Raskauden suunnittelu

KYSYMYS:
Hei, Minulla olisi toiveena tulla raskaaksi ensivuoden alkupuolella. Olen 24-vuotias nainen. Olen tähän asti käyttänyt e-pillereitä usean vuoden ajan. Minua hieman mietityttää sillä, kun käytän e-pillereitä, minusta tuntuu että kaikki toiminta kehossani "lakkaa". Esimerkiksi kuukautiset loppuvat kokonaan. Olen kerran ollut vuoden verran ilman pillereitä ja muistaakseni kuukautiseni tasaantuivat vasta silloin kun vuosi oli jo melkein tulluut täyteen. Minua pelottaakin nyt, että pillerit ovat sotkeneet kuukautiseni kokonaan ja raskaaksi tuleminen vaikeutuisi. Lähinnä mietinkin, että kun päätän että aika on sopiva lapsen hankinnan aloittamiselle, kannattaisiko tässä tilanteessa lopettaa hormooni ehkäisy jo nyt etukäteen vai vasta sitten kun olen ajatellut lapsen haluavani. Onko mahdollista, että jos kuukautiseni eivät alakkaan heti pillereiden lopettamisen jälkeen, etten voikaan heti tulla raskaaksi.
VASTAUS:
Hei! Kiitos kysymyksestäsi. Yhdistelmäehkäisypillereiden ehkäisyteho perustuu ovulaation estoon ja tämä vaikutus lakkaa heti pillereiden käytön lopettamisen jälkeen. Hedelmällisyys palautuu yleensä jo seuraavan kierron aikana iänmukaiselle tasolle. Toki tässä on yksilöllistä vaihtelua ja munasarjojen toimintaan vaikuttavat muutkin asiat (ikä, paino, liikuntatottumukset, stressi ym.). Hormonaalisen ehkäisyn ei ole osoitettu pitkäänkään käytettynä heikentävän hedelmällisyyttä. Mikäli kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi e-pillereiden lopettamisen jälkeen, on sen taustalla olevia syitä mahdollista tutkia.

Ystävällisin terveisin,
Tuulia Meriläinen
erikoistuva lääkäri, naistentaudit ja synnytykset
HUS, Hyvinkään sairaala
(vastattu 14.11.2019)

 

KYSYMYS:
Hei! Kysyisin raskauden keskeytyksestä ja sen jälkeen uudelleen raskaaksi tulemisesta. Onko jotain haittaa (esim. alkavaa raskautta tai odottajaa ajatellen), jos lääkkeellisen raskauden keskeytyksen jälkeen tulee raskaaksi jo ennen ensimmäisiä kuukautisia? Miksi raskauden keskeytyksen jälkeen tulisi odottaa 1-2 kuukautiset ennen seuraavaa raskautumisyritystä?
VASTAUS:
Hei,
Keskustelin aiheesta lääkärin kanssa, eikä äidin tai kehittyvän lapsen kannalta ole väliä, vaikka kuukautisia ei tulisikaan. Raskaus voi siis aivan hyvin alkaa ennen seuraavia kuukautisia. Raskauden keston arvioiminen on kuitenkin helpompaa jos välissä on yhdet kuukautiset, ja tähän perustuu myös kuulemasi ohje.

Hanna Syrjämäki, kätilö
HUS/Hyvinkään sairaala
(30.8.2019)


 

KYSYMYS:
Hei, Olen kolmikymppinen nainen. Ehkäisyrengasta olen käyttänyt useamman vuoden. Raskaus voisi olla ajankohtainen noin vuoden päästä jos lapsi on tullakseen. Onkohan hormonaalinen ehkäisy aiheellista jättää pois jo aiemmin?
VASTAUS:
Hei,
Tutkimusten mukaan hedelmällisyys palautuu nopeasti ehkäisyvalmisteen käytön loputtua ja noin puolet naisista tulee raskaaksi kolmen ensimmäisen kuukauden aikana yrityksen alkamisesta. Raskauden alkamiseen vaikuttaa edeltävää ehkäisyä enemmän mm. naisen ikä. Voit siis hyvillä mielin lopettaa ehkäisyn vasta siinä vaiheessa, kun raskaus on tervetullut.

Terveisin
Hanna Syrjämäki, kätilö
HUS/Hyvinkään sairaala
(vastattu 10.4.2019)


KYSYMYS:
Olen 32 -vuotias perusterve nainen. Suunnittelemme mieheni kanssa raskautta. Jätin pillerit pois muutama kuukausi sitten, ja kiertoni on hyvin vakiintunut. Olemme käyttäneet kondomia nyt tänä aikana. Kun jätämme kondomin pois, voinko raskautua heti ensimmäisestä yhdynnästä? Ja milloin viimeistään pitää hakeutua tutkimuksiin, jos raskautta ei kuulu? Voinko terveellisten elintapojen ja foolihapon käytön lisäksi tehdä jotain muuta raskautumisen onnistumiseksi? Entä mitä mieheni voi tehdä?
VASTAUS:
Hei,
Yleensä raskaus alkaa vuoden sisällä ehkäisyn poisjättämisestä, mikäli yhdyntöjä on riittävästi ja sopivaan aikaan kuukautiskierrosta. Mikäli vuoden kuluttua raskautta ei ala kuulua, ota yhteyttä terveyskeskukseen.
Raskaaksi voi tulla heti ensimmäisestä yhdynnästä. Munasolun irtoaminen eli ovulaatio tapahtuu yleensä noin 12-14 päivää ennen kuukautisvuodon alkua. Munasolu elää vuorokauden ja siittiöt 3-4 vuorokautta, joten yhdynnät kannattaa ehdottomasti ajoittaa tuohon muutaman vuorokauden aikaan ennen ovulaatiota ja sen aikana. Omaa kuukautiskiertoa voi kartoittaa kalenterin avulla. Toiset naiset myös aistivat oman ovulaationsa alavatsalla tuntuvana kipuna, tai havainnoimalla kohdunsuulta valuvaa limaa. Nykyisin myös ovulaatiotestit ovat suosittuja. Alkuun kuitenkin yleensä riittää vain se, että yhdyntöjä on kuukautiskierron keskivaiheella riittävästi.
Neuvon sinua lukemaan lisää vinkkejä raskausyritykseen naistalo.fi sivustolle. Sieltä löydät lisääntymsiterveys-otsakkeen alta paljon asiallista tietoa raskausyrityksestä ja elintapojen vaikutuksista raskaaksi tulemiseen. Mainitsemasi terveelliset elintavat ja tärkeistä ravintoaineista huolehtiminen sekä tietenkin päihteettömyys ovat erinomainen lähtökohta raskausyritykselle.
https://www.terveyskyla.fi/naistalo/lisääntymisterveys/hedelmällisyys


Tämä vastaus on viipynyt matkalla sen verran kauan, että kukaties olet jo raskaana. Onnea yritykseen!

