Kehitysvammapsykiatrian konsultaatiovastaanoton-, liikkuvien asiantuntijapalveluiden- ja eKonsultaatioiden läheteohje

1. Potilaalla on kehitysvamma tai vastaavalla tavalla toimintakykyä heikentävä kehityksellinen vamma (kuten autismi)
2. Erotusdiagnostiset indikaatiot
   1. Aikuispotilaalla epäillään kehitysvammaa, mutta diagnostiikan asettamisessa on erityisiä haasteita
   2. Oireiden syyksi epäillään psykiatrista sairautta, mutta selvittely ei perustelluista syistä onnistu nuoriso- tai aikuispsykiatrian palveluissa
3. Hoitosuunnitelmaan ja kuntoutukseen liittyvät indikaatiot
   1. Potilas tarvitsee vaativaa, erikoissairaanhoidon moniammatillista arviointia haastavan käyttäytymisen tai toimintakyvyn laskun vuoksi tai
   2. Potilas tarvitsee vaativaa, erikoissairaanhoidon moniammatillista arviointia omalla hyvinvointialueella laadittavan hoito- ja kuntoutussuunnitelman laatimisen tai diagnostiikan tueksi (mm. vaativat psykologin/ neuropsykologin tutkimukset)
4. Riittävät perusterveydenhuollon selvitykset on tehty (ks. tarkempi kuvaus alla)

5. Ikäkriteerit

   Arvioon otetaan 13 v ja vanhempia potilaita. Oppivelvollisuusikäisten kognitiivisen tason tutkimus tulee toteutua ensisijaisesti koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja/tai nuorisopsykiatrisessa/lastenneurologisessa erikoissairaanhoidossa olevilla kyseisellä erikoisalalla, mikäli potilaalla on voimassa hoitokontakti kyseisillä erikoisaloilla. Mikäli tutkimuksen perusteella ei voida asettaa kehitysvammadiagnoosia, mutta epäily on edelleen vahva, voi kehitysvammapsykiatrian vastaanottoa konsultoida matalalla kynnyksellä ensisijaisesti hyödyntäen eKonsultaatiota. 

   5 –12 -vuotiaita lapsia ei oteta HUS Kehitysvammalääketieteen yksikön vastaanotolle lääketieteelliseen arvioon. Liikkuvien asiantuntijapalveluiden asiantuntija-apua voidaan kuitenkin pyytää tueksi mm. vaativiin kuntoutussuunnitelmiin, erityisosaamista vaativiin tutkimuksiin tai haastavan käyttäytymisen arviointiin ja käyttäytymisterapeuttisiin arvioihin. 

Riittävät yhteystiedot: Lähetteen tekijän yhteystiedot sekä asumispaikkaan, huoltajan/edunvalvojan/lähiomaisen/ muun yhteyshenkilön yhteistiedot. Koulun/päivätoiminnan/asumisyksikön nimi ja yhteystiedot sekä konsultaation jälkeen hoitoa jatkavan yksikön yhteystiedot. 

Somaattinen terveydentila: Riittävät tiedot ja kannanotto ajankohtaisesta somaattisesta terveydentilasta ja 3 kk sisällä otetut PVKT, Na, K, Krea, fP-Gluk, ALAT, GT, TSH, T4V, EKG, sekä lääkepitoisuudet (jos käytössä valproaatti, karbamatsepiini, okskarbatsepiini, litium, klotsapiini tai trisyklinen masennuslääke); tai selvitys mikäli potilaasta ei pystytä ottamaan laboratoriokokeita tai EKG:ta. Riittävät tiedot suun terveydestä (viimeisin hammastarkastus) sekä aistitoimintojen arvioinnista (näkö, kuulo). Jos potilaalla on epilepsia, kuvaus epilepsian tämänhetkisestä hoitotasapainosta, sekä tieto epilepsiaa hoitavasta tahosta.

