Nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidon läheteohjeet
Asiasanat:Nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoitoon voidaan ohjata 13–17 –vuotiaita nuoria, joilla on vaikea-asteinen mielenterveyden häiriö tai komplisoitunut keskivaikea mielenterveyden häiriö tai oireilu. Vaikea-asteinen mielenterveydenhäiriö alentaa vakavasti nuoren toimintakykyä tai aiheuttaa nuorelle tai muille akuuttia vaaraa.
Edellytämme pääsääntöisesti perustason toteuttamaa hoitointerventiota ennen erikoisairaanhoitoon lähettämistä muissa kuin vaikea-asteisessa mielenterveyden häiriössä. Lähetteen tekee lääkäri, joka on toteuttanut nuoren kliinisen tilan arvion. Lisätietoa hoidon perusteista nuorisopsykiatriassa: Yhtenäisen kiireettömän hoidon perusteet 2019
Jo ennen lähetteen laatimista voi nuoresta tehdä kirjallisen konsultaation, ns. paperikonsultaation tai reaaliaikaisen etäkonsultaation hoidon tarpeen arviointia ja interventioiden suunnittelua varten. Vastaanotolla toteutettava nuorisopsykiatrinen erikoissairaanhoito pohjautuu vapaaehtoisuuteen ja nuoren saapumiseen sovituille käynneille. Yleisistä nuorisopsykiatrisista kysymyksenasetteluita koskevista konsultaatioista lisätietoja: https://ammattilaiset.terveyskylä.fi.
Nuorten Mielenterveystalosta löytyy tietoa ja omahoito-ohjelmia, jotka on suunnattu erityisesti nuorille ja nuoren vanhemmille. Nuorten omahoito-ohjelmat | Mielenterveystalo.fi
Lisäksi saatavilla on ohjeita ja tietoa mm. Nuorten nettiterapioista.
Välitöntä, päivystyksellistä psykiatrista osastohoitoa edellyttävät nuoret ohjataan arvioon vapaaehtoisella B1-lähetteellä tai M1-tarkkailulähetteellä. Soita
päivystyslähetteestä virka-aikana nuorisopsykiatriselle akuuttiosastojen vastaavalle lääkärille puh. 050 427 1505.
Virka-ajan ulkopuolella soita nuorisopsykiatrian akuuttiosastojen paikkapuhelimeen puh. 040 841 6908, jolloin saat tiedon, mille osastolle nuorta voidaan ohjata (yleensä nuorisopsykiatrinen akuuttiosasto N1 tai N2). Muista että nuorta ohjataan aina saattajan kanssa päivystysarvioon.
- Akuutti itsemurhavaara/juuri tehty itsemurhayritys (ei siis viiltely/itsensä vahingoittaminen pahan olon lievittämiseksi/ahdistukseen ilman itsemurhatarkoitusta)
- Akuutti todellisuuden tajun vakava häiriö (psykoosi)
- Akuutti vaara muille, vakava impulsiivinen väkivaltaisuus muita kohtaan (silloin kuin tilanne ei ole rauhoittunut ennen päivystykseen saapumista tai päivystysyksikössä)
- HUOM. Lastensuojeluilmoitus on tehtävä päivystyspoliklinikalta käsin, mikäli epäily lastensuojelun tarpeen selvittämisestä syntyy (Lastensuojelulaki 25§)
Hoitoon pääsy 1–7 vrk eli kiireellisyysluokka I. Lähetteet ohjataan asuinpaikan mukaisesti HUSin Nuorisopsykiatrian vastaanotoille. Lähettävä taho/perusterveydenhuolto huolehtii odotusaikana tarvittavan hoitokontaktin.
- Vaikea-asteinen masennustila tai käyttäytymisen häiriö, jossa vakavaa itsetuhoisuutta tai psykoottisia oireita esim. konkreettiset itsemurhasuunnitelmat tai viimeaikainen itsemurhayritys
- Vakava psykoosiepäily, jossa ei ilmene välitöntä sairaalahoidon tarvetta.
- Somaattinen tai psyykkinen kriisi syömishäiriössä (kun somaattinen tilanne on tutkittu ja vakaa eikä välitöntä pediatrista/sisätautien hoidon tarvetta ole; edellyttää yleensä sekä lähetettä somatiikkaan että nuorisopsykiatriaan)
Hoitoon pääsy 8–30 vrk tai yli 30 vrk eli kiireellisyysluokat II – III. Lähetteet ohjataan asuinpaikan mukaisesti HUSin Nuorisopsykiatrian vastaanotolle, ellei muuta mainita alla. Lähettävä taho/perusterveydenhuolto huolehtii odotusaikana tarvittavan hoitokontaktin.