Terveisin,
Hanna Syrjämäki, kätilö
HUS/Hyvinkään sairaala
(Vastattu 10.4.2019)



KYSYMYS: (vastattu 27.2.2019)
Hei, kysyisin endometrioosin ja kilpirauhasen vajaatoiminnan vaikutuksista erityisesti raskauden alkuvaiheessa.

Olen kohta 30v (ensi keväänä tarkoitus aloittaa yritykset raskautumiseksi) ja minulla on diagnisoitu syvä/rektovaginaalinen endometrioosi sekä leikattu muutamia vuosia sitten endometrioomat molemmista munasarjoista (molempia hoidettu/hoidetaan HUSissa). Ymmärtääkseni todennäköisyys spontaanille raskautumiselle on itselläni siis todella pieni. Yksi kysymykseni tähän liittyen onkin siis että kuinka kauan meidän kannattaa yrittää ennen jatkotutkimuksiin pyrkimistä? Pelkään että hyvin hallussa oleva endometrioosi villiintyy kun lopetan hormonihoidot (syön ehkäisypillereitä nyt n. 5 liuskaa putkeen ilman taukoja).

Lisäksi tuohon rektovaginaaliseen endometrioosiin liittyy ymmärtääkseni kohonneita todennäköisyyksiä useissa raskaudenajan komplikaatioissa. Liittyen näihin ja kilpparin seuraamiseen, olenko yhteydessä vain suoraan neuvolaan jos nyt jostain ihmeestä tulisinkin spontaanisti raskaaksi? Vai millainen raskauden ajan seuranta tapauksessani mahdollisesti olisi?

Kiitos vastauksesta!
VASTAUS:
Endometrioosin hoitoon ei valitettavasti vielä tosiaan ole lääkehoitoa, joka ei vaikuttaisi raskaaksi tulon mahdollisuuksiin niitä vähentävästi. Itselläsikin on käytössä ilmeisesti yhdistelmäehkäisypillerit nk. pitkällä syklillä. Valitettavasti on siis mahdollista, että kun lopetat ehkäisypillerit ja kuukautiset palaavat normaaliin rytmiinsä, myös endometrioosioireilu vähitellen voimistuu. Oireenmukainen kivunhoito on kuitenkin edelleen mahdollista, parasetamoli on raskaudenkin aikana käytettynä turvallinen kipulääke. Kuukautisten aikana voit käyttää kipuun myöskin tulehduskipulääkkeitä (esim. Ibuprofeenia), sillä nämä lääkeaineet ehtivät poistua elimistöstä ennen kierron puolivälissä mahdollisesti tapahtuvaa hedelmöittymistä.

Lapsettomuustutkimuksiin pääsyä varten vaaditaan julkisen puolen terveydenhuollossa alle 40-vuoden ikä ja ehkäisyn poisjättämisestä laskettava vuoden tulokseton raskaaksituloyritys. Tämän jälkeen avoterveydenhuollosta (yleensä terveyskeskus) tehdään lähete erikoissairaanhoitoon. Lapsettomuuspotilaan endometrioosin hoidossa suositaan kirurgista hoitolinjaa: vähäisenkin endometrioosin kirurginen laparoskooppinen tuhoaminen todennäköisesti parantaa raskaaksi tulon mahdollisuutta ja vaikeassa endometrioosissa pyritään pesäkkeiden tarkkaan poistoon mahdollisimman säästävästi. Syvän endometrioosin osalta tutkimusnäyttö kirurgian vaikutuksista on kuitenkin ristiriitaista. Koeputkihedelmöityshoidot ovatkin vaihtoehto kirurgiselle hoidolle rektovaginaalitilan endometrioosissa, jos kivut ja muut oireet eivät edellytä leikkausta.

Mikäli raskaus alkaisi spontaanisti, ota hyvissä ajoin yhteyttä omaan neuvolaan, josta voidaan tarvittaessa tehdä lähete erikoissairaanhoitoon. Mitään rutiininomaista seurantaa erikoissairaanhoidon äitiyspoliklinikalla ei endometrioosin vuoksi tarvita. Endometrioosiin ja lantion alueen leikkauksiin liittyy kohonnut kohdunulkoisen raskauden riski, joten mikäli alkuraskauteen liittyisi alavatsakipuilua, on raskauden sijainti syytä varhaisessa vaiheessa varmistaa ultraäänitutkimuksella. Ennen raskauden alkua hoidossa ollutta kilpirauhasen vajaatoimintaa voidaan yleensä raskauden aikana seurata ja hoitaa neuvolalääkärinkin toimesta, tyypillisesti raskauden aikana tyroksiinilääkitystä joudutaan lisäämään TSH-arvon perusteella. Alkuraskauden lieväkin kilpirauhasen vajaatoiminta voi haitata sikiön kehitystä, joten heti raskauden alettua tai viimeistään 1. neuvolalääkärin käynnin yhteydessä tyroksiinin annosta lisätään 25µg/vrk. Foolihappoa (400 µg) ja D-vitamiinia (10-20 µg) suositellaan kaikille raskautta suunnitteleville naisille.


Terveisin
Taru Claypole, erikoistuva lääkäri
HUS/Hyvinkään sairaala

 

KYSYMYS: (vastattu 27.2.2019)
Hei! Kysymykseni koskee raskauden suunnittelua. Mieheni oli nukutuksessa tehtävässä leikkauksessa ja joutui leikkauksen jälkeen käyttämään kipulääkkeitä. Voiko miehen kipulääkkeiden käyttö haitata raskaaksi tulemisen mahdollisuuksia? Ja pitäisikö odottaa jokin tietty aika lääkkeiden käytön lopettamisen jälkeen, jotta kipulääkkeistä ei olisi sikiölle haittaa?
VASTAUS:
Hei,
Hyvin harva lääke vaikuttaa miehen käyttämänä hedelmällisyyteen, eikä ainakaan tavallisimmilla kipulääkkeillä ole vaikutusta tähän asiaan. Lääkkeiden nimiä tuntematta ei kuitenkaan voi suoralta kädeltä sanoa asiaa varmaksi. Tiedon voitte varmistaa apteekista tai omalta hoitavalta lääkäriltä.


