KYSYMYS:
Hei!
Sain sokerirasitustestissä ensimmäisessä mittauksessa arvoksi 5.3. ja diagnoosiksi raskausdiabeteksen. Muut arvot olivat hyvät, viimeinen jo sama kuin ensimmäinen, mikä kai kertoo siitä, että elimistöni käsittelee sokerin hyvin nopeasti? Testi tehtiin kolmen viikon joululoman jälkeen, jolloin olin varmasti syönyt paljon normaalia epäterveellisemmin. Kolmea päivää aiemmin olin palannut viikon lomalta Itävallasta, jossa tuli syötyä turhan paljon vaaleaa leipää ja juotua limpparia. Lisäksi olin saanut neuvolasta ohjeen olla syömättä 10 tuntia. Kokeessa hoitaja sanoi, että 12 tuntia pitäisi olla syömättä mutta koe tehtiin silti. (Halusin kuitenkin mennä kokeeseen, koska en ole siinä ikinä aiemmin ollut, sillä alkoi olla jo kiire koska olin 27.viikolla ja halusin tietysti tietää jos vauvalla olisikin vaaraa). Sinänsä en koe, että arvosta pitäisi olla huolissaan. Yleensä arjessa syön ja liikun säännöllisesti ja terveellisemmin. Minua ahdistaa se, joudunko tuon yhden arvon takia jäämään sairaalaan pitemmäksi aikaa vaikka synnytys olisi ongelmaton ja vauva lääkärintarkastuksessa kunnossa?
VASTAUS:
Hei kysyjä!
Hienoa kuulla, että syöt ja liikut arjessasi säännöllisesti. Oletkin varmasti jo saanut neuvolasta ohjeet verensokerin kotiseurantaan. Poikkeava tulos sokerirasituksessa kertoo äidin alentuneesta sokerinsiedosta, ja tämän vuoksi vauvan verensokeria seurataan synnytyksen jälkeen sairaalassa. Tiuhat imetykset (3 tunnin välein tai tiuhempaan) ja vauvan pitäminen ihokontaktissa suojaavat verensokerin laskulta.
Jos raskausdiabetes on ollut hyvässä hoitotasapainossa ja vauvan verensokeri pysyy hyvänä, riittää vuorokauden mittainen sokeriseuranta. Raskausdiabeetikoiden vauvat voivat kotiutua aikaisintaan 36 tunnin ikäisinä sairaalasta.
Oikein hyvää odotusta toivottaa,
Hanna Syrjämäki, kätilö
HUS/Hyvinkään sairaala
KYSYMYS:
Ensimmäinen lapseni syntyi elektiivisellä sektiolla n. kolme vuotta sitten johtuen jalkatarjonnasta ja suureksi arvioidusta koosta (4,5 kg). Asettavatko aiempi sektio (johon liittyi pitkittynyt jälkivuoto, joka päättyi vasta kaavinnan jälkeen), uudessa raskaudesta raskausviikolla 25 ilmennyt verenvuoto (ei löydetty syytä) ja todettu raskausdiabetes esteitä tulevan synnytyksen suhteen? Onko alatiesynnytys mahdollinen? Voidaanko synnytys käynnistää? Mitä riskejä näihin liittyy? Onko uusi elektiivinen sektio tässä tilanteessa perusteltavissa oleva päätös?
VASTAUS:
Hei, edelliseen synnytykseen liittyvä vuoto ei ole tässä raskaudessa synnytystavan kannalta merkityksellinen. Tämän raskauden selittämätön verinen vuoto tuskin asettaa synnytysestettä, ellei kyse sitten ole eteisistukasta. Tämä sinulta on vuodon yhteydessä varmasti tutkittu. Huonossa hoitotasapainossa oleva raskausdiabetes voi johtaa vauvan kasvamiseen liian suureksi, mikä saattaa olla este alatiesynnytykselle. Vauvan kokoa seurataan raskausaikana, ja sinulle tehdään joka tapauksessa synnytystapa-arvio loppuraskaudesta edeltävän sektion vuoksi.
