KYSYMYS (vastattu 27.5.2020)
Hei, onko oireeton gbs positiivisuus este vesisynnytykselle?
VASTAUS:
Hei,
GBS ei ole este vesisynnytykselle jos potilaalle on aloitettu antibioottiprofylaksia.
Terveisin,
Hanna Syrjämäki, kätilö
HUS/Hyvinkään sairaala
KYSYMYS:(vastattu 30.12.2018)
Voiko synnytysammeessa käyttää epsom-suolaa ehkäisemään turvotusta ja nestehukkaa?
VASTAUS:
Hei,
Voi käyttää!
Terveisin,
Hanna Syrjämäki, kätilö
HUS/Hyvinkään sairaala
KYSYMYS (vastattu 31.12.2018)
Vesisynnytys kiinnostaa, mutta luin että sitä ei saa jos on vaikeasti ylipainoinen. Miksi se on näin? Olen itse erittäin ylipainoinen, mutta muuten hyvässä kunnossa. Voiko tätä kuitenkin kysyä synnyttämään tullessaan vai mietinkö valmiiksi jo muita tapoja?
VASTAUS:
Hei, vaikea ylipaino ja huono liikkuvuus ovat esteitä vesisynnytykselle. Perusteena on se, että vesisynnytyksessä tulee aina varmistaa äidin ripeä poispääsy vedestä hätätilanteen sattuessa. Mielessä on hyvä pitää myös se, miten hyvin ylipainoinen henkilö saataisiin pois altaasta äkillisen tajuttomuustilan sattuessa (harvinaista).
Toisinaan ylipainoisilla äideillä on raskauden aikainen sokeriaineenvaihdunnan häiriö eli raskausdiabetes. Raskausdiabeetikkojen vauvat voivat kasvaa suuriksi, ja mikäli syntyvän vauvan odotetaan olevan poikkeuksellisen suuri, on synnytys turvallisempaa hoitaa kuivalla maalla. Raskausdiabeteksen lääkehoito on myös ammesynnytyksen este. Äidin korkean verensokerin liian suuriksi kasvattamilla vauvoilla on kohonnut riski ns. hartiadystokiaan, jossa vauvan pään synnyttyä loppu vartalosta ei mahdukaan syntymään, vaan vauva jää hartiastaan kiinni. Tällaisessa tilanteessa hoitohenkilökunta tarvitsee runsaasti tilaa, jotta vauva saadaan autettua nopeasti ulos tiukasta paikasta. Ammeessa tämä on hyvin hankalaa.
Kokonaistilannettasi ja liikkuvuuttasi paremmin tuntematta ei vesisynnytystä voi näin internetin välityksellä kuitenkaan poissulkea: keskustele siis asiasta kätilön kanssa tullessasi synnyttämään.
Vedessä oleilu avautusmisvaiheen aikana onnistuu kuitenkin useimmilta! Ponnistusvaiheeseen voit tehdä varmuuden varalta erillisen suunnitelman etukäteen. Esimerkiksi polviseisonta ja kylkiasento ovat erinomaisia synnytysasentoja. Kivunlievitykseksi voit pyytää lämpimiä kääreitä välilihalle tai pudendaali- eli häpyhermon puudutusta.
Terveisin,
Hanna Syrjämäki, kätilö
HUS/Hyvinkään sairaala
KYSYMYS:
Miksi ei voi synnyttää veteen ja saako synnyttää ei-avustettuna?
VASTAUS:
Hei,
Kiitos hyvästä kysymyksestäsi. Vesi on monelle synnyttäjälle tuttu ja miellyttävä elementti. Se tarjoaa vauvalle ja äidille lempeän siirtymän kohdunulkoiseen elämään. Veden käyttö synnytyksessä vähentää tutkimusten mukaan muiden kivunlievitysten tarvetta. Ammeessa oleilu avautumisvaiheessa on tavallisempaa kuin itse veteen synnyttäminen. Mikäli suunnittelet synnyttäväsi veteen, kannattaa tietoa hankkia aktiivisesti etukäteen. Tavallisimmin veteen synnyttäjä on uudelleensynnyttäjä, mutta myös ensisynnyttäjillä on mahdollisuus synnyttää veteen heidän niin toivoessaan.