Terveisin
Hanna Syrjämäki, kätilö
HUS/Hyvinkään sairaala

 

KYSYMYS: (vastattu 27.2.2019)
Hei,
Olen 30-vuotias perusterve nainen. Suunnittelen raskautta. Työskentelen eläinalalla: olen käytännössä kissojen kanssa päivittäin tekemisissä.
Sain toksoplasmatulokseksi 21 (viitearvot 5-90). Eli ilmeisesti olen jossakin kohtaa ollut tekemisissä ko. pöpön kanssa.

Miten käytännössä: jos tulen raskaaksi, onko alusta saakka pysyttävä erossa kissoista vai jostakin tietystä päivämäärästä vai voinko jatkaa
työtäni kissojen parissa ja vaaditaan ajoittaista näytteenottoa tms.?

Jos työskentelisin koko raskauden ajan kissojen parissa, mikä käytännössä on riski saada sikiötä vaurioittava toksoplasmoosi? Kuinka yleistä tämä on Suomessa?

Kiitos jo etukäteen!
VASTAUS:
Toksoplasmoosi on Toxoplasma gondii – nimisen alkueläimen aiheuttama infektio. Tartunta saadaan yleensä kissan ulosteesta, maaperästä tai huonosti kypsennetystä lihasta. Taudinkuva on usein perusterveellä täysin oireeton, muuten oireet ovat epätarkkoja kuten kurkkukipua, imusolmukkeiden turpoamista ja lievää lämpöilyä. Kertaalleen sairastettu infektio antaa elinikäisen immuniteetin. Raskautta suositellaan aikaisintaan 3–6 kk todetun infektion jälkeen.
Mikäli toksoplasmoosin sairastaa ensimmäistä kertaa raskauden aikana (nk. primaari-infektio), on mahdollista, että myös sikiö saa kohdussa toksoplasmatartunnan, joka voi johtaa sikiövaurioihin ja suurentaa keskenmenoriskiä. Varhaisraskauden aikana saaduissa tartunnoissa sikiön vauriot ovat yleensä vaikeampiasteisia. Toksoplasma läpäisee istukan sitä paremmin, mitä pidemmälle raskaus on edennyt, ensimmäisen kolmanneksen aikana n. 10 %:ssa primaari-infektioista ja viimeisen kolmanneksen aikana 50–70 %:ssa.
Toksoplasmainfektio voidaan todeta verikokeella toksoplasmavasta-aineista. Vasta-aineita on useita eri tyyppejä (IgG, IgM ja IgA), lisäksi voidaan tutkia vasta-aineiden tehokkuutta/tarttuvuutta eli aviditeettia. Näistä tutkimuksista voidaan päätellä, onko kyseessä vanha immuniteetti, tuore toksoplasmainfektio vai uusintainfektio (eli kokonaan uusi infektio tai aiemmin saadun tartunnan uudelleenaktivoituminen).
Kysymyksessäsi ei käy ilmi, mikä laboratoriokoe on kyseessä, joten täysin varmaa vastausta ei näillä tiedoin valitettavasti voida antaa. Kuulostaisi kuitenkin siltä, että kohdallasi kyseessä olisi vanha immuniteetti. Näin ollen sinulla ei olisi riskiä sairastua toksoplasmoosin primaari-infektioon raskauden aikana, sillä sen ollet jo sairastanut. Uusintainfektio (katso edellä) ei ole sikiölle vaarallinen, joten erityistä seurantaa tai muutoksia työnkuvaasi ei olisi tarpeen tehdä. Sinun täytyykin nyt raskautta suunnitellessasi ottaa yhteyttä tahoon, jota kautta toksoplasmavasta-aineitasi on tutkittu ja pyytää tarkka lausunto siitä, minkälainen toksoplasmainfektio sinulla on diagnosoitu. Tarvittaessa tilannetta voidaan selvittää uudella verikokeella. Huomioithan myös, että raskautta suositellaan aikaisintaan 3-6kk kuluttua primaari-infektiosta. Kaikille raskautta suunnitteleville naisille suositellaan foolihappoa (400 µg) ja D-vitamiinia (10-20 µg).
Lopuksi vielä asiasta yleisesti: Suomessa aiemmin sairastettuun infektioon viittaavia toksoplasmavasta-aineita löytyy nykyisin n. 13-20% naisista alkuraskaudessa, eli kääntäen yli 80% raskaana olevista on siis alttiita saamaan toksoplasmoosin primaari-infektion raskausaikana. Taudin ilmaantuvuus on kuitenkin alhainen (2.4/1000), joten vuosittain Suomessa todetaan n. 130 raskaudenaikaista toksoplasmoosin primaari-infektiota ja synnynnäistä toksoplasmoosia sairastavia lapsia syntyy Suomessa vuosittain 50-60. Toksoplasmaa ei Suomessa toistaiseksi raskaana olevilta seulota, taudin ennaltaehkäisy perustuu hyvään käsi- ja ruokahygieniaan.


Terveisin
Taru Claypole, erikoistuva lääkäri
HUS/Hyvinkään sairaala

 

 