Alatiesynnytys yhden sektion jälkeen on erittäin mahdollinen. Synnytys voidaan lääketieteellisistä syistä käynnistää sektionkin jälkeen, seuraten tarkoin sitä, etteivät supistukset ole kohdulle liian rajuja. Parasta tietenkin on, jos synnytys käynnistyy luonnollisesti, sillä synnytyksen käynnistäminen ei aina ole helppoa. Täältä löydät lisää tietoa alatiesynnytyksen ja sektion eduista ja haitoista: https://www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys/synnytys-ja-synnytyksestä-toipuminen/synnytystapa-alatie-vai-keisarileikkaus
Elektiivinen sektio yhden aikaisemman sektion jälkeen ei sinänsä ole perusteltu päätös, ellei mitään muita syitä sektiolle (esim. tarjontavirhe, vauvan liian suuri koko, synnytyspelko) tule esiin. Sektiot ovat kuitenkin aina alatiesynnytystä suurempi riski äidille lapselle.
Terveisin
Hanna Syrjämäki, kätilö
HUS/Hyvinkään sairaala
KYSYMYS:
Esikoistani odottaessa minulla todettiin sokerirasituksessa raskausdiabetes. Kotimittauksissa paastoarvot olivat aina alle 4.5 ja aterian jälkeiset arvotkin olivat alle 6, yleensä alle 5.5. Synnytyksen jälkeen vauvalla todettiin matala verensokeri ja tämä kuulemma johtui raskausdiabeteksestä ja äidin korkeista verensokeripitoisuuksista. Synnytys oli normaali alatiesynnytys ja kesto 10h.
Asia jäi pohdituttamaan minua, sillä verensokerinihan ei ollut korkealla muuten kuin sokerirasituksessa. Voiko raskausdiabetes vaikuttaa jotakin muutakin kautta vauvan verensokeriarvoihin ja miten voisin vaikuttaa siihen, ettei vauvalla matalia sokeriarvoja olisi syntyessään (muuten kuin siis pitämällä huolta omasta verensokeristani)? Asia on jälleen ajankohtainen, sillä odotan toista lastani ja toivoisin, että tällä kertaa ei vauvalle tarvitsisi monen päivän sokerimittauksia tehdä. Olen normaalipainon alarajoilla ja koitan muutenkin pitää huolta terveellisistä elämäntavoista.
Kiitos tällaisesta hienosta palvelusta!
VASTAUS:
Hei kysyjä,
Onnittelut uudesta raskaudesta. Ihailtavaa, että olet kiinnostunut omasta ja lapsesi hyvinvoinnista ja mietit, mitä voit tehdä vauvan verensokerin parantamiseksi synnytyksen jälkeen. Olen kerännyt tähän hieman perustietoa ja vinkkejä, joilla voit vaikuttaa asiaan. Osa näistä on varmasti sinulle tuttuja, mutta vastaan nyt pidemmän kautta, koska monet lukevat tätä palstaa.
Raskausdiabetesta sairastavan äidin verensokeripitoisuus on kohonnut, mikä johtaa myös sikiön verensokerin nousuun. Kun verensokeria on paljon, on insuliinintuotanto ylikierroksilla. Insuliini on hormoni, joka kuljettaa verensokerin verestä soluihin, eli se laskee verensokeria. Tämä runsas insuliinineritys jatkuu lapsella myös synnytyksen jälkeen ennen kuin se muutaman päivän sisällä tasaantuu normaalille tasolle. Verensokeria lapsi ei kuitenkaan saa enää samaan tapaan kuin ennen, sillä hän ei ole enää äidin verenkiertoon yhteydessä, joten verensokeri saattaa tämän vuoksi laskea syntymän jälkeen. Tämä on ainoa mekanismi, jolla äidin raskausdiabetes laskee vauvan sokeria. Raskausdiabeetikkoäitien vauvojen verensokeria tarkkaillaan lapsivuodeosastolla kahden vuorokauden ajan. Jos äidin raskausdiabetes on ollut hyvässä tasapainossa ja lapsen verensokeri pysyy hyvänä, voidaan tarkkailu lopettaa vuorokauden iässä. Raskausdiabeteksen lisäksi lapsen verensokeria saattaa laskea suuri- tai pienipainoisuus sekä rankka synnytys.
