Digitalisoidut palvelut valtteja kansainvälisessä yhteistyössä
Asiasanat:Digitaalisuus nopeuttaa ja tehostaa tutkimustyötä, mutta ajattelua ja uteliaisuutta se ei korvaa, uskoo HUSin uusi tutkimusjohtaja Taneli Raivio.
Taneli Raivio uskoo, että vaikka digitaalisuus ja suuret tietoaineistot tuovat tutkimuksen tekoon uusia mahdollisuuksia, ovat biologiasta ja sairauksien mekanismeista kiinnostuneet tutkijat yliopistosairaalan tärkein valtti.
Tutkimusjohtaja, lastenendokrinologi ja professori Taneli Raivio pitelee käsissään tärkeitä ohjaksia. Vuodenvaihteen sote-uudistus laittaa terveydenhuollon rakenteet uusiksi, ja HUSin omistajatkin vaihtuvat. Suomen suurimman tutkimus- ja opetussairaalan tutkimusjohtajalle se tietää isoa viestinnällistä urakkaa: vaikka uudet omistajat varmasti ymmärtävät, että kansainvälisesti vertailukelpoisen yliopistosairaalan tutkimus-, kehittämis- ja opetustyön ylläpitäminen ei ole kohtuuton menoerä. Sillä kehitetään esimerkiksi diagnostiikkaan ja näyttöön perustuvaa hoitoa potilaan parhaaksi.
”Toisaalta uusi sote-rakenne luo mahdollisuuden aivan uudenlaiselle tutkimusyhteistyölle hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin kanssa. Näen, että HUSin tutkimus-, opetus- ja innovaatiotoiminta tuo paljon hyvää Helsingin kaupungin ja Uudenmaan hyvinvointialueiden asukkaille”, Raivio sanoo.
Raivio toivoo kaikkien ymmärtävän, että tutkimus on kiinteä osa yliopistosairaalaa. Monen muun HUSin lääkärin tavoin Raivio on tehnyt tutkimusta potilastyön rinnalla. Hän on tutkinut muun muassa murrosikäkehityksen säätelyä ja siihen liittyviä sairauksia. Raivion tutkimusryhmä on ensimmäisenä maailmassa erilaistanut pluripotenteista kantasoluista murrosikäsoluja ja kehittänyt niiden avulla malleja, joilla voidaan selvittää murrosikäkehityksen mekanismeja.
”Pluripotenteissa kantasoluissa on lähes koko ihmiskehon erilaistumispotentiaali, eli niistä voidaan tehdä mitä tahansa ihmisen soluja – kunhan vain tiedetään miten. Tällainen malli, jolla voidaan tutkia tiettyjen solujen kehitystä ja toimintaa, on kullanarvoinen”, kertoo Raivio.
Tutkimuksen siunattu ja sietämätön digitaalisuus
”Sähköisten tutkimuslupapalveluiden lisäksi meillä on HUSissa iso tietoallas ja sitä hyödyntäviä sovelluksia ja rakenteita tutkijoiden käyttöön, kuten esimerkiksi tietoturvallinen, akkreditoitu käyttöympäristö Acamedic”, Raivio luettelee.
Sähköisiin järjestelmiin siirtyminen on tehnyt mahdolliseksi isojen aineistojen yhdistelyn ja käytön nopeasti ja tehokkaasti. Toisaalta digitaalisuus on tuonut mukanaan tiukentuneen lainsäädännön, joka tutkijoille on näkynyt vaikeasti tulkittavana toisiolakina eli sosiaali- ja terveystietojen toissijaista käyttöä säätelevänä lakina.
”Toisiolain vuoksi perustettu lupaviranomainen Findata myöntää luvat keskitetysti ja tekee rekisteritietojen yhdistelyn, mikä on aiheuttanut tutkijoille haasteita. Olisi käytännön toiminnan ja kustannusten hallinnan kannalta välttämätöntä, että rekisteritietoja voisi yhdistellä myös rekisterinpitäjien omissa tietoturvallisissa käyttöympäristöissä. Valtakunnallisten rekisterien perustamista tulisi helpottaa hyödyntämällä sairaaloiden tietoturvallisia käyttöympäristöjä. Tässä ja monessa muussa edistysaskeleessa on vielä kehitettävää”, pohtii Raivio.
Kansainvälisesti verkostoituneena tutkijana Raivio tunnistaa, että HUSin tutkimusinfrastruktuuri biopankkeineen ja tietoaltaineen yhdistettynä yliopisto- ja korkeakouluyhteistyöhön on arvokas kilpailuvaltti.
”Digitaalisuus nopeuttaa tietomäärien innovatiivista käyttöä potilaiden parhaaksi. Se tekee meistä myös kiinnostavan yhteistyökumppanin kansainvälisissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Tärkein valttimme on kuitenkin tutkijat, joita ajaa mielenkiinto ymmärtää biologiaa ja sairauksien mekanismeja. Digitaaliset ratkaisut ja tekoäly ovat kuin pluripotentit kantasolut: vahva ja keskeinen työkalu, mutta ne eivät ainakaan toistaiseksi korvaa ajattelua ja uteliaisuutta, jotka ovat tutkimustyön ja innovaatioiden tärkein rakennusaine.”
Teksti: Varja Siirtola
Kuva: Matti Snellman
Husari 2/2022