KYSYMYS: (vastattu 27.2.2019)
Hei, olen sairastanut aivoinfarktin tuntemattomasta syystä n.5 vuotta sitten ja minulle on määrätty siihen asasantin retard 200mg/25 mg otettavaksi 2×päivässä. Kuukautiset ovat suht säännölliset, mutta kuukautiskipuihin syön yleensä kaksi ensimmäistä päivää miranax 550mg 1-2 tablettia päivässä. Onko lapsihaave täysin mahdoton? Ja voiko raskautta edes yrittää tällä lääkityksellä vai pitääkö luopua haaveista?
VASTAUS:
Miranax (naprokseeni) on tulehduskipulääke, jonka käyttöä ei suositella raskauden aikana ensimmäisen eikä viimeisen kolmanneksen aikana. Raskauden aikana suositeltavin kipu- ja kuumelääke on parasetamoli.  Kuukautisten aikana käyttämälläsi naprokseenilla kuitenkaan tuskin on merkitystä alkavaan raskauteen, lääkeaine on ehtinyt poistua elimistöstä jo hyvissä ajoin ennen hedelmöittymistä kuukautiskierron puolivälissä. Mikäli haluat maksimoida raskaaksi tulon mahdollisuudet, voisit kokeilla kuukautiskipujen hoidoksi turvallisempaa parasetamolia (annos enintään 3000mg vuorokaudessa), sillä tulehduskipulääkkeet voivat vaikeuttaa hedelmöittymistä.
Asasantin retard valmiste sisältää kahta eri lääkeainetta, asetyylisalisyylihappoa (ASA) ja dipyridamolia. ASAa on yhdessä 200mg/25mg tabletissa vain 25mg. Käyttämälläsi annoksella ASA on raskauden aikana täysin turvallista, nk. Mini-ASA 100mg vuorokaudessa on raskauden aikana käytössä mm. raskausmyrkytyksen estohoidossa tietyillä potilasryhmillä.
Dipyridamolin käyttö ei käytettävissä olevan rajallisen tiedon perusteella vaikuta lisäävän sikiön kehityshäiriöiden riskiä ihmisellä. Synnytyksen jälkeiset verenvuotokomplikaatiot ovat mahdollisia, joskin harvinaisia, ja niiden riskiä voidaan vähentää välttämällä dipyridamolin käyttöä vähintään kolmen päivän ajan ennen synnytystä. Eläinkokeissa ei ole tullut esille sikiötoksisuutta tai lisääntynyttä epämuodostumariskiä isoillakaan annoksilla. Raskaus ei siis ole dipyridamolin ehdoton vasta-aihe, mutta käytöstä on niukasti kokemuksia. Mikäli lääkkeen käytön hyödyt ylittävät mahdolliset riskit, lääkkeen käyttö raskauden aikana voi olla perusteltuakin. Kohdallasi olisin yhteydessä omalääkäriisi tai aivoinfarktia hoitaneeseen tahoon, mikäli sinulla on vielä hoitokontakti sinne. Hoitava lääkäri voi parhaiden arvioida, voisiko aivoinfarktin uusiutumista ehkäisevän lääkkeen vaihtaa kohdallasi pelkkään mini-ASAan, joka olisi raskauden kannalta täysin turvallinen muttei aivan yhtä tehokas aivoinfarktin ehkäisyyn kuin nyt käyttämäsi valmiste.
Ei siis missään tapauksessa ole tarpeen luopua lapsihaaveista! Foolihappoa (400 µg) ja D-vitamiinia (10-20 µg) suositellaan kaikille raskautta suunnitteleville naisille.

Terveisin
Taru Claypole, erikoistuva lääkäri
HUS/Hyvinkään sairaala


KYSYMYS: vastattu 8.12.2018)
Olen 23-vuotias nainen ja olemme noin vuoden haaveilleet lapsesta kumppanini kanssa. Ongelmana on kuitenkin se, että minulla on monenlaisia pelkoja asiasta enkä ole uskaltanut edes yrittää sen takia. Pelkään normaaleja lääkärikäyntejäkin ja gynekologin tutkimuksessa olen pidätellyt itkua ja nähnyt painajaisia jälkeenpäin. En tiedä mistä pelkoni johtuu, mutta koko raskaus tuntuu ylivoimaisen pelottavalta asialta. Synnytys pelottaa tietenkin vielä enemmän. En oikeastaan pelkää sitä kipua, vaan sitä, että jokin menee pieleen ja lapsi saa pysyviä vammoja tai kuolee, sekä sitä, että itse saan esimerkiksi niin pahat repeämät, että niistä jää pysyvää haittaa. Kysyisinkin miten synnytyspelkoa hoidetaan. Jos tulen raskaaksi, en halua jäädä ilman apua, sillä tämä pelko ja stressi ei varmastikaan olisi vauvalle hyväksi. Itse en oikein ymmärrä mikä tähän auttaisi.
VASTAUS:
Hei, ilokseni voin kertoa, että apua on saatavissa.

Mikäli sinulla on lisääntymiseen tai gynekologisiin tutkimuksiin liittyviä pelkoja, ehdotan, että pyydät lääkäriltäsi lähetteen Hyvinkään sairaalan gynekologian poliklinikalle. Täällä sinulla on mahdollisuus keskustella mieltäsi vaivaavista asioista ja saada tietoa lisääntymisterveydestä, raskauden seurannasta ja synnytyksestä. Lääkärimme ovat kohdanneet ennenkin potilaita, joilla on kuvailemasi kaltaisia pelkoja ja joille erilaiset tutkimukset ovat vaikeita sietää. Sairaalassamme toimii myös seksuaalineuvoja, joka hoitaa synnytyspelosta kärsiviä potilaita. Kenenkään ei pitäisi jättää lapsia tekemättä tällaisen pelon vuoksi.

Raskausaikana Hyvinkään sairaalaan synnytyspelkopoliklinikka tarjoaa tukea sitä tarvitseville. Poliklinikalla sinun on mahdollisuus tavata lääkäriä ja kätilöitä, saada tietoa raskaudesta, synnytyksestä ja suunnitella tulevaa synnytystä. Laadimme sinulle hoitosuunnitelman tarpeisiisi pohjautuen. Suomessa synnyttäminen on tilastollisesti hyvin turvallista sekä äidille että lapselle, ja synnytyksestä aiheutuvien pitkäaikaisongelmien määrä on vähäinen. Toisinaan hyvin pelokkaat synnyttäjät valitsevat alatiesynnytyksen sijaan synnytystavaksi keisarinleikkauksen. Raskauden ja synnytyksen aikana kaikki tutkimukset tehdään synnyttäjää kunnioittaen ja yhteisymmärryksessä, kaikkia turhia toimenpiteitä välttäen.

Raskausaika ja synnytys ovat suuria ja ainutlaatuisia tapahtumia, mutta ne ovat vain yksi pieni osanen äitiyttä ja vanhemmuutta. Raskauteen ja synnytykseen liittyvien pelkojen kanssa ei kannata jäädä yksin vaan niihin kannattaa hakea apua.

Pahoittelen vastauksen viivästymistä.