Sokerirasituksessa todetaan taipumus verensokerin liialliseen nousuun paastossa tai syömisen jälkeen. Diagnoosin jälkeen äiti tarkkailee sokeriarvojaan kotimittauksin. Kuulostaa siltä, että raskausdiabeteksesi on ollut ensimmäisessä raskaudessa hyvässä hoitotasapainossa. Hienoa, että olet motivoitunut hoitamaan vaivaasi. Neuvoloista ja tarvittaessa sairaalan äitiyspoliklinikalta saat ohjausta raskausdiabeteksen ruokavaliohoitoon. Ensimmäisestä raskaudesta ehkä muistatkin, että ruokavaliossa tärkeää on säännöllinen ateriarytmi, kuidut, marjat, vihannekset ja kovan rasvan välttely. Hiilihydraattien tulisi jakautua tasaisesti päivän aterioille ja proteiininlähteiksi sopivat kala, kana, vähärasvainen liha, palkokasvit ja vähärasvaiset maitotuotteet. Hiilihydraatteja ei tule vältellä. Dieetin tehon selvittämiseksi raskausdiabetesta sairastavat tekevät verensokerin omaseurantaa. Mikäli ruokavaliohoito ei ole riittävä, voi olla tarpeen aloittaa insuliinihoito verensokeritasojen laskemiseksi.
Ennen raskautta aloitettu kevyt tai kohtuukuormitteinen ja erityisesti raskas liikunta, jotka jatkuvat raskauden aikana kohtalaisella tai pienellä rasitustasolla saattavat vähentää glukoosihäiriöitä ja raskausdiabeteksen vaaraa. Tämä tieto löytyy raskausdiabeteksen Käypä hoito -suosituksesta. Jos et siis vielä harrasta liikuntaa, nyt on hyvä aika aloittaa. Liikunta raskausaikana on muutenkin hyödyllistä, ja sen ajatellaan parantavan äidin verensokeritasoja. Liikuntasuositus on sama kuin koko väestölle muutenkin, eikä liikuntaharrastuksen aloittamisesta raskausaikana ole haittaa kenellekään. Liiallista painonnousua raskausaika tulee myös välttää, suositeltava painonnousu ihmiselle, jolla on normaali lähtöpaino, on 11,5–16,0 kg. Liikunta ja ruokavalio tukevat painonhallintaa. Raskausdiabeetikoilla on kohonnut riski myöhemmin sairastua 2. tyypin diabetekseen, ja raskausaika onkin hyvä tilaisuus korjata elintapoja mikäli niissä parantamisen varaa on. Toisaalta diabeteksen sukurasite saattaa olla joillakin niin vahva, että hoikka ja liikunnallinenkin sairastuu.
On muutamia asioita, joita voit tehdä pitääksesi vauvasi verensokeritasot hyvinä synnytyksen jälkeen. Vastasyntyneen kanssa kannattaa suosia ihokontaktia sekä aktiivista ja tiheää rintaruokintaa. Nämä ovat oleellisia asioita verensokerin ylläpitämisessä. Ensimmäisen syötön tulisi tapahtua jo synnytyssalissa, mielellään ennen kahden tunnin ikää ja syöttöjä on tämän jälkeen hyvä olla 2-3 tunnin välein päivin öin. Jos vauvasi on väsynyt, voit lypsää hänelle osastolla maitoa. Vauvaa voit pitää jatkuvassa ihokontaktissa - se auttaa vauvaa ylläpitämään verensokeria, sillä hänen ei tarvitse tehdä niin paljon töitä lämmöntuottamiseksi. Ihokontaktilla on myös muita suotuisia vaikutuksia sekä vauvaan että äitiin, ja ihokontaktissa vauva aktivoituu useammin imemään. Luonto on järjestänyt asian niin, että vastasyntynyt pärjää ensimmäiset elinpäivänsä äidin ensimaitopisaroilla, mutta raskausdiabeetikon lapsi voi tarvita enemmän ravintoa runsaan insuliinimääränsä vuoksi. On mahdollista aloittaa rintojen stimulointi jo raskausaikana, mikäli haluat varmistua siitä, että lapsesi saa riittävästi maitoa ensipäivinään. Voit kokeilla käsinlypsyä, ja jos saat maitosaalista talteen, voit pakastaa näitä maitoja ja tarjota niitä vauvalle ensipäivinä imetyksen lisäksi tai jos verensokeri laskee. Lypsämisen voi aloittaa, kun raskaus on täysiaikainen, sillä se saattaa edesauttaa synnytyksen käynnistymistä.