Tunne-elämän tai käyttäytymisen häiriöt
- Vähintään keskivaikea tunne-elämän häiriö kuten masennustila tai ahdistuneisuushäiriö tai käyttäytymisen häiriö, jossa tila ei ole helpottanut näyttöön perustuvilla peruspalvelujen hoitointerventioilla tai siihen liittyy todettu päihdehäiriö.
- Jos nuorella esiintyy toimintakykyä alentavia tai vaaraa aiheuttavia käytöshäiriön oireita, on usein aiheellista harkita lastensuojeluilmoituksen tekemistä. Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä viipymättä tilanteissa, joissa nuoren hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttävät mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä.
- Arvioitaessa väkivallan uhkaa kiireettömissä tilanteissa suositellaan tekemään perusterveydenhuollossa Uhka-arvio.
Syömishäiriöt
- Erikoissairaanhoidossa hoidetaan vakavasti oireilevia syömishäiriöitä ja keskivaikeita syömishäiriötä, jossa tila ei ole helpottanut toteutuneilla näyttöön perustuvilla peruspalvelujen hoitointerventioilla.
- Perustason tehtävänä ovat syömishäiriöiden tunnistaminen ja somaattinen tutkiminen sekä lievempien syömishäiriöiden hoito. Näihin kuuluu mm. hoidon aloittaminen (esim. tiedon anto syömishäiriöistä, nuoren ohjaus säännölliseen, monipuoliseen syömiseen vanhempien tuella, ohjaus omahoito-ohjelmien käyttöön) sekä hoitointervention toteutumisen ja nuoren voinnin seuranta.
- Mikäli lähettämisen pääasiallinen syy on muu kuin syömiseen liittyvä ongelma, ohjataan asuinpaikan mukaisesti HUSin Nuorisopsykiatrian vastaanotolle.
- Mikäli lähettämisen pääasiallinen syy on vakavasti oireileva syömishäiriö tai keskivaikea syömishäiriö, joka ei ole helpottanut näyttöön perustuvilla hoitointerventioilla perustasolla tai erikoissairaanhoidossa, ohjataan lähete HUSin Syömishäiriöyksikköön: https://www.hus.fi/ammattilaiselle/ammattilaisten-palvelut-ja-ohjeet/laheteohje-syomishairioyksikkoon
Neuropsykiatriset häiriöt
- Neuropsykiatriset selvittelyt eivät ole akuuttia nuorisopsykiatriaa eikä diagnostiikalla ole kiire
- Neuropsykiatriset selvittelyt tehdään vakaassa vaiheessa ja kun muu psykiatrinen oireilu on hoidossa
- ADHD:n diagnosointi ja hoito voidaan useimmiten toteuttaa perusterveydenhuollossa, tarvittaessa erikoissairaanhoidon konsultaatioiden tuella (kts. yst. linkki alla). Jos kokonaisoirekuvaa komplisoi vakavasti oireileva muu psyykkinen oireilu, voidaan ADHD:n erotusdiagnostinen arvio- ja hoitosuunnitelma tehdä erikoissairaanhoidossa.
- Autismikirjon häiriön epäily edellyttää perehtymistä nuoren kehityshistoriaan, ja esiselvittelyjen tekemistä ennen läheteharkintaa (kts. yst. tarkemmin lähetteen sisältö ja esiselvittelyt autismin kirjon häiriöissä). Epäselvissä tilanteissa on suotavaa konsultoida erikoissairaanhoitoa ennen lähetteen laatimista (kts. yst. linkki alla). Suositellaan että nuoren kognitiivinen taso tulisi olla ainakin kertaalleen elämän aikana selvitelty psykologin tutkimuksin ennen mahdollisia neuropsykiatrisia lisäselvittelyitä erikoissairaanhoidossa.
- Autismikirjon häiriön diagnostiset selvittelyt aloitetaan vain, mikäli mahdollinen diagnoosi vaikuttaisi kokonaishoitoon tai -kuntoutukseen
- Neuropsykiatrisista aiheista on perustason lääkäreillä mahdollista varata reaaliaikainen etäkonsultaatio: https://ammattilaiset.terveyskyla.fi/palvelut/konsultaatiot/hus-nuorisopsykiatrian-neuropsykiatrian-e-konsultaatiot
Päihdehäiriöt
- Perustaso vastaa nuorten päihteiden riskikäytön ja päihdehäiriöiden ensilinjan hoidosta, tarvittaessa hyödyntäen lastensuojelun yhteistyötä.