Terveisin
Hanna Syrjämäki, kätilö
HUS/Hyvinkään sairaala

 

KYSYMYS (10/2018)
Hei! Käytän Escitalopramia 5mg aamuisin. Olen syönyt lääkettä nyt n. puoli vuotta. Yritän tulla raskaaksi. Voiko kyseinen lääke heikentää ovulaatiota? Olen tehnyt nyt kahdessa kierrossa ovulaatiotestejä ja näiden mukaan ovulaatiota ei ole tapahtunut.
VASTAUS:
Hei, SSRI-tyyppiset lääkkeet, joihin myös Escitalopram kuuluu, eivät vaikuta naisilla hedelmällisyyteen.
Alla linkki Naistalon artikkeleihin hedelmällisyydestä, raskausyrityksestä ja mm. ovulaation testaamisesta.

https://www.terveyskyla.fi/naistalo/lisääntymisterveys/hedelmällisyys

Ja tässä mielialalääkkeiden tavallisimmista haittavaikutuksista:

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00042

Onnea raskausyritykseesi!

Terveisin,
Hanna Syrjämäki, kätilö
HUS/Hyvinkään sairaala

 

KYSYMYS:
Hei! Minulla on suuri pelko raskauteen ja varsinkin synnytykseen liittyen, sillä minulla on taipumusta saada keloideja. Minulle muodostuu keloideja ihan todella pienistä haavoista, jotka eivät ole edes vaatineet tikkausta. Arvet ovat todella kipeitä ja en pysty pitämäön niiden päällä vaatteita ilman, että se olisi vähintäänkin epämukavaa. Synnytyksessä minua pelottaa eniten repeämisen mahdollisuus - on varmaan ymmärrettävää, etten halua keloideja tuolle alueelle. Siksi mietinkin, että jos ottaisin suosiolla keisarinleikkauksen. Siitä tosin tulee aivan varmasti todella iso ja kivulias arpi. Kumpikaan vaihtoehto ei hirveästi houkuttele. Olisiko teillä lohdun sanoja hellittämään tätä pelkoani?
VASTAUS:
Keloidi on arven liikakasvua, jota esiintyy yleisimmin kasvojen ja ylävartalon alueella. Vaiva on hankala ja häiritsevä, joten ymmärrän, että sinua mietityttää. Episiotomia-arvissa ja repeämissä keloidien muodostuminen on kuitenkin harvinaista. Keskustelin kokeneimman gynekologimme kanssa asiasta, eikä hän muista nähneensä yhtäkään alatiensynnytyksen jäljiltä tulleeseen arpeen muodostunutta keloidia.
Alatiesynnytyksessä on myös mahdollista, että selviät täysin ilman repeämiä. Episiotomiaa pystytään myös välttämään, eli mikäli vauvan vointi ei tätä vaadi, ei välilihan leikkaamista todennäköisimmin tarvita. Välilihan säännöllisellä hieronnalla ennen synnytystä on todettu olevan episiotomiaa välttävä vaikutus.

Sektiossa tilanne on siinä mielessä hankala, että suuren leikkaushaavan saat 100% varmuudella. Alavatsalla keloidin muodostuminen on epätodennäköisempää kuin esimerkiksi ylävartalolla tai kasvoissa, mutta sektioarpiin keloideja toisinaan kuitenkin muodostuu. Keloiditaipumus olisi hyvä olla tiedossa meillä täällä sairaalassa, eli mikäli joutuisit sektioon, voitaisiin haava sulkea ihon sisäisillä ompelilla ja harkita sen päälle keloidinmuodostusta vähentävää sidosta.
Synnytystapaa harkitessa kannattaa myös ottaa huomioon sektion ja alatiesynnytyksen muut edut ja haitat sekä itsellesi, että syntyvälle lapselle.
Alatiesynnytys on luonnollinen synnytystapa. Synnytyksen aikana vauva ehtii sopeutua kohdun ulkopuoliseen elämään, joten esimerkiksi hengitys käynnistyy helpommin ja vauva on synnyttyään virkeä. Alatiesynnytyksen jälkeen perhe yleensä saa vauvan heti syliin, ja yhteinen taival voi alkaa keskeytyksettä. Maidontuotanto käynnistyy alatiesynnytyksen jälkeen nopeammin ja synnytyskanavasta vauva saa iholle ja suolistoonsa bakteerikannan, josta on katsottu olevan hänelle pitkäaikaista hyötyä. Alatiesynnytykseen liittyy sektioon verrattuna pienempi verenhukan ja muiden komplikaatioiden riski, lisäksi toipumisaika sekä sairaalassa että kotona ovat lyhemmät. Synnytystavan haittoina voidaan pitää synnytysajankohdan yllätyksellisyyttä, arvaamattomuutta ja synnytyskipua, jota kuitenkin pystytään lievittämään monin keinoin. Alatiesynnytyksen mahdollisia komplikaatioita ovat esimerkiksi repeämät ja istukan jääminen kohtuun synnytyksen jälkeen, jolloin äiti saattaa tarvita leikkaussalihoitoa. Alatiesynnytyksistä osa päätyy sektioon, esimerkiksi edistymättömyyden tai vauvan voinnin heikkenemisen vuoksi ja tällöin keisarinleikkaus on erittäin tarpeellinen toimenpide.

Suunnitellun sektion etuja ovat etukäteen tiedossa oleva ajankohta, kivuttomuus toimenpiteen aikana, nopea toimenpide ja turvallisuus lapselle. Synnytystavan haittoja ovat lisääntynyt komplikaatioriski (verenhukka, tulehdukset, virtsaelinten vaurioituminen, laskimo- ja keuhkoveritulppa). Sektioarpi kohdussa voi aiheuttaa ongelmia istukan kiinnittymiselle ja kohtulihaksen vahvuudelle seuraavissa raskauksissa, ja raskaaksi tuleminen ylipäätään voi olla hankalampaa sektion kuin alatiesynnytyksen jälkeen. Suunnitellussa sektiossa lapsen sopeutumismekanismit kohdun ulkopuoliseen elämään eivät ehdi käynnistyä, joten lapsi voi synnyttyään tarvita lastenlääkärin hoitoa. Imetys käynnistyy sektion jälkeen hitaammin ja toipumisaika verrattuna alatiesynnytykseen on pidempi. Nykykäytäntö sairaalassamme on, että vastasyntynyt pääsee sektiosalissa välittömään ihokontaktiin äidille haavan sulkuvaiheen ajaksi. Toistaiseksi emme voi taata, että vauva pääsisi äidin mukaan heräämöön, vaan tavallisinta on, että isä tai tukihenkilö on vauvan seurassa sen aikaa.

