertaistuen piiriin.
Kolmas asiakasosallisuuden muoto on palvelujen kehittämiseen osallistuminen esimerkiksi asiakasraatien, kokemusasiantuntijatoiminnan tai palautteen antamisen kautta.
Suurin osa asiakaspalautteesta annetaan suoraan hoitotilanteessa. Noin 95 prosenttia, potilaiden antamasta palautteesta on positiivista. Siinä korostuvat erityisesti onnistuneet kohtaamiset.
Asiakaspalautekyselyihin tulee noin 600 000 vastausta vuodessa, suurin osa tekstiviestillä.
”80 prosenttia vastaajista kirjoittaa tekstiviestipalautteeseen myös vapaata tekstiä. Näistä löydämme kehittämiskohteita”, asiakaskokemuspäällikkö Katriina Mikkonen kertoo.
Palautetta voi antaa myös hus.fi-verkkosivujen tai hoitotyön potilaspalautekyselyn kautta.
”Palaute menee tiedoksi osastoille ja niistä kerrotaan henkilöstölle. Palautteesta löytyy myös HUS-tasoisia kehittämiskohteita, kuten ajanvarauskirjeiden parantaminen”, Mikkonen kertoo.
Asiakkaat voivat osallistua monella tavalla:
- Antamalla palautetta tai vastaamalla asiakastyytyväisyyskyselyyn.
- Osallistumalla kokemustoimintaan asiakasraadeissa tai kokemusasiantuntijana.
- Toimimalla vapaaehtoisena vertaistukijana tai pitämällä OLKA-pisteellä teemapäiviä.
Artikkeli on julkaistu alun perin Husarissa 3/2024.
Mistä HUSin rahat tulevat ja mihin ne menevät?
HUSin rahoitusmalli muuttui vuoden 2023 alussa. Nyt Uudenmaan hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki maksavat HUSille etukäteen sovitun rahamäärän vuosittain. Sen on riitettävä kuluihin. HUS ei saa rahoitusta suoraan valtiolta.
Aiemmin HUS laskutti kuntia jokaisesta potilaasta ja tehdystä toimenpiteestä, eli suoritteista. Tämä tarkoitti sitä, että tehdyn työn ja rahan määrä kasvoivat samassa suhteessa. Enää tämä ei onnistu.
Tänä vuonna valtio rahoittaa koko Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa vajaalla seitsemällä miljardilla eurolla. Nämä rahat jaetaan Helsingille ja Uudenmaan hyvinvointialueille. Ne päättävät, kuinka suuren osan budjetistaan ne antavat erikoissairaanhoidolle eli HUSille. Samoista rahoista kilpailevat myös perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut. Vaikka HUSin kulut kasvaisivat esimerkiksi kalliimpien hoitojen, potilasmäärien kasvun tai energianhinnan nousun vuoksi, ei lisää rahaa tule mistään.
”HUS ei saa yhtään rahoitusta suoraan valtiolta. Kaikki rahoitus tulee Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin kautta. Siirtyminen suoriteperusteisesta laskutuksesta talousarvioraamiin on ollut meille monella tapaa täysin uudenlainen tilanne”, toimitusjohtaja Matti Bergendahl sanoo.
Erikoissairaanhoidon osuus sote-rahoista noin kolmannes
Bergendahlin mukaan erikoissairaanhoidon osuus vajaan seitsemän miljardin sote-rahoista pitäisi olla noin kolmasosa. Nyt se on hieman tämän alle.
”Voi kysyä, onko se oikein vai väärin. Joidenkin mielestä osuuden pitäisi olla jopa 40 prosenttia.”
Nyt 70 prosenttia HUSin rahoituksesta, eli noin kaksi miljardia euroa, tulee Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin kautta. Noin miljardi euroa tulee asiakasmaksujen kautta, maksuina muualta Suomesta ja pieni osa on tutkimusrahoitusta. Yliopistosairaalarahoitusta HUS ei saa suoraan, toisin kuin muut yliopistosairaalat.
Muualle Suomeen tuotettu vaativa erikoissairaanhoito laskutetaan edelleen suoriteperusteisesti samoin valtakunnalliseen erityisvastuuseen kuuluva vaativin erikoissairaanhoito kuten elinsiirrot.