Hyvää vointia toivottaa;
Hanna Syrjämäki, kätilö
HUS/Hyvinkään sairaala
Tässä muutamia linkkejä, ensimmäisestä löydät videon käsinlypsystä.
https://www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys/imetys/imetyksen-käynnistyminen
https://www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys/raskausajan-ongelmat/raskausdiabetes
KYSYMYS:
Hei! Olen 33-vuotias ja esikoiseni on tällä hetkellä 8 kuukautta vanha. Häntä odottaessani sairastuin raskausdiabetekseen (sokerirasituksessa paastoarvo oli erinomainen, 1. tunnin arvo juuri raja-arvon yläpuolella ja 2. tunnin arvo hieman yli 9). Kotimittauksissa sokeriarvot olivat aivan joka kerralla erinomaiset (paastosokeri hieman yli 3, aterian jälkeinen 4-5.5.) Olen normaalipainoinen, mutta isällä ja kummallakin isoisällä on tyypin 2 diabetes. Jo ennen raskautta aloitin terveellisen ruokavalion ja herkkujen välttämisen raskausdiabeteksen pelossa, mutta se iski silti. Oma painoni ei raskauden aikana noussut lainkaan.
Haaveissa olisi toinen raskaus. Koska toista raskautta voisi alkaa yrittää ja kuinka todennäköistä on, että myös siinä saan raskausdiabeteksen? Myös 2 tyypin diabetekseen sairastuminen tulevaisuudessa on mietityttänyt. Kuinka todennäköistä siihen sairastuminen tulevaisuudessa on? Huomaan, että pelko siitä vaikuttaa kovastikin syömisiini ja mielialaani myös tällä hetkellä.
VASTAUS:
Hei, Raskausdiabetes on yleinen sairaus, jonka esiintyvyys on lisääntymässä. Suomessa noin 12 %:lla odottavista äideistä on poikkeava tulos sokerirasituksessa. Tauti on vahvasti perinnöllinen ja tyypin 2 diabeteksen tai raskausdiabeteksen esiintyminen lähisukulaisilla lisää selkeästi riskiä sairastumiseen. Raskausdiabeteksen jälkeen todennäköisyys sairastua tyypin 2 diabetekseen jatkossa on myös selkeästi kohonnut. Yleisesti ottaen voi sanoa, että noin 50 % sairastuu seuraavan 10–20 vuoden sisällä. Tämä koskee kuitenkin lähinnä insuliinihoitoa saaneita raskausdiabeetikoita. Tietoa siitä, miten paljon lievä ruokavaliohoitoinen ja hyvässä tasapainossa oleva raskausdiabetes lisää riskiä saada tyypin 2 diabetes jatkossa, on riittämättömästi. Joka tapauksessa terveellisillä elämäntavoilla, ruokavaliolla ja liikunnalla voidaan pienentää taudin todennäköisyyttä ja siirtää taudin alkamista ja lääkehoidon aloittamisen tarvetta myöhemmäksi. Raskauden jälkeen insuliiniherkkyys palautuu nopeasti raskautta edeltävälle tasolle eikä tarkkaa ruokavaliota tai seurantaa usein enää tarvita. Sokerirasitus olisi kuitenkin hyvä uusia raskauden jälkeen, yleensä noin 6-12 kuukauden kuluttua synnytyksestä (ennen seuraavaa raskautta) ja myöhemmin ainakin vaihdevuosien lähestyessä, jotta tyypin 2 diabeteksen puhkeaminen voidaan tunnistaa ajoissa. Lisäksi paastoverensokeri kannattaa tarkistaa jatkossa ainakin kerran vuodessa.
Hienoa, että raskausdiabeteksesta huolimatta ensimmäinen raskaus sujui ilmeisesti hyvin ja kotimittauksissa sokerit pysyivät tavoitelukemissa eikä ylipainoa ole kertynyt. Tämä vähentää selkeästi sekä riskiä sairastua jatkossa diabetekseen että raskaudenaikaisia riskejä sikiölle. Raskausdiabeteksestä huolimatta normaalipainoisella paino voi nousta raskauden aikana 7-12 kg eli hiilihydraattien ja ylimääräisten herkkujen välttämistä lukuun ottamatta ruokavaliosta ei tarvitse olla turhan huolissaan. Uutta raskautta voi alkaa heti yrittämään. Raskausdiabetes uusiutuu seuraavassa raskaudessa noin kolmanneksella potilaista, jonka vuoksi suositellaan sokerirasituksen tekemistä jo raskausviikoilla 12–16. Lisäksi kannattaa muistaa foolihappolisän aloittaminen jo raskauden suunnitteluvaiheessa, 400µg/vrk.
