Kielten opiskelu auttaa ammattilaista kohtaamaan potilaan tämän äidinkielellä
Asiasanat:Lupauksemme HUSissa on antaa joka päivä, jokaiselle potilaalle, yhä parempaa hoitoa. Se perustuu hyvälle kohtaamiselle, mikä edellyttää valmiutta palvella suomeksi ja ruotsiksi ensikontaktista hoidon päättymiseen asti - potilas päättää käytetyn kielen.
Suomessa koulunsa käyneillä on usein toisen kotimaisen kielen perusteet hallussa ja kieli täytyy vain herättää käyttöön. Mutta entäpä jos opeteltavia kieliä onkin kaksi yhden asemasta? Tämän on moni muualta Suomeen tullut terveydenhuollon ammattilainen saanut kohdata ja Sile Iveson on yksi heistä.
Edinburghista Raaseporiin
Sile on Skotlannista lähtöisin oleva, Raaseporiin kotiutunut sairaanhoitaja. Sile aloitti työt Raaseporin sairaalassa kolme vuotta sitten ja työskentelee sairaalan erikoissairaanhoidon osastolla, jossa työ on monipuolista ja ilmapiiri lämminhenkinen. Erityisenä voimavarana hän pitää työyhteisön kaksikielisyyttä ja koulutusmyönteisyyttä.
”Opiskelin Edinburghissa psykiatrisen sairaanhoitajan tutkinnon. Suomeen muutettuani olin lasteni kanssa useamman vuoden kotona, mutta kaipasin takaisin työelämään. Minulle olisi riittänyt 18 kuukauden sopeutumisaika työssä, mutta halusin päivittää tutkintoni ruotsinkielisessä Novia ammattikorkeakoulussa sekä kielitaidon kohentamisen että alalla tapahtuneen kehityksen vuoksi. Tämä oli hyvä ratkaisu potilasturvallisuudenkin näkökulmasta”, kertoo Sile.
Potilaan kohtaaminen omalla äidinkielellä
Nykyään Sile kohtaa potilaat sujuvasti sekä ruotsiksi että suomeksi. Suomen kielen opeteltuaan ruotsin kieli onkin ollut helpompaa englantia äidinkielenään puhuvalle ja lapsuudessa Saksassa asuneelle Silelle.
Silelle on itsestään selvää, että potilas kohdataan hänen omalla äidinkielellään. Tällä hetkellä hänelle ruotsi on vahvempi kieli, mutta suomenkielisten potilaiden kanssa Sile puhuu suomea. Työkavereiden kanssa puhekielenä on ruotsi.
”Potilaan kanssa on tärkeää kommunikoida hänen omalla äidinkielellään. Kun on sairas ja vieraassa ympäristössä, mahdollisuus puhua omaa kieltään ja tulla ymmärretyksi tuo turvallisuutta”, Sile pohtii.
”Erityisesti iäkkäillä, muistisairautta sairastavilla tai tilanteissa, joissa potilas kokee olonsa ahdistuneeksi, äidinkielen merkitys korostuu. Myös saattohoidossa olevat potilaat on tärkeä kohdata heidän omalla kielellään. Ohjaustilanteissa pyydän joskus työkaverin avuksi, jos olen epävarma siitä, tuleeko asia oikein ymmärretyksi”, Sile toteaa.
Uskalla käyttää molempia kieliä
Silen viesti kollegoille HUSissa on, että kannattaa astua pelon kynnyksen yli ja uskaltaa kohdata potilaat molemmilla kotimaisilla kielillä. Myös Silellä kynnys oli aluksi korkea, sillä etenkin psykiatrisena sairaanhoitajana asioiden ilmaisulla on suuri merkitys. Kielten uuttera ja päämäärätietoinen opiskelu sekä myönteinen asenne oppimiseen on kannattanut ja joka päivä oppii lisää.
HUS on kaksikielinen. Tarjoamme henkilökunnallemme ruotsin, englannin ja venäjän kielen koulutuksia. Suomen kielen koulutusta työelämän tarpeisiin tarjoamme heille, joille suomi ei ole äidinkieli.