Toiminnan ja talouden välinen linkki entistä vahvempi
Talousarvion rakentaminen lähtee kuluista ja toiminnasta. Ensin on katsottava, kuinka paljon henkilöstöä on, ja kuinka paljon tietyssä yksikössä on aiempina vuosina hoidettu potilaita. Kulut kohtaavat sitten rahoituksen.
”Toiminnan ja talouden linkki on nyt paljon läheisempi kuin aiemmin. Sen ymmärtäminen olisi todella tärkeää”, Bergendahl sanoo.
Käytännössä etukäteen sovittu rahamäärä tarkoittaa sitä, että HUSin yksiköt eivät voi enää toimia oman mielensä mukaan, vaan rahankäytössä on huomioitava kokonaisuus. Jos joku tuhlaa liikaa, muille jää vähemmän. Sairaalassa on aina tietyt kiinteät kulut kuten vuokrat, sähkö tai lämmitys sekä suurimpana henkilöstökulut eli palkat. Muuttuvia kuluja ovat esimerkiksi leikkausten tai synnytysten kulut kuten erilaiset tarvikkeet.
”Kysymys on, kuinka paljon voimme kohdentaa rahaa tiettyyn toimenpiteeseen tai tapahtumaan? Nyt on mietittävä, mitä saadulla rahamäärällä pystyy tekemään, koska lisää rahaa ei tule”, Bergendahl tiivistää.
Tärkeä ymmärtää, mitä kaikki maksaa
Bergendahl allekirjoittaa sen, että vajaa seitsemän miljardia on paljon rahaa ja sillä on tultava toimeen.
”Terveydenhuollossa ei ole totuttu miettimään asioita rahan eli talouden ja tuotannon eli toiminnan kautta, koska olemme täällä potilasta varten. Tämä maksaa todella paljon ja meidän on mietittävä, miten tämä ratkaistaan. Sen ymmärtäminen, mitä kaikki maksaa on todella tärkeää. Ei kukaan yksityiselämässäänkään osta miljoonan euron asuntoa, jos siihen ei ole varaa.”
Toimintatuotot
- Jäsenmaksuosuus eli Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin erikoissairaanhoidon rahoitus 2 094 miljoonaa euroa
- Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta eli erikoissairaanhoidon tuotot muilta maksajilta sekä muiden sairaanhoidollisten palvelujen tuotot jäseniltä 643,5 miljoonaa euroa
- Myyntituotot ei-sairaanhoidollisista toiminnasta esim. laitoshuolto- ja logistiikkapalvelut 166,5 miljoonaa euroa
- Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus 26,6 miljoonaa euroa
- Maksutuotot eli asiakasmaksut 86,4 miljoonaa euroa
- Tuet ja avustukset, kuten esim. ulkoinen tutkimusrahoitus, lahjoitukset ja palkkatuki 27,1 miljoonaa euroa
- Muut toimintatuotot yhteensä eli käyttöomaisuuden myyntivoitot sekä vuokratuotot 30,7 miljoonaa euroa
Toimintatuotot yhteensä 3 075 miljoonaa euroa
Toimintakulut
- Henkilöstökulut 1 667,8 miljoonaa euroa
- Sairaanhoidollisten palvelujen ostot, kuten esim. Uudenmaan asukkaiden hoito muilla hyvinvointialuilla 167,9 miljoonaa euroa
- Asiantuntijapalvelujen ostot, kuten työvoiman vuokraus, ICT-palvelut, postipalvelut ja vakuutukset 282,8 miljoonaa euroa
- Puhtaanapito ja pesulapalvelut 30,2 miljoonaa euroa
- Rakennusten ja alueiden remontit ja kunnossapito 48,3 miljoonaa euroa
- Koneiden ja laitteiden kunnossapito 19 miljoonaa euroa
- Majoitus- ja ravitsemuspalvelut 6, 6 miljoonaa euroa
- Matkustus ja kuljetus, kuten potilaiskuljetukset sekä henkilökunnan matkakustannukset 24,6 miljoonaa euroa
- Henkilökunnan koulutus ja työterveyshuolto 22,3 miljoonaa euroa
- Muiden palvelujen ostot 13,3 miljoonaa euroa
- Elintarvikkeet potilas- ja henkilöstöaterioihin 13,1 miljoonaa euroa
- Lääkkeet ja hoitotarvikkeet 434 miljoonaa euroa
- Lämmitys, sähkö, kaasu ja vesi 31,4 miljoonaa euroa
- Kalusto ja välineistö 16,9 miljoonaa euroa
- Muut aineet, tarvikkeet ja tavarat 23,2 miljoonaa euroa
- Avustukset, kuten hengityshalvauspotilaiden itse palkkaamat avustajat 1 miljoonaa euroa
- Vuokrat, kuten toimitilojen, koneiden ja laitteiden vuokrat 119,5 miljoonaa euroa
- Muut toimintakulut kuten kiinteistöverot ja luottotappiot 14,9 miljoonaa euroa
Toimintakulut yhteensä 2 937 miljoonaa euroa
Rahoituskulut 16,8 miljoonaa euroa
Poistot ja arvon alentumiset 121 miljoonaa euroa
Kaikki kulut yhteensä (toimintakulut, rahoituskulut ja poistot) 3 075 miljoonaa euroa
Artikkeli on julkaistu alun perin Husarissa 1/2024.
