Veriryhmä ja rhesustekijät

 

KYSYMYS:
Sain juuri keskenmenon 11+6 rv:lla. Rheesus-tekijäni on negatiivinen, ja miehelläni se on positiivinen. Voiko siitä olla vaaraa jo alkion kehittymis-vaiheessa? Mieleeni tuli, että minulla on saattanut olla aikaisempiakin raskauksia ja hyvin varhaisia keskenmenoja. Kuukautiskiertoni on epäsäännöllinen, joten en ole tehnyt aina raskaustestiä, kun kuukautiset ovat olleet myöhässä. Välillä vuoto on ollut kovin runsasta, joten kyseessähän on voinut olla varhainen keskenmeno tai useampikin sellainen. Niinpä tämä juuri keskenmenoon päättynyt raskauteni ei ehkä ollutkaan ensimmäinen raskauteni. Minulta ehdittiin ottaa vain yksi verikoe raskauteni aikana 9+1 rv:lla; tällöin veressäni ei ollut vasta-aineita. Jos olisin käynyt yksityislääkärillä tai vaatinut neuvolalääkäriaikaa tavallista aikaisemmin, oltaisiinko veren vasta-aineita seurattu tiheämmin? Tai peräti annettu minulle varalta rokote? VAI onko vasta-aineiden kehittymisestä haittaa vasta raskauden myöhemmässä vaiheessa tai synnytyksen jälkeen? Saattoiko tämä rheesus-asia aiheuttaa keskenmenon? Tiedän, että nyt on myöhäistä tehdä mitään toisin...mutta sitähän alkaa miettiä, olisinko voinut tehdä jotain toisin, jotta en olisi saanut keskenmenoa. Nyt minulle on annettu rokote, joten jos tulen uudelleen raskaaksi, minun ei tarvitse olla huolissani tästä asiasta - eihän?
VASTAUS:
Raskauden aikainen veriryhmäimmunisaatio
Raskauden aikainen veriryhmäimmunisaatio johtuu äidin ja sikiön veriryhmätekijöiden yhteensopimattomuudesta. Lapsi perii puolet veriryhmätekijöistä isältään, joten äidin ja sikiön punasolujen pintarakeet eroavat toisistaan. Sikiön verenkierrosta siirtyy jonkin verran punasoluja istukan kautta äidin verenkiertoon, äidin elimistä tunnistaa sikiön punasolujen vieraat rakenteen ja muodostaa näitä vastaan vasta-aineita. Veriryhmä vasta-aineita on useita, joista yleisin on tekijä D-vasta-aine.
Henkilön Rh-ryhmän määrää D-veriryhmätekijä: Rh-positiivisten punasolujen pinnalla on D-tekijä, kun taas Rh-negatiivisilta se puuttuu. D-immunisaatio on yleisin raskaudenaikainen immunisaatio ja on mahdollinen silloin, kun äiti on Rh-negatiivinen, ja lapsi on Rh-positiivinen perittyään isältä D-tekijän. Jos sikiön punasoluja pääsee äidin verenkiertoon, äiti tunnistaa ne vieraiksi ja alkaa tuottaa niitä kohtaan anti-D-vasta-aineita. Vasta-aineet kulkeutuvat äidistä sikiöön istukan läpi ja sitoutuvat sikiön punasoluihin ja tuhoavat ne. Tämä aiheuttaa sikiölle anemian.
Rh-immunisaatio on harvinainen ensimmäisen raskauksen aikana, mutta sen riski kasvaa Rh-negatiivisella äidillä jokaisen Rh-positiivisen lapsen jälkeen. Tämän takia kaikki Rh-negatiiviset äidit suojataan anti-D-immunoglobuliinilla. Tämä suojaus tulisi antaa Rh-negatiiviselle naiselle aina keskenmenon, raskauden keskeytyksen ja synnytyksen jälkeen.
Neuvola seuloo kaikilta raskaana olevilta veren vasta-aineet. Rh-negatiivisilta äideiltä näyte otetaan useamman kerran raskauden aikana. Mikäli vasta-aineet ovat negatiiviset, ei niillä ole vaikutusta raskauden kulkuun tai ennusteeseen. Positiivinen vasta-ainelöydös aiheuttaa lisäkokeita; määritetään mistä vasta-aineesta on kyse, mikä sen määrä on verenkierrossa ja muuttuuko tämä määrä raskauden aikana. Nämä tekijät yhdessä määräävät raskauden seurannan ja mahdolliset hoidot.
Sinulla on mitatta alkuraskaudessa neuvossa veren vasta-aineet ja vastaus on ollut negatiivinen. Olet saanut oikean suojauksen keskenmenon jälkeen. Pelkästään eri veriryhmä sinun ja miehesi välillä ei lisää keskenmenoriskiä. Mielestäni voit rauhassa yrittää uudestaan raskautta, neuvola seuraa raskauden aikana veren vasta-aineita ja tarvittaessa ohjaa sinut lisätutkimuksiin.

