Siirry pääsisältöön

Artikkeli Julkaistu 27.9.2022 10.32

Psykologinen turvallisuus on työyhteisön voimavara

Asiasanat:
  • Husari
  • psykologia
  • esihenkilötyö

Psykologinen turvallisuus on välttämätön pohja menestyvälle ja hyvinvoivalle työyhteisölle. Esihenkilöiden rooli on merkittävä, mutta jokainen pystyy osaltaan vaikuttamaan psykologiseen turvallisuuteen.

Jan-Henry Stenberg

Jan-Henry Stenbergin mielestä psykologiseen turvallisuuteen kiinnitetään yleisesti liian vähän huomiota, vaikka se on usein ongelmien taustalla.

Menestyvässä työyhteisössä ihmisten on pystyttävä jakamaan asioita. Se tarkoittaa myös huolien, kysymysten, virheiden ja puolivalmiiden ideoiden sanomista ääneen. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä jokainen pystyy vapaasti olemaan oma itsensä ja ilmaisemaan itseään. 

Jos psykologisessa turvassa on puutteita, vaikuttaa se negatiivisesti työyhteisöön. Taustalla on inhimillisiä pelkoja siitä, mitä asioiden esiintuomisesta voi seurata. HUSin psykososiaalisista hoidoista ja digitaalisesta psykiatriasta vastaava linjajohtaja Jan-Henry Stenberg tunnistaa psykologisen turvallisuuden merkityksen työyhteisössä. 

”Se on välttämätön pohja paitsi työhyvinvoinnille ja työssä jaksamiselle, mutta myös kaikelle tehokkaalle, luovalle ja lisäarvoa tuottavalle työlle. Siihen kiinnitetään yleensä liian vähän huomiota. Ongelmia ratkottaessa taustalla on usein psykologiseen turvallisuuteen liittyviä asioita”, Stenberg kertoo. 

Psykologinen turvallisuus on tärkeää juuri nyt

Vanhat tavat ja ratkaisut eivät välttämättä toimi, jos ympäristö on muutoksessa. Uutta ei kuitenkaan synny, jos uusia ideoita ja ajatuksia ei uskalleta tuoda esiin. Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Kirsi Yli-Kaitala on perehtynyt psykologiseen turvallisuuteen usean vuoden ajan. 

”Nyt on eletty poikkeuksellisissa olosuhteissa ja kannettu paljon huolta. Kaikenlaisten turvallisuutta edistävien asioiden korostaminen on tärkeää ja psykologisen turvallisuuden rooli työssä korostuu entisestään. Kun poikkeusolot vaikuttavat kykyyn keskittyä töihin, on tärkeää antaa mahdollisuus puhua ja myöntää yhteisesti, että ympäristöllä on vaikutuksia”, kertoo Yli-Kaitala.  

Miten Suomi voi -tutkimuksessa on nähty, että korona-aikana etätyön vaikutus hyvinvointiin oli aluksi positiivinen, mutta nyt siinä on nähty laskua. Tuloksista näkyy, että niillä työpaikoilla, joissa henkilöstöstä pidetään huolta, tukea on saatavilla ja vallitsee luottamus sekä arvostus, työntekijät voivat paremmin. 

Kolme tapaa vaikuttaa psykologiseen turvallisuuteen esihenkilönä 

  • Muokkaa odotuksia. Tuo esiin, että virheet ovat sallittuja, puhu työhön liittyvistä epävarmuuksista ja keskinäisistä riippuvuuksista. Korosta tarvetta asioiden ääneen sanomiselle, jotta virheistä voi oppia. 
  • Kutsu osallistumaan. Osoita nöyryyttä ja inhimillisyyttä oman epätäydellisyytesi kautta. Sano ääneen asioita kuten ”tästä en tiedä” tai ”tämä on minullekin uutta”. Luo paikkoja myös epävirallisille keskusteluille ja näe vaivaa oppiaksesi tuntemaan alaisesi. 
  • Rakentava vastaaminen. Kysy kysymyksiä ja kuuntele tarkkaavaisesti mitä sinulle vastataan. Kun ihmiset tuovat huolia ja murheita esiin, kiitä siitä. Tarjoa apua. Pidä kuitenkin huoli, että kaikilla on tiedossa sallitun käyttäytymisen rajat. 

Näin jokainen voi vaikuttaa psykologiseen turvallisuuteen 

  • Kiinnitä huomiota siihen, miten olet vuorovaikutuksessa. Kunnioita eriäviä mielipiteitä ja ole kiinnostunut ihmisistä ihmisinä. 
  • Astu välillä taaksepäin omista tavoitteistasi ja arvioi omaa toimintaasi objektiivisesti. 
  • Ota pienellä kynnyksellä yhteyttä esihenkilöihin ja kollegoihin. 
  • Panosta tutuiksi tulemiseen ja asioiden jakamiseen. 
  • Uskalla tuoda esiin oma haavoittuvaisuutesi ja kysy rohkeasti apua. 
  • Kerro reilusti, jos et osaa tai jos teit virheen. 

Teksti: Pirita Valtonen
Kuvat: Heli Kurimo

Husari 3/2022

Feedback

Löysitkö etsimäsi?