Sinua saattaisi kiinnostaa
Mitä eri toimenpiteet oikeasti maksavat?
Mitä erikoissairaanhoidon toimenpiteet oikeasti maksavat, ja mitä asiakas niistä maksaa? Kokosimme todelliset kustannukset kolmesta tavallisesta toimenpiteestä: avosydänleikkauksesta, alatiesynnytyksestä ja murtuneen ranteen kipsauksesta.
Avosydänleikkaus
- Yksi avosydänleikkaus maksaa keskimäärin 20 000–30 000 euroa. Elinsiirtoleikkausten kustannukset ovat huomattavasti suuremmat.
- Karkeasti arvioiden kustannuksista 40 % tulee itse leikkaustoimenpiteestä, 30 % tehohoidosta, 20 % vuodeosastohoidosta, 10 % kalliista tarvikkeista sekä kuvantamis- ja laboratoriotutkimuksista.
- Potilas maksaa yhdestä hoitopäivästä sairaalassa 54,60 euroa.
- HUSissa tehtiin vuonna 2023 noin 800 avosydänleikkausta. Iso osa leikkauksista oli sepelvaltimoiden ohitusleikkauksia. Avosydänleikkauksissa hoidettiin myös sydämen läppävikoja, korjattiin aortan repeämiä tai laajentumia sekä erilaisia synnynnäisiä sydänvikoja. Lisäksi tehtiin sydämen- ja keuhkojen siirtoleikkauksia.
Alatiesynnytys
- Normaalisti sujuva alatiesynnytys maksaa keskimäärin 3 600 euroa.
Kustannus pitää sisällään synnytyksen sekä hoitojakson synnyttäneiden vuodeosastolla. Kustannuksesta noin 60 % tulee vuodeosastohoidosta ja noin 40 % synnytyksestä. - Potilas maksaa itse synnytyksestä ja esimerkiksi kolmen päivän vuodeosastohoidosta 163,80 euroa.
- Vuonna 2023 HUSissa synnytettiin 15 285 kertaa, näistä 77 % oli alatiesynnytyksiä ja 23 % keisarinleikkauksia.
- Vauvoja syntyi yhteensä 15 493, vauvoista kaksosia oli 384 ja kolmosia kuusi.
Murtunut ranne
- Murtuneen ranteen tutkimus ja kipsaus päivystyspoliklinikalla maksaa keskimäärin 540 euroa. Kustannuksista noin 50 % tulee päivystyskäynnistä, 25 % kuvantamistutkimuksista ja 25 % kipsauksesta.
- Kun ranne murtuu, yleisimmin murtuu värttinäluun alaosa. Riippuen tapauksesta ranteensa murtanut potilas joutuu pitämään kipsiä kädessään neljästä viiteen viikkoa.
- Murtumaa kontrolloidaan 1–2 kertaa riippuen siitä, onko kyseessä ollut hyväasentoinen murtuma vai murtuma, joka on jouduttu asettamaan paikoilleen.
