IPS-työhönvalmennus osaksi psykiatrista kuntoutusta
Asiasanat:Mielenterveyden häiriöt ovat Suomessa yksi yleisimmistä syistä pitkille sairauslomille, työkyvyttömyyseläkkeelle ja epävakaalle työuralle. Ne eivät kuitenkaan ole este työn teolle, kun työntekijän rinnalla kulkee IPS-työhönvalmentaja.
Apulaisosastonhoitaja Lillie Hogan toimii HUSissa työhönvalmentajien tiiminvetäjänä. Työssään hän tapaa sekä valmentajia että valmennettavia työnhakijoita.
IPS- Sijoita ja valmenna! -toimintamallissa työhönvalmennus tapahtuu pääosin työpaikalla. Se on tutkimusten mukaan tehokkaampaa kuin perinteinen kuntoutus, jossa työnhakijan valmiuksia tuetaan ennen työllistymistä.
Maaliskuussa 2021 HUSin ja Uudenmaan TE-toimiston yhteistyönä alkoi kokeilu, jonka tavoitteena on saada IPS-malli osaksi psykiatrista kuntoutusta.
Kenelle IPS-työhönvalmennus sopii?
”IPS-valmennus sopii henkilölle, joka haluaa sairastuttuaan palata töihin, mutta tarvitsee siihen tukea löytääkseen sopivan työn”, kertoo HUSin IPS-hankkeen tiimivetäjä Lillie Hogan Raaseporin mielenterveyskeskuksesta.
IPS sopii myös kuntoutujille, jotka ovat olleet pitkään poissa työelämästä. Sairauspäiväraha, kuntoutustuki tai työkyvyttömyyseläke eivät ole este valmennukselle.
Valmennettavalle tehdään lähete psykiatrian poliklinikalta. Hogan ohjaa työnhakijan jollekin hankkeen 18 työhönvalmentajasta. Hänen tehtävänään on tukea työnhakijaa löytämään itseään aidosti kiinnostava työpaikka. Valmentaja on tukena niin pitkään kuin valmennettava haluaa.
Hoganin mukaan yleisimmin työpaikka löytyy puhtaanapidon, logistiikan ja kaupan aloilta. Valmennettavat ovat työllistyneen myös erilaisiin avustajien tehtäviin sekä it-alalle.
”Työpaikka etsitään yhdessä avoimilta työmarkkinoilta ja se voi löytyä yrityksestä, julkisista palveluista, yhteisöstä tai järjestöstä”, Hogan kertoo.
Työpaikka löytyi jo ensimmäisen tapaamisen jälkeen
Viime keväänä Hogan tapasi Irina Danilenkon ja jo parin päivän päästä ensimmäisestä tapaamisesta tälle löytyi työpaikka henkilökohtaisena avustajana. Danilenkon työtehtäviin kuuluu ikäihmisten ja eri tavoin vammaisten henkilöiden avustaminen. Hän uskoo, ettei olisi työllistynyt ilman tukea.
”Tuki on ollut minulle tosi tärkeää. Välillä se on ollut ihan käytännön asioiden opettelua esimerkiksi tietokoneen käyttöä, mutta usein tapaamisessa puhumme myös työn sisällöistä ja merkityksestä. Mielestäni tämä tukimalli sopii kaikille, joilla on ongelmia löytää töitä oman sairautensa ja elämäntilanteensa vuoksi”, Danilenko sanoo.
Tulokset ovat ylittäneet odotukset
IPS-hankkeen tulokset ovat ylittäneet odotukset, sillä peräti 42 prosenttia valmennettavista on työllistynyt. Käyttöönotto on kuitenkin hidasta, joten paljon töitä on vielä edessä.
”Hanke on päättymässä vuoden vaihteessa ja tavoitteenamme on saada jatkorahoitus kesäkuulle 2023 asti. IPS-toiminta tulisi integroida osaksi psykiatrista kuntoutusta, sillä sen hyödyt ovat sekä inhimillisiä että kansantaloudellisia”, HUSin IPS-hankkeen projektipäällikkö Tove Lassenius sanoo.
Mikä ihmeen IPS?
- IPS (Individual Placement and Support) – Sijoita ja Valmenna! on työhönvalmennusta, jossa lähtökohtana ovat henkilön osaaminen, kiinnostus ja vahvuudet. Malli on kehitetty Yhdysvalloissa.
- Kehitetty tukemaan mielenterveyden häiriöihin sairastuneita henkilöitä löytämään mielekästä ansiotyötä avoimilta työmarkkinoilta.
- Valmennusta tarjotaan tiiviissä yhteistyössä HUSin psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja Uudenmaan TE-toimiston kanssa. Valmentajat ovat sekä TE-toimistosta että HUSista.
- IPS on osoittautunut tehokkaaksi skitsofreniaan, bipolaariseen häiriöön ja depressioon sairastuneilla. Hyviä tuloksia on saatu myös persoonallisuus-, päihde- ja autismikirjon häiriö -diagnoosien saaneiden keskuudessa.
Teksti ja kuva: Jukka Peltola
Husari 3/2022