Toivottavasti pelko diabeteksestä ei vaikuta liikaa jokapäiväiseen elämääsi sekä äitiydestä ja mahdollisesta seuraavasta raskausajasta nauttimiseen. Perimään ei pysty vaikuttamaan mutta terveellisillä elämäntavoilla ja valinnoilla voi vaikuttaa vahvasti taudin puhkeamiseen ja ennusteeseen.
Hyvää kevättä toivottaen,
Marja Makkonen
LT, erikoistuva lääkäri
Naistentaudit ja synnytykset
HUS/Hyvinkään sairaala
KYSYMYS:
Hei! Olen 33-vuotias ja esikoiseni on tällä hetkellä 8 kuukautta vanha. Häntä odottaessani sairastuin raskausdiabetekseen (sokerirasituksessa paastoarvo oli erinomainen, 1. tunnin arvo juuri raja-arvon yläpuolella ja 2. tunnin arvo hieman yli 9). Kotimittauksissa sokeriarvot olivat aivan joka kerralla erinomaiset (paastosokeri hieman yli 3, aterian jälkeinen 4-5.5.) Olen normaalipainoinen, mutta isällä ja kummallakin isoisällä on tyypin 2 diabetes. Jo ennen raskautta aloitin terveellisen ruokavalion ja herkkujen välttämisen raskausdiabeteksen pelossa, mutta se iski silti. Oma painoni ei raskauden aikana noussut lainkaan.
Haaveissa olisi toinen raskaus. Koska toista raskautta voisi alkaa yrittää ja kuinka todennäköistä on, että myös siinä saan raskausdiabeteksen? Myös 2 tyypin diabetekseen sairastuminen tulevaisuudessa on mietityttänyt. Kuinka todennäköistä siihen sairastuminen tulevaisuudessa on? Huomaan, että pelko siitä vaikuttaa kovastikin syömisiini ja mielialaani myös tällä hetkellä.
VASTAUS:
Hei, Raskausdiabetes on yleinen sairaus, jonka esiintyvyys on lisääntymässä. Suomessa noin 12 %:lla odottavista äideistä on poikkeava tulos sokerirasituksessa. Tauti on vahvasti perinnöllinen ja tyypin 2 diabeteksen tai raskausdiabeteksen esiintyminen lähisukulaisilla lisää selkeästi riskiä sairastumiseen. Raskausdiabeteksen jälkeen todennäköisyys sairastua tyypin 2 diabetekseen jatkossa on myös selkeästi kohonnut. Yleisesti ottaen voi sanoa, että noin 50 % sairastuu seuraavan 10–20 vuoden sisällä. Tämä koskee kuitenkin lähinnä insuliinihoitoa saaneita raskausdiabeetikoita. Tietoa siitä, miten paljon lievä ruokavaliohoitoinen ja hyvässä tasapainossa oleva raskausdiabetes lisää riskiä saada tyypin 2 diabetes jatkossa, on riittämättömästi. Joka tapauksessa terveellisillä elämäntavoilla, ruokavaliolla ja liikunnalla voidaan pienentää taudin todennäköisyyttä ja siirtää taudin alkamista ja lääkehoidon aloittamisen tarvetta myöhemmäksi. Raskauden jälkeen insuliiniherkkyys palautuu nopeasti raskautta edeltävälle tasolle eikä tarkkaa ruokavaliota tai seurantaa usein enää tarvita. Sokerirasitus olisi kuitenkin hyvä uusia raskauden jälkeen, yleensä noin 6-12 kuukauden kuluttua synnytyksestä (ennen seuraavaa raskautta) ja myöhemmin ainakin vaihdevuosien lähestyessä, jotta tyypin 2 diabeteksen puhkeaminen voidaan tunnistaa ajoissa. Lisäksi paastoverensokeri kannattaa tarkistaa jatkossa ainakin kerran vuodessa.