- Aikuinen potilas maksaa yhdestä käynnistä itse 46 euroa, alle 18-vuotiaalle käynti on ilmainen.
- Rannemurtumiin liittyviä päivystyskäyntejä oli HUSissa viime vuonna reilu 3 000.
Artikkeli on julkaistu alun perin Husarissa 1/2024.
Viisaita säästöjä
Kun rahaa on niukasti, on kaikkien HUSin yksiköiden löydettävä säästöjä omasta toiminnastaan. Säästäminen ei kuitenkaan aina tarkoita heikennyksiä. Kuten seuraavat esimerkit osoittavat, parhaimmillaan se voi parantaa potilaan hoitoa ja henkilöstön työtyytyväisyyttä, kehittää toimintaa ja edistää ympäristövastuuta.
Lasten insuliinipumppudigipolku vähentää sairaalapäivien tarvetta
Terveyskylän Omapolulla sijaitseva lasten insuliinipumppudigipolku säästää vuosittain noin 90 000 euroa perinteiseen hoitoon verrattuna. Vuoteen 2026 mennessä kumuloituvien säästöjen on arvioitu olevan noin 365 000 euroa.
”Perinteisesti insuliinipumppuhoidon aloituksen yhteydessä potilas on ollut kolme päivää vuodeosastolla tai päiväsairaalassa. Kun ohjaus saadaan digihoitopolulla, sairaalapäivät on voitu pudottaa yhteen. Tämä säästää resurssia jopa 200 päivää vuodessa. Potilaat perheineenkin hyötyvät: polun ansiosta potilaiden ja heidän vanhempiensa poissaolo koulusta ja töistä on lyhyempi”, osastonlääkäri Mari Pulkkinen kertoo.
Diabeteslääkäri on etäyhteydessä perheeseen kaksi päivää pumpun aloituksen jälkeen ja tarkistaa, onko kaikki lähtenyt sujumaan hyvin. Perhe tulee diabeteshoitajan vastaanotolle tai etävastaanotolle kaksi viikkoa hoidon aloituksen jälkeen. Vähentyneet osastopäivät lisäävät pumppuhoidon saatavuutta, kun yhä useammalle potilaalle voidaan tarjota hoidon aloitusta.
Insuliinipumppudigipolku on tarkoitettu 3–15-vuotiaille potilaille vanhempineen. 60-70 prosenttia diabetekseen sairastuneista lapsista ja nuorista siirtyy digihoitopolulle kahden vuoden sisällä sairastumisesta.
Kotidialyysi parantaa potilaan elämänlaatua
Useimmille potilaille kotona tehtävä dialyysihoito on hyvä vaihtoehto, sillä hoidon voi rytmittää omaan arkeen sopivaksi. Myös hoitotulokset ovat erinomaiset. Kotidialyysi ei vaadi erityistaitoja. Hoito opetetaan sairaalassa ja ammattitaitoinen henkilökunta varmistaa aina, että potilas hallitsee dialyysihoidon ennen kotiin siirtymistä.
”Tiedämme erilaisista tutkimuksista, että potilaan ennuste ja vointi ovat paremmat, jos hän hoitaa itsensä kotihoidossa. Myös elämänlaatu on parempi”, nefrologian ylilääkäri Agneta Ekstrand sanoo.
Potilaalle koituvan arjen helppouden lisäksi kotidialyysi säästää rahaa.
Sairaalaympäristössä toteutetun keskushemodialyysin vuosikustannukset ovat noin 74 000 euroa potilasta kohden. Kotihemodialyysin hinnaksi tulee noin 31 000 euroa, joten dialyysi voi tulla yli puolet edullisemmaksi kotona tehtynä kuin sairaalassa toteutettuna.
Kotidialyysihoitajan työ on suhteellisen itsenäistä ja kotidialyysit ovatkin pitkälti hoitajavetoisia yksiköitä, vaikka lääkäri on tietysti mukana ja tekee kaikki lääketieteelliset päätökset.
”Kotidialyysihoitajat ovat hyvin sitoutuneita työhönsä ja tutustuvat useiden tapaamisten myötä hyvin potilaisiinsa. Monia hoitajia tällainen työ motivoi vaihtoehtona sairaaladialyysihoidolle”, Ekstrand sanoo.