Voit tutustua keisarinleikkaukseen esimerkiksi lukemalla tämän artikkelin http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00873
Tietoa synnytyksestä löydät osoitteesta Naistalo.fi

Mikäli asia mietityttää sinua kovasti voit ottaa sen puheeksi terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa. Sairaalassamme toimii myös synnytyspelkopoliklinikka, jonne voit tulla keskustelemaan asiasta.
Hyvää kevättä toivottaa,
Hanna Syrjämäki, kätilö
HUS/Hyvinkään sairaala
Vastattu 8.3.2018

 

 

 

KYSYMYS:
Hei, olen 43-vuotias kahden yli 10-vuotiaan lapsen äiti. Minulla ei ole todettu sairauksia. Painoindeksini on 25. Olen alkanut haaveilemaan vielä yhdestä lapsesta.
Olen kuitenkin lukenut monesta lähteestä riskien kasvavan yli 40-vuotiailla odottajilla ja synnyttäjillä. Minua mietityttää muun muassa laskimotukoksen kasvanut riski ja muut vakavat riskit. Ovatko ne niin suuria, että raskaus ei ole järkevä vaihtoehto enää tässä iässä? Vai olisiko tämä vielä varteenotettava ikä saada lapsi jos hedelmöittyminen ylipäätään minun kohdallani on mahdollista?
Kaksi edellistä raskautta sujuivat ongelmitta, vaikka molemmat synnytykset jouduttiin käynnistämään ja ensimmäinen päätyi imukuppisynnytykseksi.
Kiitos vastauksesta jo etukäteen!
VASTAUS:
Hei kysyjä,
Olet oikeassa, yli 40-vuotiaiden raskauksiin liittyy kohonnut riski komplikaatioihin. Hedelmällisyys ylipäätään laskee 35 ikävuoden jälkeen, ja yli 40-vuotiaiden kohdalla myös keskenmenon riski on suurentunut. Osan keskenmenoista aiheuttavat kromosomipoikkeavuudet, joiden esiintyvyys iäkkäillä synnyttäjillä on koholla. Suomessa iäkkäille synnyttäjille on heidän niin halutessaan tarjolla laajoja tutkimuksia sikiön terveydentilan selvittämiseksi.
Tutkimusten mukaan lähes kaikkien raskauskomplikaatioiden esiintyvyys on yli 40-vuotiailla muita suurempaa. Näitä ovat raskaudenaikainen verenpaineen nousu, raskausmyrkytys, raskausdiabetes, istukan ennenaikainen irtoaminen, etinen istukka, ennenaikainen synnytys ja sikiön pienipainoisuus. Synnytyskomplikaatiot sekä lapsi- ja äitikuolleisuus on jonkin verran suurempaa. Sinua erityisesti mietityttänyt trombiriski kohoaa myös iän mukana.
Suojaavina tekijöinä yli 40-vuotiaiden raskauksissa ovat spontaanialkuinen raskaus, aikaisempi synnyttäneisyys, yksisikiöinen raskaus, tupakoimattomuus, normaalipaino ja perussairauksien puuttuminen. Sinulta näitä suojavia tekijöitä löytyi useampi. On myös hyvä muistaa, että vaikka synnyttäjien ikä nousee Suomessa jatkuvasti, on sekä äiti- että lapsikuolleisuus kokonaisuudessaan vähäistä.
Riskien tiedostaminen on viisasta kun suunnittelee raskautta sinun iässäsi. Kysymys lasten hankinnasta ei kuitenkaan ole pelkästään lääketieteellinen, vaan enemminkin kyse on siitä, millaisia toiveita teidän perheellänne on. Keskustelin aiheesta myös synnytyslääkärimme kanssa, eikä hänenkään kantansa lasten hankintaan sinun tiedoillasi ollut kielteinen.

Terveisin
Hanna Syrjämäki, Kätilö
HUS/Hyvinkään sairaala

 

KYSYMYS:
En tiedä biologisista sukulaisistani ja suunnittelen lasten hankkimista. Saako teidän kauttanne geenitestit lähisukulaisuuden poissulkemiseksi? Entä tutkitaanko lapsen mahdollinen vammaisuus jo raskausaikana vai vasta synnytyksen jälkeen? Entä jos hedelmöittyminen ei onnistu, saako kauttanne hedelmöityshoitoja ja onko sijaissynnyttäjän käyttäminen mahdollista? Onko teillä vesisynnytysmahdollisuutta? Kuinka monessa prosentissa synnytyksissä teidän sairaalassanne tulee 1. asteen repeämiä, entä 2. asteen, entä 3. asteen, entä 4. asteen, entä sitä pahempia? Kuinka monessa prosentissa lapsi kuolee? Entä vammautuu? Kuinka monessa prosentissa synnyttäjä kuolee? Entä vammautuu? Kuinka monelle on jäänyt pysyviä vammoja? Onko teillä kokemuksia ympärileikatuista naisista? Leikkaatteko ne vasta synnytyssalissa vai tehdäänkö avausleikkaus jo etukäteen? Ommellaanko ympärileikatut naiset entiselleen vai korjataanko vain välilihan repeämiä vai mitä toimenpiteitä käytätte? Onko monen G-pisteet kadonneet synnytyksen yhteydessä? Saako tulkin ottaa puolison tai muun tukihenkilön lisäksi synnytykseen? Olisi monille helpottavaa tietää faktat. Jos ette osaa vastata kaikkiin kysymyksiin, edes vastaaminen mahdollisimman moniin auttaisi.
VASTAUS:
Hei,
yritän nyt parhaani mukaan vastata kysymyksiisi.

K: En tiedä biologisista sukulaisistani ja suunnittelen lasten hankkimista. Saako teidän kauttanne geenitestit lähisukulaisuuden poissulkemiseksi?
V: Meidän kauttamme ei valitettavasti saa geenitestiä lähisukulaisuuden poissulkemiseksi.

K: Entä tutkitaanko lapsen mahdollinen vammaisuus jo raskausaikana vai vasta synnytyksen jälkeen?
V: On tiettyjä sairauksia, joita tutkitaan raskausaikana sikiöstä. Alkuraskaudessa raskausviikolla 12, selvitetään riskiä kromosomipoikkeavuuksiin niskaturvotusmittauksella ja mittaamalla äidin verestä merkkiaineita. Mikäli tulokset näistä ovat koholla, voidaan sikiön kromosomeja tutkia tarkemmin. Viikon 20 tietämillä tehdään vielä ultraäänitutkimus, jossa katsotaan tarkemmin sikiön rakenteita. Näillä tutkimuksilla pystytään poissulkemaan monia kehityshäiriöitä, mutta 100% varmuutta niilläkään ei saada.

