Lieväoireinen silmäkuopan sysäysmurtuma ei vaadi varhaista leikkaushoitoa
Asiasanat:HUSin suu- ja leukakirurgialla tehty tutkimus osoittaa, että lieväoireisten tai oireettomien silmäkuopan sysäysmurtumien varhainen leikkaushoito ei ole tarpeellista. Hoitokäytäntö on vähentänyt leikkausmääriä vuositasolla jopa 50–70 prosenttia.
väitöskirjatutkija Matti Nikunen
Silmäkuopan sysäysmurtuma syntyy yleensä tylpän iskun seurauksena, kuten pahoinpitelyissä, kaatumisissa tai liikenne- ja urheiluonnettomuuksissa. Murtuman tyypillisiä oireita ovat kahtena näkeminen, silmän sijainnin ja asennon muutos ja silmän liikehäiriöt.
Oireiden seuranta riittää lieväoireisen silmäkuopan murtuman hoidossa
HUSin suu- ja leukakirurgialla tehty tutkimus osoittaa, että silmäkuopan sysäysmurtumapotilaat toipuvat aiempaa käsitystä useammin ilman leikkaushoitoa. Tutkimuksessa seurattiin yhdeksän kuukauden ajan 206 murtumapotilasta, joista osalle tehtiin varhainen korjausleikkaus ja osa hoidettiin oireita seuraamalla.
Lieväoireisten tai oireettomien silmäkuopan sysäysmurtumien varhainen leikkaushoito ei ole tutkimuksen mukaan tarpeellista. “Pikemminkin oireettoman murtuman leikkaushoidolla potilas altistetaan toimenpiteestä aiheutuville komplikaatioille. Näkökykyyn ja ulkonäköön vaikuttavan korjausleikkauksen perusteet pitää punnita tarkoin", kertoo väitöskirjatutkija Matti Nikunen.
Jos silmäkuopan sysäysmurtuma on alkuvaiheessa kokonaan oireeton tai siihen liittyy parissa viikossa lievittyviä oireita, pelkkä seuranta riittää ja johtaa erinomaisiin tuloksiin murtuman laajuudesta riippumatta.
“Jos seurannassa ilmenee oireita, joihin leikkaushoidolla voidaan parantavasti vaikuttaa, voidaan toteuttaa myöhäisleikkaus”, Nikunen kertoo.
Silmäkuopan sysäysmurtumien leikkausmäärät vähentyneet 50–70 prosenttia
Silmäkuopan sysäysmurtumien hoidosta on käyty keskustelua vuosikymmeniä kasvotraumatologian alalla. Leikkaushoidon indikaatiot ovat vaihdelleet yksiköittäin kansainvälisesti ja kotimaassa.
“Aiemmin noin kolmannes sysäysmurtumapotilaista hoidettiin HUSissa leikkauksella. Hoitokäytännön käyttöönotto on vähentänyt leikkausmääriä vuositasolla jopa 50–70 prosenttia ja vapauttanut leikkausresurssia muille potilasryhmille”, Nikunen kertoo.
Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: uudet tutkimuslöydökset muuttavat hoitokäytäntöjä tehokkaammiksi ja auttavat kohdistamaan hoitoja oikein. Teemme tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston ja muiden korkeakoulujen kanssa ja julkaisemme vuosittain noin 3000 vertaisarvioitua tutkimusta.
Tämän päivän tutkimus on huomisen parempaa hoitoa.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.