Potilasruokahävikkiä torjumalla miljoonien eurojen säästöt
Potilasaterioista syntyy huomattava määrä ruokahävikkiä. Laskelmat osoittavat, että hävikkiä vähentämällä säästöt voisivat olla miljoonia vuodessa. Joka aterialta keittiöihin palautuu useita ruokatarjottimia täysin koskemattomina.
Runkopalvelujen toteuttamassa lounas- ja päivällishävikin havainnoinnissa huomattiin, että eniten aterioita jäi potilailta syömättä päivällisellä. Yleisimmät syyt koskemattomiin aterioihin ovat ruoan tilaaminen potilaalle, joka on esimerkiksi tutkimuksessa, merkitty ravinnotta olevaksi tai jo kotiutunut.
Hävikkiä syntyi havainnointiaikana joka osastolla keskimäärin yli 50 ateriaa tilatuista 450 ateriasta. Tämä tekee rahassa mitattuna noin 400 euroa viikossa kullakin osastolla. Yhden vuodeosaston hävikki olisi keskimäärin yli 20 000 euroa vuodessa ja HUSin noin sadalla vuodeosastolla yli 2 miljoonaa euroa vuodessa.
Runkopalvelujen erikoissuunnittelija Tanja Partasen mielestä kommunikaation ja informaation kulun tulisi olla mahdollisimman ajantasaista.
”Esimerkiksi potilaan tulohaastattelu vaikuttaa ruoan jakoon ja tarjoiluun merkittävästi. Myös potilaan kotiutumisen reaaliaikainen tieto vähentäisi hävikin määrää, kun tieto saadaan välitettyä keittiölle ennen ruoan valmistusta ”, hän sanoo.
Myös potilaan oma valinnanvapaus vähentää ruokahävikkiä. HUSissa ollaan kevään aikana ottamassa käyttöön Minun Ateriani -sovellus, jonka kautta potilas voi itse valita mieleisensä eri lounas- ja päivällisvaihtoehdoista.
Artikkeli on julkaistu alun perin Husarissa 1/2024.
Verso Vision valvoo vaeltelevia potilaita ja estää kaatumisia
Kaatuminen on yleisin tapaturma sairaaloissa. Tekoälyn avulla kaatumisia voidaan kuitenkin ehkäistä.
Hoitajan taskussa oleva puhelin alkaa hälyttää. Pian sen näytölle avautuu näkymä potilashuoneeseen, jossa potilas on hivuttautumassa yli sängyn laitojen.
Seuraavaksi hälytys soi osaston käytävällä. Käytävän näytölle ilmestyy teksti ”vuoteesta nousu” sekä potilaan huoneen numero. Ennakkohälytyksen ansiosta potilas ehditään napata kiinni ja saatella takaisin vuoteeseen ennen kuin hän kaatuu ja satuttaa itsensä.
Ongelma: Sairaalakaatumiset aiheuttavat inhimillistä ja taloudellista haittaa
Yleisin tapaturma sairaaloissa on kaatuminen. Eniten potilaat kaatuvat kuntoutuksessa, neurologisissa yksiköissä ja psykogeriatriassa. Kaatujista 80 prosenttia on yli 60-vuotiaita.
Kaatumiset aiheuttavat haittaa 47 prosentille kaatujista. Ne johtavat pahimmillaan vakaviin loukkaantumisiin, murtumiin, kallonsisäisiin vuotoihin ja aivovammoihin.
Sairaalakaatumisesta syntyy kustannuksia, vaikka siitä ei tulisi potilaalle vammaa. Kustannuksia tulee muun muassa tutkimuksista, seurannasta, lääkityksestä ja hoitojakson pidentymisestä. Lisäksi kaatumiset vievät paljon hoitohenkilökunnan aikaa ja resursseja.
Kaatumistapaturmien aiheuttamia täsmällisiä kustannuksia HUSissa on vaikea arvioida, koska varsinaista tutkimusta ei ole Suomessa tehty. Kustannukset eivät myöskään ole vertailukelpoisia esimerkiksi Yhdysvaltoihin.