K: Entä jos hedelmöittyminen ei onnistu, saako kauttanne hedelmöityshoitoja ja onko sijaissynnyttäjän käyttäminen mahdollista?
V: Yleensä raskaus alkaa vuoden sisällä siitä, kun raskautta on alettu aktiivisesti yrittämään. Mikäli näin ei kuitenkaan käy, on syytä hakeutua jatkotutkimuksiin. Perustutkimuksia tehdään terveyskeskuksessa, jonka jälkeen lääkäri laatii lähetteen sairaalaan. Hyvinkään sairaalassa tehdään tutkimuksia lapsettomuuden syyn selvittämiseksi ja jos tarvetta on esimerkiksi hedelmöityshoidoille, saat meiltä jatkolähetteen niihin. Raskaustoiveen alkaessa suosittelemme aloittamaan foolihappolisän 400 mikrogrammaa ja d-vitamiini 10-20 mikrogrammaa vuorokaudessa.

Sijaissynnyttäjyys on Suomessa tällä hetkellä kielletty.

K: Onko teillä vesisynnytysmahdollisuutta?
V: Vesisynnytys on Hyvinkään sairaalassa mahdollista mikäli äidin ja vauvan vointi sen sallii.

K: Kuinka monessa prosentissa synnytyksissä teidän sairaalassanne tulee 1. asteen repeämiä, entä 2. asteen, entä 3. asteen, entä 4. asteen, entä sitä pahempia?
V: Vuonna 2016 1. ja 2. asteen repeämiä oli yhteensä 59% synnytyksistä ja 3. asteen repeämiä 2,4% synnytyksistä. 4. asteen repeämiä ei viime vuonna tilastoitu yhtään.

K: Kuinka monessa prosentissa lapsi kuolee? Entä vammautuu? Kuinka monessa prosentissa synnyttäjä kuolee? Entä vammautuu? Kuinka monelle on jäänyt pysyviä vammoja?
V: Viimeisen kymmenen vuoden aikana emme ole menettäneet sairaalassamme yhtäkään synnyttäjää. Vammautumisia ja vastasyntyneiden kuolemia ei järjestelmämme tilastoi, mutta voidaan sanoa, että Suomessa nämä ovat suhteellisen harvinaisia.

K: Onko teillä kokemuksia ympärileikatuista naisista? Leikkaatteko ne vasta synnytyssalissa vai tehdäänkö avausleikkaus jo etukäteen? Ommellaanko ympärileikatut naiset entiselleen vai korjataanko vain välilihan repeämiä vai mitä toimenpiteitä käytätte?
V: Mikäli sinut on ympärileikattu, kannattaa tämä ottaa puheeksi jo neuvolassa, jotta saat lähetteen sairaalaan. Gynekologi arvioi tapauskohtaisesti ja yhdessä asiakkaan kanssa keskustellen sitä, kuinka asiassa toimitaan.

K: Onko monen G-pisteet kadonneet synnytyksen yhteydessä?
V: Valitettavasti en löytänyt tutkimustietoa koskien G-pistettä.

K: Saako tulkin ottaa puolison tai muun tukihenkilön lisäksi synnytykseen?
V: Tulkin saat ottaa mukaan synnytykseesi. Tukihenkilöiden määrä on synnyttäjän päätettävissä, kuitenkin sairaalan tilat ja synnytyksen tilanne huomioiden.


Ystävällisin terveisin
Hanna Syrjämäki, kätilö
HUS/Hyvinkään sairaala

 

KYSYMYS:
Olen 35-vuotias nainen. Keskeytynyt keskenmeno todettiin raskausviikolla 17, ultran mukaan kehitys pysähtynyt noin viikolle 14.

Äidilläni on ollut aivoinfarkti noin 40-vuotiaana, hänellä on myös korkea hemoglobiini. Itselläni pahoja ja kipeitä suonikohjuja parikymppisestä saakka, joita hoidettu vaahtohoidolla. Yhdistelmäpillereitä en ole saanut käyttää ehkäisyssä riskitekijöiden vuoksi.

Voisiko minulla olla ns.tukostaipumus ja voinko pyytää asiasta halutessani tutkimuksia ennen seuraavaa raskausyritystä?
VASTAUS:
Hei! Arviolta 10–15 % raskauksista päättyy keskenmenoon. Noin neljännes keskenmenoista tapahtuu raskausviikon 12. jälkeen, jolloin kyseessä on toisen raskauskolmanneksen keskenmeno. Yleisin syy keskenmenoille on sikiön rakenne- tai kromosomipoikkeavuus ja muita syitä voivat olla kohdun rakennepoikkeavuudet, hormonaaliset syyt, tulehdukset ja lisääntynyt tukostaipumus. Toistuvillekaan keskenmenoille ei valtaosalle kuitenkaan löydy mitään selkeää syytä.
Valitettavaa, että raskautesi on päätynyt keskenmenoon. Tapauksissa, joissa raskauden kesto on vastannut alle 16 viikkoa, ei jatkotutkimukset ole tarpeen, ellei kyse ole toistuvista keskenmenoista.
Suonikohjut eivät ole viite tukostaipumuksesta, sen sijaan runsaat suonikohjut voivat kyllä olla yksittäinen riskitekijä e-pillereiden kanssa laskimotukoksille. Myöskään äidin korkea hemoglobiini ei suurenna kysyjän tukostaipumusriskiä. Onko äidille aivoinfarktin yhteydessä tehty tukostaipumuksen suhteen selvittelyjä vai onko infarktiin ollut muita riskitekijöitä? Yhteys perinnöllisillä tukoksille altistavilla tekijöillä valtimotukoksiin (joihin aivoinfarkti kuuluu) on selvästi heikompi kuin laskimotukoksissa. Mikäli lähisuvussa on todettu perinnöllistä tukostaipumusta, ovat tutkimukset aiheellisia.
Todennäköisyys on hyvä sille, että seuraava raskaus sujuu ongelmitta.