Muutamat seikat estävät ammeessa oleilun ja ammeeseen synnyttämisen. Avautumisvaiheessa näitä ovat:
* raskauden kesto alle 37 viikkoa
* tulehdus synnyttäjällä, kuume
* pre-eklampsia
* poikkeava sikiön sydänäänikäyrä
* runsas varinen vuoto
* akuutti herpes genitalis –infektio
* epilepsia
* epiduraali- tai spinaalipuudutus
* hepatiitti B, hepatiitti C tai HIV
* oksikodonin annosta alle 2 h ja petidiinin annosta alle 3-4 h
* lapsiveden ollessa vihreää tilannetta harkitaan tapauskohtaisesti
Lisäksi veteen synnyttämisen estävät:
* kasvuhäiriöinen sikiö
* aikaisempi hankala ulosautto
* lääkehoitoinen raskausdiabetes
* vaikea ylipaino tai huono liikkuvuus
* kaksosraskaus
* perätila
Päätös ammeeseen synnyttämisestä tehdään tapauskohtaisesti yhteistyössä hoitavan kätilön kanssa.
Veteen synnyttäjä saa ponnistusvaiheessa työntää omaan tahtiinsa. Synnyttäjän on myös mahdollista ottaa vauva itse vedestä vastaan ja nostaa hänet rinnalle. Näistä asioista voi sopia etukäteen kätilön kanssa. Kätilö seuraa koko ajan synnyttäjän vointia vieressä ja tarkkailee sikiön sydänääniä. Tavoitteena on miellyttävä ja turvallinen synnytys sekä äidille että vauvalle. Sairaalassamme on saatu erittäin hyviä kokemuksia vesisynnytyksistä ja lähes kaikki kätilöt ovat saaneet koulutuksen vesisynnytyksen hoitoon. Tervetuloa!
Terveisin
Hanna Syrjämäki, kätilö
HUS/Hyvinkään sairaala
KYSYMYS:
Onko jokaisessa synnytyssalissanne amme/mahdollisuus päästä ammeeseen?
VASTAUS:
Hei! Ammehuoneemme on "oma huoneensa", joka ei siis sijaitse itse synnytyssalissa, vaan niiden välittömässä yhteydessä. Meillä siis jokaisesta synnytyssalista pääsee ammeeseen. Amme onkin kovassa käytössä, kuitenkin vain erittäin harvoin käy niin, ettei synnyttäjä pääse ammeeseen siitä syystä, että se on varattu. Useimmat synnyttäjät viihtyvät ammeessa tunnista muutamiin tunteihin, jonka jälkeen amme siivotaan ja sen on taas käyttövalmis seuraavaa synnyttäjää varten.
Lähes kaikki halukkaat siis pääsevät ammeeseen. Mikäli sinne ei pääse, on syy useimmiten äidin tai vauvan voinnista johtuva.
Katri Tuura
kätilö
Synnytykset ja Naistentaudit
Hyvinkään sairaala
KYSYMYS:
Luin sivuiltanne että, ammeen/vesisynnytyksen käytön avautumisvaiheessa estää mm. äidin genitaali herpes. Tarkoittaako tämän synnytyshetkellä aktiivivaiheessa olevaa herppestä? Vai onko niin, että joudunko kokonaan unohtamaan vesisynnytyksen kivunlievityksenä, koska ylipäätään olen genitaaliherppeksen kantaja?
VASTAUS:
Hei, olit ihan oikeassa siinä, että ilmaisulla todella tarkoitetaan aktiivivaiheen herpestä, siis tilannetta, jossa iholla tai limakalvolla on selkeitä erittäviä herpesrakkuloita, (tai ainakin pian sellaisiksi kehittyviä) tällöin tartuntavaara on ilmeinen. Kantajuus sinänsä ei siis ole este ammeeseen menolle. Vesi on mitä mainioin elementti synnytyksen alkuvaiheen kivunlievitykseen ja rentoutumiseen sinänsä!
Lämpimin terveisin
Pirjo-kätilö