”Eri tutkimuksissa sairaanhoidon kustannukset ovat tavallisesti vaihdelleet 1 000–20 000 euron välillä potilasta kohden. Mutta esimerkiksi lonkkamurtuman hoidon kustannukset potilaan ensimmäisenä vuonna ovat yli 30 000 euroa”, sanoo kehittämispäällikkö Anniina Heikkilä HUSin hoitotyön johdosta.
Ratkaisu: Tekoälyn avulla toimiva Verso Vision -järjestelmä hälyttää kaatumisriskistä
HUSin Sydän- ja keuhkokeskus on mukana tutkimushankkeessa, jonka tarkoituksena on selvittää, kuinka paljon uuden teknologian avulla voidaan vähentää sairaalakaatumisia.
Verso Vision -kaatumisenestojärjestelmä on ollut käytössä Meilahden kolmiosairaalan keuhkosairauksien osastolla 6B marraskuusta 2023 lähtien. Verso Vision analysoi tilaa ja liikettä potilashuoneessa tekoälyn ja videoanalytiikan avulla. Järjestelmä hälyttää riskitilanteista, jotka voivat johtaa potilaan kaatumiseen.
Osastolla on alusta asti sovittu, että hälytyksiin reagoi se, joka on lähinnä potilashuonetta.
”Sama sääntö koskee hoitajia, lääkäreitä ja vaikka laitoshuollon henkilökuntaa”, kertoo sairaanhoitaja Pia Ellis, jonka mukaan järjestelmästä on ollut apua vähintään viikoittain.
Järjestelmää voi käyttää erilaisille potilastyypeille. Osan kohdalla hälytys tulee, kun vain käsi tai jalka nousee laidan yli. Toisille potilaille hälytyksen voi asettaa niin, että he voivat ruokailla sängyn laidalla, mutta järjestelmä aktivoituu, kun he nousevat seisomaan. Verso Vision hälyttää myös silloin, kun joku kaatuu.
Järjestelmästä hyötyvät monenlaiset potilasryhmät, kuten teho-osastolta tulleet, muistisairaat, iäkkäät ja letkuissa kiinni olevat henkilöt, joiden ei ole hyvä nousta sängystä omin päin. Verso Vision on tällä hetkellä käytössä osastolla viidessä huoneessa ja sen saa suljettua, jos sitä ei tarvita.
Ellis arvioi, että vaeltelevan potilaan hyöty Verso Visionista on ollut jopa 100 prosenttia. Satsaus maksaa itsensä nopeasti takaisin, kun kaatumisia ja pahoja loukkaantumisia on jo nyt saatu vähennettyä.
”Kerran ehdin juuri ottaa kopin, kun potilas oli jo kiivennyt laitojen yli. Kun hälytyksen jälkeen tulin huoneeseen, potilas seisoi jo keskellä lattiaa ja oli lähdössä liikkeelle. Verso Vision tuo meille ehdottomasti lisäturvaa”, kuvailee lähihoitaja Kim Lindström yhtä vähältä piti -tilannetta.
Kaatumisenestojärjestelmä on 6B:n lisäksi käytössä muuallakin Kolmiosairaalassa. Lisäksi sitä hyödynnetään joillakin osastoilla Tornisairaalassa, Siltasairaalassa, Peijaksessa ja Jorvissa.
Mikä Verso Vision?
- Tietokoneohjelmisto, joka analysoi tilaa ja liikettä potilashuoneessa tekoälyn ja videoanalytiikan avulla ilman ihmissilmää. Se ei tallenna videokuvaa.
- Tunnistaa potilaan ja ei-potilaan ja hälyttää vasta, kun huoneessa on pelkkiä potilaita.
- Järjestelmä tunnistaa riskitilanteet ja lähettää automaattisesti hälytyksen hoitajakutsujärjestelmän kautta.
- Järjestelmällä ennaltaehkäistään kaatumisia, vaelteluja ja muita vaaratilanteita.
- Hoitaja pystyy asettamaan kullekin potilaalle yksilölliset hälytykset potilaan tarpeen mukaan, esimerkiksi vuoteesta nousulle, vuoteesta tai huoneesta poistumiselle ja kaatumiselle. Myös WC:ssä vietettyä aikaa voidaan mitata.