Hienoa, että raskausdiabeteksesta huolimatta ensimmäinen raskaus sujui ilmeisesti hyvin ja kotimittauksissa sokerit pysyivät tavoitelukemissa eikä ylipainoa ole kertynyt. Tämä vähentää selkeästi sekä riskiä sairastua jatkossa diabetekseen että raskaudenaikaisia riskejä sikiölle. Raskausdiabeteksestä huolimatta normaalipainoisella paino voi nousta raskauden aikana 7-12 kg eli hiilihydraattien ja ylimääräisten herkkujen välttämistä lukuun ottamatta ruokavaliosta ei tarvitse olla turhan huolissaan. Uutta raskautta voi alkaa heti yrittämään. Raskausdiabetes uusiutuu seuraavassa raskaudessa noin kolmanneksella potilaista, jonka vuoksi suositellaan sokerirasituksen tekemistä jo raskausviikoilla 12–16. Lisäksi kannattaa muistaa foolihappolisän aloittaminen jo raskauden suunnitteluvaiheessa, 400µg/vrk.
Toivottavasti pelko diabeteksestä ei vaikuta liikaa jokapäiväiseen elämääsi sekä äitiydestä ja mahdollisesta seuraavasta raskausajasta nauttimiseen. Perimään ei pysty vaikuttamaan mutta terveellisillä elämäntavoilla ja valinnoilla voi vaikuttaa vahvasti taudin puhkeamiseen ja ennusteeseen.
Hyvää kevättä toivottaen,
Marja Makkonen
LT, erikoistuva lääkäri
Naistentaudit ja synnytykset
HUS/Hyvinkään sairaala
KYSYMYS:
Hei! Hoidetaanko Hyvinkäällä raskausdiabeetikoiden synnytyksiä? Minkälainen käytäntö teillä on esim. verensokerien seurannassa? Saako vauva olla vierihoidossa koko ajan?Hei! sairastavat synnyttäjät voivat synnyttää meillä. Vauva kuuluu syntymänsä jälkeen nk. "riskiryhmään" äidin raskausdiabeteksen vuoksi, ja hänestä seurataan verensokereita lapsivuodeosastolla kahden vuorokauden ajan. Tämän ajan vauva voi olla aivan normaalisti äidin luona vierihoidossa, mikäli verensokeriarvot pysyvät normaaleina. Mikäli verensokerit ei syystä tai toisesta (lisämaidosta huolimatta) pysy hyväksyttävissä lukemissa, voidaan vauva siinä tapauksessa siirtää lastenosastolle "sokeritiputukseen". Käytäntö on hyvin samankaltainen kuin muissakin sairaaloissa. Katri TuurakätilöNaistentaudit ja synnytyksetHyvinkään sairaala
VASTAUS:
Hei! Raskausdiabetestä sairastavat synnyttäjät voivat synnyttää meillä. Vauva kuuluu syntymänsä jälkeen nk. "riskiryhmään" äidin raskausdiabeteksen vuoksi, ja hänestä seurataan verensokereita lapsivuodeosastolla kahden vuorokauden ajan. Tämän ajan vauva voi olla aivan normaalisti äidin luona vierihoidossa, mikäli verensokeriarvot pysyvät normaaleina. Mikäli verensokerit ei syystä tai toisesta (lisämaidosta huolimatta) pysy hyväksyttävissä lukemissa, voidaan vauva siinä tapauksessa siirtää lastenosastolle "sokeritiputukseen".
Käytäntö on hyvin samankaltainen kuin muissakin HUS:in sairaaloissa.
Katri Tuura
kätilö
Naistentaudit ja synnytykset
Hyvinkään sairaala
KYSYMYS:
Hei, Kävin sokerirasituskokeessa, jossa paastoarvo ja 1 tunnin arvo olivat hieman yli sallittujen rajojen. Olen tehnyt nyt kotona sokerimittauksia ja arvot näyttävät todella hyviltä. Jos äidillä on todettu raskausdiabetes, käynnistetäänkö synnytys aina viimeistään laskettuna aikana mikäli se ei käynnisty itsestään? Vai odotetaanko käynnistymistä jos arvot ovat pysyneet normaaleina?
Kiitos vastauksesta!
VASTAUS:
Hei! Raskausdiabetes ei ole aihe synnytyksen käynnistämiselle. Mikäli sokeritasapaino on hyvä eikä raskauteen liity muita ongelmia, voidaan odottaa synnytyksen luonnollista käynnistymistä. Synnytys käynnistetään harkinnan mukaan vain silloin, jos sikiö näyttää olevan kasvamassa selkeästi isokokoiseksi.
Katri Tuura
kätilö
Hyvinkään sairaala
Naistentaudit ja synnytykset