- Päihdepsykiatrisista aiheista on perustason lääkäreillä mahdollista varata reaaliaikainen etäkonsultaatio: https://ammattilaiset.terveyskyla.fi/palvelut/konsultaatiot/hus-nuorisopsykiatrian-paihdepsykiatrian-ekonsultaatiot
- Nuorten päihdepsykiatrian vastaanotolla tutkittavat ja/tai hoidettavat potilaat ovat 13–17-vuotiaita nuoria, jotka käyttävät merkittävissä määrin laittomia päihteitä tai lääkkeitä väärin (esim. rauhoittavat lääkkeet, kipulääkkeet) ja joilla on vakava mielenterveyden häiriö tai sen epäily: Nuorten päihdepsykiatrian vastaanotto, Pasila | HUS
Psykoterapia-arviot ja muut kuntoutusarviot
- Lyhytpsykoterapioiden osalta on hyvä kartoittaa, löytyykö niitä oman alueen palveluna tai ostopalvelupsykoterapiana
- Kuntoutuspsykoterapia-arvio voidaan tehdä ensiarviona nuoresta, jolla on vähintään keskivaikea tunne-elämän tai käyttäytymisen häiriö, ja jonka tila ei ole helpottanut näyttöön perustuvilla perustason hoitointerventioilla. Uusinta-arviot voidaan tehdä perustasolla, tarvittaessa erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrin konsultaatio.
- KELA:n vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen seuranta voi pääsääntöisesti tapahtua perusterveydenhuollossa, eikä polikliininen nuorisopsykiatrinen seuranta ole välttämättä tarpeen. Vain ensimmäisen vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen lausunnon tulee olla alan erikoislääkärin tekemä, jatkolausunnon voi tehdä perustason lääkäri. Poikkeuksena tästä on psykoterapia Kelan vaativan lääkinnällisenä kuntouksena, jolloin lausunnon laatijan tulee vuosittain olla erikoislääkäri, joka toteutuu kertaluontoisena käyntinä tai konsultaationa erikoissairaanhoidon järjestämänä
Sukupuoli-identiteetin tutkimukset
- Nuorten sukupuoli-identiteetin tutkimusvastaanotolla tutkitaan nuoria, jotka kuvaavat itsellään olevan kokemuksen siitä, että heidän syntymässä määritelty sukupuolensa ja siihen liittyvät fyysiset ominaisuutensa ovat ristiriidassa keskenään, ja he kokevat olevansa vastakkaista sukupuolta. Tutkimusjakson sisältö, edellytykset ja tavoitteet ovat kuvattu tarkemmin tutkimusvastaanoton verkkosivuilla: Nuorten sukupuoli-identiteetin tutkimusvastaanotto, Pasila | HUS
- Pyydetään tutustumaan erilliseen läheteohjeeseen sekä siellä kuvattuun Palveluvalikoimaneuvoston suositukseen ennen lähettämistä:Sukupuoli-identiteettitutkimuksen läheteohje (nuoret 13-17-v.) | HUS
- Matalammalla kynnyksellä ilman lähetettä tarjotaan reaaliaikaisia etäkonsultaatioita ajanvarauksellisesti:
- Perustason hoitavalle lääkäreille tarjotaan mahdollisuus erikoislääkärin konsultaatioon: HUS Sukupuolidysforian perustason lääkäreille suunnatut eKonsultaatiot
- Nuorisopsykiatrian erikoisalan työntekijöille tarjotaan mahdollisuus moniammatillisille konsultaatiolle ammattihenkilöiden välillä: HUS Nuorisopsykiatrian sukupuoli-identiteetin moniammatilliset eKonsultaatiot
Unihäiriökonsultaatiot
Unihäiriökonsultaation läheteohje | HUS
Kehitysvammapsykiatriset aiheet
Lähete palautetaan pääsääntöisesti täydennettäväksi, ellei lähetearvioon tarvittavia välttämättömiä tietoja ole käytettävissä. Päivystyslähete saa olla suppeampi kuin jatkohoitolähete nuorisopsykiatrian poliklinikalle.
1 Lähettäjä:
- Lähettävän lääkärin nimi ja organisaatio
2 Lähettämisen syy:
- Kysymyksen asettelu, pyyntö (konsultaatio, tutkimus, hoito). Vastaus voidaan antaa myös hoitosuosituksen muodossa konsultaatiovastauksena tai pyytää täydentäviä tietoja tai selvittelyä
- Kiireellisyysarvio
3 Henkilötiedot ja perhetiedot
- Nuoren nimi, henkilötunnus, osoite, voimassa oleva puhelinnumero
- Oppilaitos ja luokka-aste
- Vanhempien/huoltajien nimet ja yhteystiedot, jos eivät löydy Apotista
- Mahdollisen sijoituspaikan nimi ja yhteystiedot
- Huoltajuus, perheen koostumus, nuoren asumisjärjestelyt
- Perheessä olevat mahdolliset mielenterveyshäiriöt
- Kontaktit lastensuojeluun, mahdollisen lastensuojelutyöntekijän nimi ja yhteystiedot. Lastensuojelutoimien tarve
- Miten vanhempia ja/tai huoltajia on informoitu lähetteestä, miten suhtautuvat
- Nuoren suhtautuminen lähetteeseen ja mahdolliseen nuorisopsykiatriseen hoitoon (hoitomotivaatio)
- Lähetteessä tulee näkyä missä ja miten potilaan tilannetta on arvioitu, miten lähettäjä on tavannut potilaan, mitä lähetteestä on sovittu potilaan (ja yleensä huoltajan) kanssa.