Artikkeli on julkaistu alun perin HUSin verkkosivuilla 3.5.2024.
Digitaalisuus on patologian kolmas vallankumous
Digipatologia on yhtä suuri mullistus kuin immunohistokemialliset proteiinivärjäykset 1980-luvulla ja koko genomin sekvensointi 2000-luvulla. Siitä puhutaankin patologian kolmantena vallankumouksena.
Ruudulle piirtyy kaunis kuva violetin eri sävyissä. Patologi Tuomas Mirtti suurentaa kuvaa ja kudoksen rakenteet tulevat näkyviin entistä paremmin. Jos Mirtti haluaisi pyytää konsultaatiota näytteestä, se ei enää vaatisi näytelasin postittamista. Kollega voisi katsoa samaa näytettä digitaalisena reaaliaikaisesti.
Mirtin työpöydällä seisoo patologin mikroskooppi. Sillekin on vielä paikkansa, vaikka Mirtin työpaikalla Meilahden patologialla kaikista histologisista näytteistä, eli kudosnäytteistä, annetaan lausunto nykyään digitaalisesti.
”Sytologiset, eli irtosolunäytteet, ovat skannerille hieman haastavampia. Niidenkin digitalisointi kehittyy kuitenkin jatkuvasti”, Mirtti kertoo.
Digipatologiassa koko näytteen näkee kerralla
Digipatologiassa näyte valmistellaan kuten perinteisessä patologiassa. Se pilkotaan, prosessoidaan, valetaan parafiiniin, leikataan ja värjätään näytelaseille ohuina leikkeinä. Sitten se skannataan digitaaliseen muotoon.
”Oma kokemukseni on, että lausunnon antaminen digitaalisista näytteistä on nopeampaa. Mikroskoopilla näytettä katsotaan ikään kuin avaimenreiästä, ruudulla näkee koko näytteen kerralla. Digipatologiassa pitää kuitenkin omaksua uusi tapa katsoa näytettä. Sanoisin, että tottumiseen menee parisen viikkoa”.
Myös tutkimustieto tukee Mirtin havaintoa nopeammasta lausunnon antamisesta.
Meilahden patologian laboratoriossa viisi skanneria skannaa näytteitä tarvittaessa ympäri vuorokauden. Suurimpaan skanneriin mahtuu yhtä aikaa 1000 näytelasia. Lasin läpi voi seurata, miten skanneri automaattisesti poimii uuden lasin ja palauttaa jo skannatun paikalleen. Pienempiin skannereihin mahtuu 450 lasia. Laitteet skannaavat yhden erän noin kahdeksassa tunnissa ja lähettävät kuvat automaattisesti laboratoriojärjestelmään.
“Volyymit ovat meillä suuria. Vuodessa skannattavia laseja kertyy 600 000–700 000. Päivätasolla se tekee 2000–2500 lasia”, Mirtti kertoo.
Joskus se pöydällä seisova mikroskooppikin vielä pääsee tositoimiin myös kudosnäytteiden osalta.
”Huonolaatuinen leike voi olla pakko katsoa mikroskoopilla tai skannata uudestaan. Tällaisia on oman kokemukseni mukaan muutama digitoitu lasi tuhannesta”.
Tekoäly tekee tuloaan myös patologiaan
Tekoälykin kolkuttaa ovella, vaikka se ei suuremmassa mittakaavassa ole vielä patologiaan tullut. Esimerkiksi eturauhas- ja rintasyövän diagnostiikkaan on kuitenkin jo olemassa tekoälyratkaisuja.
“Ratkaisuja kehitetään jatkuvasti. Tulevaisuudessa tekoäly voisi esimerkiksi seuloa pois näytteitä, joita ei ole tarpeen tutkia tarkemmin tai hälyttää epäilyttävien näytteiden kohdalla. Toki patologi aina varmistaa diagnoosin. Yleinen käsitys maailmalla on, että vuoteen 2030 mennessä tekoäly on vahvasti mukana patologian arjessa”, Mirtti sanoo.
Nähtäväksi jää, onko silloin luvassa patologian neljäs vallankumous.
Artikkeli on julkaistu alun perin Husarissa 4/2023.