ystävällisin terveisin,
Sari Silventoinen
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri
osastonlääkäri, Hyvinkään sairaala

KYSYMYS:
Hei, Olen 36-vuotias ennestään yhden lapsen äiti. Veriryhmäni on o- ja mieheni ilmeisesti a+ tai ab+. Ensimmäisestä raskaudesta löytyi viimeisessä verikokeessa/synnytyksen yhteydessä (?) anti-d - vasta-aineita, mutta tästä sain tietää vasta synnytyksen jälkeen. Synnytys päätyi muista syistä kiireelliseen sektioon. Tyttö oli Rh+, normaalikokoinen ja muutenkin tilanne oli ok, kellastumista seurattiin toki. Toista lasta yrittäessämme sain kolme peräkkäistä keskenmenoa, myöhäisin niistä oli rv 11. Sain anti-d-piikin joka kerta. Nyt olen rv 33+4 ja viimeisimmässä verikokeessa noin 2vko sitten anti-d-vasta-ainetiitteri oli 8. Mikä on tiitteriluvun oltava, että ryhdytään muihinkin toimenpiteisiin kuin tiitteriarvon seurantaan? Mitä vaihtoehtoja tilanteessa on? Vaikuttaako käyttämäni Klexanepiikit (heterotsygottinen tekijä 5:n pistemutaatio)tilanteen hoitamiseen jos esim. päädytään napaveripunktioon?
Yritetäänkö ensisijaisesti hoitaa vauvaa kohdussa laskettuun aikaan saakka vai voiko edessä olla synnytyksen käynnistys aikaisemmin? Voiko aiempiin kolmeen keskenmenoon osasyynä olla ensimmäisessä raskaudessa tapahtunut mystinen immunisoituminen?
Kovasti huolettaa tämä epätietoisuudessa ja odottelussa eläminen. Tietoa on ammattilaisten taholta kovin vähän.
VASTAUS:
Hei, Immunisaatio on näiden tietojen perusteella tapahtunut jo ensimmäisessä raskaudessa. Syytä on mahdoton osoittaa. Nykyraskaudessa anti-d-vasta-ainepitoisuus on vielä matala (8). Yleisesti ottaen sikiön hemolyyttisen anemian mahdollisuus on olemassa pitoisuuden ollessa 16, jolloin tarvitaan lisäselvittelyitä. Säännöllinen seuranta äitiyspoliklinikalla toistuvin ultraäänitutkimuksin ja anti-d-vasta-ainetasoja määrittämällä ovat kohdallasi tarpeen. Jos ultraäänitutkimuksessa ilmaantuu sikiön anemiaan viittaavat muutokset keskimmäisen aivovaltimon (MCA) virtausnopeudessa niin tehdään napasuonipisto (verensiirtovalmiudessa), jolla saadaan tarkka kuva sikiön anemiasta. Kohdunsisäisiä verensiirtoja annetaan vain selkeässä anemiassa ja varhaisilla viikoilla – tapauksessasi kohdunsisäinen verensiirto ei enää olisi tarpeen, sillä raskaus on jo suhteellisen pitkällä ja anemian hoito on helpompaa synnytyksen jälkeen. Synnytys käynnistetään immunisaatioraskauksissa yleensä ennen laskettua aikaa, mutta harkinta on aina tapauskohtainen. Klexanen voi tauottaa edeltävästi jos napapistosta tarvitaan, koska heterotsygoottinen FV-mutaatio ei ole ehdoton tromboosiprofylaksian aihe raskausaikana jos aiemmin ei ole ollut syvää laskimotukosta tai keuhkoemboliaa. Keskenmenoilla ja immunisaatiolla ei ole osoitettu olevan syy-yhteyttä.

Ystävällisin terveisin
Henri Leminen
LL, erikoistuva lääkäri, naistentaudit ja synnytys
Hyvinkään sairaala