Ystävällisin terveisin,
Taru Savonius
Erikoistuva lääkäri
Naistentaudit ja synnytykset
HUS/Hyvinkään sairaala

 

KYSYMYS:
Hei,
Olen partnerini kanssa päättänyt yrittää seuraavan puolen vuoden sisällä tulla raskaaksi. Ensi-innostuksessa etsimme tietoja netistä: mitä pitää & kannattaa harkita ennen perheen hankintaa, terveysvaatimuksia ym. Tietoa on kuitenkin netissä valtavasti ja kirjojakin löytyy aiheesta hyllyttäin, mutta en ole aina varma tietojen luotettavuudesta. Valmistautuakseni paremmin mahdolliseen raskauteen lukisin mielelläni asiallista tietoa. Voisitteko suositella joitakin lähteitä ja kirjoja (suomeksi, englanniksi) paitsi raskausaikaan myös jo sitä edeltävään aikaan liittyen?
VASTAUS:
Hei! Suosittelen tutustumaan Husin nettisivujen teratologiseen tietopalveluun. Sivustoilta löytyy paljon terveystietoa liittyen raskauden suunnitteluun sekä raskausajan hyvinvointiin.

Tässä vielä linkki sivustolle:
http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/teratologinen-tietopalvelu/Sivut/default.aspx

Katri Tuura
kätilö
Synnytykset ja naistentaudit
Hyvinkään sairaala

 

KYSYMYS:
Kuinka usein seksiä pitäisi harrastaa, että raskautuminen olisi todennäköisintä?
Onko ovulaatiotestit pakollisia?

Meillä on mieheni kanssa yksi lapsi, jota yritimme vuoden, ja nyt toinen lapsi on ollut toivottu jo puolisen vuotta.

Yleensä seksiä harrastamme läpi kuun muutaman kerran viikossa, ja myös jos epäilen huomanneeni ovulaation niin sen aikoihin enemmän. Ovulaatiotestit kuitenkin stressaavat eikä nekään ainakaan hetkellisesti kokeiltua ole tulosta tuonut, vaikka ovulaatiota ovatkin näyttäneet. Ihmettelen vaan, että miksi meillä tämä on niin hidasta!

Kierto on säännöllinen eikä hormonaalista ehkäisyä ole ollut aikoihin. Pco ja endometrioosi ultralla pois suljettu.
VASTAUS:
Hei, Ovulaatiotestit eivät ole millään tapaa “pakollisia”, ja kuten itsekin mainitsit, ne voivat aiheuttaa enemmän stressiä, kuin palvella tarkoitustaan. Stressin tiedetään joskus myös heikentävän hedelmällisyyttä.
Useimmiten säännöllisesti toimiva kuukautiskierto terveellä, normaalipainoisella naisella on merkkinä siitä, että ovulaatiot tapahtuvat. Sinulle on vielä ilmeisesti tehty ultraäänitutkimus, jossa on poissuljettu joitain hedelmättömyyden syitä. Raskautta ajatellen yhdyntöjä olisi hyvä olla ainakin 1-2 kertaa viikossa. Otollisin ajankohta hedelmöittymistä ajatellen on kuukautisvuodon alusta laskettuna päivät 7-15 eli reilun viikon ajan siitä lähtien, kun kuukautisvuoto on loppunut kierron ollessa säännöllinen.
Jos pariskunta toivoo tarkempia selvityksiä, tutkimuksiin voi hakeutua vuoden säännöllisen raskausyrityksen jälkeen. Tutkimukset tehdään sekä miehelle että naiselle, sillä n. 25% hedelmättömyydestä johtuu miehen terveyteen liittyvistä syistä.

Maria Rajecki
LT, erikoistuva lääkäri
Synnytykset ja naistentaudit
Hyvinkään sairaala

 

KYSYMYS:
Olen 43 vuotias ja olen miettinyt raskautta. Minulla on todettu kohdunkaulan heikkous ja keskenmenoja on ollut kaksi viime kevään aikana. Heitin raskaus haaveen nurkkaan ja ajattelin, että kun on tuota ikääkin, niin mitä riskejä saattaa liittyä ikääntyvällä iällä raskautteen ja lapseen?
VASTAUS:
Hei! Raskaudenaikaiset riskit kasvavat synnyttäjän iän mukana. Jo yli 35-vuotiailla naisilla raskauteen liittyvät riskit nousevat, ja yli 40-vuotiailla naisilla riskit ovat jo huomattavat. Alkuraskauden riskit liittyvät lisääntyneeseen keskenmenon riskiin sekä sikiön kromosomipoikkeavuuksiin. Tavallisin kromosomipoikkeavuus on 21-trisomia eli Downin syndrooma, mutta riski muidenkin trisomioiden kehittymiseen kasvaa voimakkaasti iän myötä. Osaltaan myös kromosomipoikkeavuuksien kehittyminen kasvattaa riskiä keskenmenoon, sillä ne ovat tavallinen syy keskenmenolle.
Synnyttäjän ikä nostaa riskiä myös muissa raskauden vaiheissa aina synnytykseen saakka. Korkea ikä altistaa sikiön rakennepoikkeavuuksille, ennenaikaiselle synnytykselle, sikiön alhaiselle syntymäpainolle, istukan toiminnan häiriöille, keisarileikkaukselle sekä sikiön kuolemalle kohdussa tai heti syntymän jälkeen. Ikä vaikuttaa myös synnyttäjän terveyteen ja tiedetään, että raskaudenaikaiset sairaudet kuten raskausdiabetes ja kohonnut verenpaine ovat tavallisempia iäkkäämmillä odottajilla. Kyseiset sairaudet voivat osaltaan vaikeuttaa raskaudenkulkua.
Sinulla on todettu kohdunkaulan heikkous, mikä sinänsä on itsenäinen riski raskaudelle ja komplisoi raskautta yleensä toisesta raskauskolmanneksesta eteenpäin. Riskit ovat ikäsi sekä edellä mainitun kohdunkaulanheikkouden vuoksi suuret, joten jos tulet raskaaksi, se vaatii huolellista seurantaa läpi raskauden. Riskit ovat kuitenkin aina monen tekijän summa, ja nykyään synnyttäjien iän kasvaessa raskaus voi sujua melko hyvin, kun odottajat ovat muuten terveitä, normaalipainoisia ja kiinnostuneita pitämään huolta itsestään.

Maria Rajecki
LT, erikoistuva lääkäri
Synnytykset ja naistentaudit
Hyvinkään sairaala