- Lähetteeseen on potilaan lupa tai se tehdään tahdosta riippumatta (M1-lähete). Potilasta on informoitu KANTA – suostumuksesta ja alaikäisen potilaan tiedonsiirrosta.
- Lähetteeseen tulee merkitä potilaan päätöksentekokykyisyys ja kannanotto tiedottamisesta huoltajille. Jos lähete tehdään ilman tiedotusta huoltajille niin tämä perustellaan lähetetekstiin.
4 Psyykkinen häiriö, oireet ja toimintakyky
Kuvaus potilaan oireista, toimintakyvystä, aikaisemmista tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä. Oirekyselyinä on hyvä käyttää esim. PHQ-9. GAD-7, BAI, OCI-R, MDQ, ADHD-oirekysely, CGAS. Tilannekuvaus oireiden alusta ja kehittymisestä sekä juuri nyt ajankohtaisesti.
- Ajankohtaiset ongelmat ja/tai oireet, alku, kesto
- Ongelmien aiheuttamat haitat nuorelle, muille henkilöille tai ympäristölle
- Selviytyminen koulussa (koulumenestys, tukitoimet, poissaolot), muutokset psyykkisten oireiden alettua
- Itsestä huolehtiminen, vuorokausirytmi, muutokset
- Suhde vanhempiin ja sisaruksiin, muutokset
- Ystävyys- ja seurustelusuhteet, harrastukset, muutokset
- Päihteiden käyttö, huumeseula tarvittaessa
- Nykytila, eli lähettävän lääkärin itse ottama status
5 Aikaisemmat tutkimukset tai hoidot ja niiden tulokset
Potilaan kehityshistoria, muut sairaudet, aikaisemmat hoidot ja niiden teho:
- Selvitys perusterveydenhuollon tekemistä tutkimuksista ja hoidosta
- Aiemmat psyykkiset diagnoosit, oireet ja niiden hoito, jos on hoidettu muualla
- Aiemmin tehdyt psykologiset ym. tutkimukset
- Ajankohtainen lääkitys
- Syömishäiriössä potilaan paino ja pituus ja BMI (ISO-BMI), muutoksen kuvaus, kasvukäyrät. Lisäksi verenpaine, syke, nestetasapaino. laboratoriokokeet, pituus ja paino sekä kasvukäyrät
- Lab-kokeet tarvitaan usein erotusdiagnostisesti tai lääkehoitoa valmistavasti ja lähettävä lääkäri arvioi harkinnanvaraisesti ja tapauskohtaisesti niiden tarvetta: PVK + diffi, K, Na, Krea, ALAT, TSH, fP-Gluk, kolesterolit, EKG, U-Huum-O (tai varmistettu näyte U-huum-Oct). Tarkista D-vitamiinilisän käyttö, yleisten saantisuositusten mukaisesti.
- ADHD:n epäilyssä lähetteeseen on liitettävä neuvola- ja kouluterveydenhuollon asiakirjat, kouluarviot sekä kaikki tehdyt tutkimukset (esim Viivi, KESKY, ADHD-rs, koulupsykologin tutkimus tai muu kognitiivinen tutkimus, jo tehty)
Autismikirjon häiriön epäilyssä, kts. yst. erillinen esiselvittely alla.
6 Esiselvittelyt autismikirjon häiriön epäilyssä
Kehityshistorian selvittely
- Perhe- ja sukuanamneesi
- Vanhempien ja opettajien haastattelu
Asiakirjat
- neuvola-asiakirjat
- päivähoidon palautteet
- kouluterveydenhuollon asiakirjat
- koulutodistukset
- oppimissuunnitelmat
- aiemmat tutkimus-, kuntoutus- ja terapiapalautteet
Lomakkeet, seulontakyselyt
- AQ
- (ASSQ – ajankohtaisesti vielä käyttökiellossa tekijänoikeusasioiden vuoksi)
- SCQ vanhempia haastatellen
Ydinoireiden havainnointi (koti, koulu, vapaa-aika)
Vuorovaikutus, kommunikaatio, käyttäytyminen, taidot, toimintakyky eri ympäristöissä
Somaattinen ja psyykkinen status
Kognitiivisen ja kommunikaation tason arviointi
- Psykologin tutkimus vähintään kertaalleen tehtynä nuoren elämän aikana (esim. koulupsykologi)
- Tarvittaessa toimintakyvyn arvio, puheterapeutin konsultaatio
Päivitetty: 16.09.2025