Aiempi hoito- ja kuntoutushistoria: Tiedot aiemmasta lääkehoidosta, kuntoutuksesta sekä psykososiaalisista, lääkkeettömistä hoito- ja tukimuodoista. Jos lähetteen aiheena on haastava käyttäytyminen, kuvaus käytetyistä ei-lääkkeellisistä keinoista ja jo kokeilluista lääkehoidoista haastavan käyttäytymisen lievittämiseksi.

Tarvittavat asiakirjat: Autismikirjon häiriön tai kehitysvammaisuuden diagnostiseen arvioon tarvitaan lisäksi Neuropsykiatrian vastaanoton läheteohjeen mukaiset asiakirjat (https://www.hus.fi/ammattilaiselle/ammattilaisten-palvelut-ja-ohjeet/neuropsykiatrian-vastaanoton-laheteohje):

Mikäli jokin kohta puuttuu, sen merkitys potilaan lähetteen arvioimisen kannalta arvioidaan tapauskohtaisesti. Jos lähetekäsittelijä arvioi, että tarvitaan lisätietoja, lähete palautetaan täydennettäväksi.

• Kehitysvammaisuuteen liittyvän vaikean haastavan käyttäytymisen moniammatillinen arviointi, ml. lääkehoidon arviointi työnjaon (pth-esh-kevapoli) mukaan
• Autismikirjon häiriön diagnostiikka aikuisilla kehitysvammaisilla henkilöillä
• Aistimonivammaisuuden ja kehitysvammaisuuden aiheuttamaan oireyhtymään liittyvien käyttäytymisen erityispulmien arvioinnin tarve
• Kehitysvammaisuuden diagnosointi aikuisilla, kun tarvitaan erityisasiantuntemusta ja kun perusselvittely on aloitettu perusterveydenhuollossa (mm. aiempien asiakirjojen tilaus ja läpikäynti) tai muualla erikoissairaanhoidossa
• Kehitysvammaisen käyttäytymisen muutoksen syiden arviointi, kun elimellinen syy poissuljettu

1. Somaattisen terveyden tutkiminen, peruslaboratoriokokeet ja somaattinen perustutkimus toteutetaan perusterveydenhuollossa. Kehitysvammaisen muistisairausepäilyissä niin ikään alustavat tutkimukset on tehtävä perusterveydenhuollossa.
2. Hyvinvointialueen työnjaon mukaisesti kotikunnan vammaispalvelun tulee selvittää asiakkaan tuen tarve arjessa ja tehdä palvelu- ja kuntoutussuunnitelmat. Kouluterveydenhuollossa on syytä arvioida oikea opiskelumuoto ja tuki koulussa. Päiväaikaisessa toiminnassa tai asumisyksikössä arvioidaan, milloin vammaispalveluissa on tarpeen tarkistaa tuen tarve.
3. Hyvinvointialueen vammaispalveluissa tai hyvinvointialueen kehitysvammapoliklinikalla voidaan tehdä asiantuntija-arvioita, joita voidaan käyttää tukena haastavan käytöksen selvittelyissä ja kuntoutuksellisissa menetelmissä. HUS Kehitysvammalääketieteen poliklinikan liikkuvat asiantuntijat voivat harkinnan mukaan tarjota konsultaatiotukea asiantuntija-arvioon lähetteen perusteella.
4. Vaikean haastavan käyttäytymisen selvittelyihin voidaan ohjata erikoissairaanhoitoon, kun perusterveydenhuollossa on tutkittu somaattinen terveys, otettu tarvittavat laboratoriokokeet, ja vammaispalveluissa on käytetty ei-lääkkeellisiä ohjauksellisia tai kuntoutuksellisia keinoja, ja asiakkaan tilanteeseen ei ole saatu riittävää apua näillä keinoilla. Psykiatrian ja neurologian sekä muiden erikoisalojen hoito toteutetaan myös kehitysvammaisten osalta pääsääntöisesti samoissa yksiköissä kuin ei-kehitysvammaisilla.