Hoitotyön havainnointi paljasti mihin hoitajan työaika kuluu
Asiasanat:Viidellä HUSin osastolla on toteutettu tämän vuoden aikana hoitotyön havainnointia. Tavoitteena on vapauttaa hoitajien aikaa hoitotyöhön ja parantaa hoitoon pääsyä. Kävimme Siltasairaalassa katsomassa, mitä havaintoja osastoilla tehtiin.
Kayla Wieseckel (oik.) kertoo, että tiedonkulkuun ja viestintään osastolla kuluu paljon aikaa. Se onkin yksi seuraavista kehittämiskohteista, joita projektissa lähdetään viemään eteenpäin.
”Oli todella kiinnostavaa päästä osallistumaan havainnointiin. Halusin päästä kuulemaan omasta työstäni ja esittelemään sitä. Kiva, että muut huomaavat, mitä me hoitajat teemme”, sanoo havainnoitavana ollut sairaanhoitaja Kayla Wieseckel ortopedian ja traumatologian osastolta S5A.
Wieseckelin ensimmäinen havainnointipäivä osoittautui odotettua haastavammaksi, sillä samalle päivälle osui suuronnettomuushälytys Tapiolan siltaonnettomuuden vuoksi.
”Suuronnettomuuden tapahtuessa meidän piti selvittää nopeasti, onko meillä kaikkia tarvittavia tavaroita. Se nosti selkeästi esiin puutteet hoitotarvikekärryssä”, apulaisosastonhoitaja Minna Tikkanen osastoilta S5A kertoo.
Wieseckel koki päivän sujuneen kuitenkin lähes tavalliseen tapaan. Havainnointi ei häirinnyt hänen normaalia työtään ja hän kiittelee havainnoijien antaneen hoitajille hyvin työrauhan. Samaa sanoo toinen havainnoitu sairaanhoitaja Susanna Salminen neurokirurgian osastolta S7.
”Alkuun ajatus havainnoinnin kohteeksi joutumisesta kuulosti epämukavalta, mutta havainnoija ei onneksi hengittänyt niskaan. Hän antoi tehdä työtäni eikä tullut potilashuoneisiin. Rauhallisella hetkellä hän sitten tarkensi asioita”, Salminen kuvailee.
Työtehtävät esiin minuutin tarkkuudella
Keväällä 2023 käynnistyneen projektin tavoitteena on vapauttaa hoitajat tekemään hoitotyötä, sillä pula koulutetuista terveydenhuollon ammattilaisista on kova. Yksi keino tähän on laajentaa tukipalvelujen käyttöä vapauttamaan hoitajien aikaa.
”Me kaikki olemme huolissamme hoitojonoista. Havainnointiprojektin taustalla on suurempi tavoite hoitoon pääsystä ja tarve saada henkilökunta riittämään. Havainnoitaviksi yksiköiksi valittiin tukielin- ja plastiikkakirurgian sekä neurokirurgian osastoja, koska erityisesti niillä hoitoon pääsy on vaikeutunut”, kehittämispäällikkö Kaisa Wiman Strategia ja kehittämistoiminnan yksiköstä kertoo.
Havainnoinnissa olivat mukana Siltasairaalasta neurokirurgian osasto S7 sekä tukielin- ja plastiikkakirurgian osastot S5A ja S6. Lisäksi havainnointia on tehty Peijaksessa osastoilla K2 ja K3. Havainnoinnissa oli mukana neljä hoitajaa jokaiselta osastolta, kaksi aamuvuorosta ja kaksi iltavuorosta. Havainnointeja kertyi siis yli 20.
”Havainnointi oli helposti arkeen solahtavaa ja ketterää. Pidin siitä, että tämä oli konkreettista toimintaa eikä vain työryhmiä ja suunnittelua. Tällaista tarvitaan hoitoalalla, sillä näin saadaan nopeasti tuloksia”, Minna Tikkanen sanoo.
Käytännössä havainnoijat kulkivat hoitajien perässä koko työvuoron ajan ja kirjasivat ylös minuutin tarkkuudella, mitä hoitajat tekivät. Potilashuoneisiin he eivät menneet.
”Me emme arvioineet sitä, miten hoitajat tekevät työnsä, vaan kiinnostus oli siinä, mitä he tekevät”, Wiman muistuttaa.
Kun on tiedossa, mistä työpäivä koostuu, voidaan datan perusteella löytää tehtävät, joihin kuluu paljon aikaa, jotka ovat turhia, tai jotka joku muu voisi tehdä.
”Havainnoimalla hoitajan työtä tunnistimme tehtäviä, joita hoitaja tällä hetkellä tekee, mutta joihin ei vaadita hoitajan koulutusta tai osaamista. Tunnistimme työstä myös hukkaa eli tekemistä, jota ei kenenkään kannattaisi tehdä”, projektipäällikkö Niina Haaksluoto Strategia ja kehittämistoiminnan yksiköstä kuvailee.
Wiman ja Haaksluoto luokittelivat hoitajien tekemän työn välittömään potilastyöhön, välilliseen potilastyöhön, osastokohtaiseen työhön sekä muuhun työhön. Datan perusteella neljäsosa hoitajien ajasta kuluu välittömään potilastyöhön ja puolet välilliseen. Havainnoinneista tunnistettiin asioita, joita oli mahdollista parantaa olemassa olevilla resursseilla esimerkiksi kehittämällä omia prosesseja.
Wiman ja Haaksluoto ovat käyneet osastotunneilla kertomassa havainnoistaan ja tekemästään analyysista. Näistä nostettiin esiin kehittämiskohteita, joita osastot lähtivät edistämään.
”Osastot ovat hyödyntäneet tuloksia muun muassa sisäisen tiedonkulun kehittämisessä. Erityisesti työvuorojen taitekohtiin liittyvien suullisten raporttien sisältöä ja rakennetta on lähdetty systematisoimaan. Havainnoinnin kautta konkretisoitui, kuinka paljon hoitajien aikaa kuluu tällä hetkellä potilaan hoidon kannalta keskeisten asioiden tiedonsaantiin ja viestintään”, ylihoitaja Susanna Virrankoski tukielin- ja plastiikkakirurgialta kertoo.
Pilotti laitoshuollon kanssa vauhditti kehittämistä
Projektin edetessä nousi esille prosesseja, jotka koskivat hoitotyön ja runkopalvelujen yhteistyötä. Muutosta vauhdittamaan järjestettiin lokakuussa kokeilu laitoshuollon kanssa. Siinä testattiin viikon ajan erilaista työnjakoa ja koetettiin parantaa prosesseja kokeilemalla.
”Havainnoinnissa todettiin, että liinavaatteiden, potilasvaatteiden ja vaippojen hakeminen potilashuoneisiin vei hoitajilta paljon aikaa. Laitoshuollon kanssa toteutetussa pilotissa laitoshuoltaja täytti liinavaatekaapit ja toi potilasvaatteet ja vaipat lähelle potilasta”, apulaisosastonhoitaja Tiina Sipola osastolta S6 kertoo.
Pilotti toteutettiin samanlaisena kaikilla havainnoinnissa mukana olleilla Siltasairaalan osastoilla. Hoitajilta tekstiilien hakuun meni potilashoidon lomassa päivittäin noin tunti. Laitoshuolto suoriutui siitä huomattavasti nopeammin, 30–45 minuutissa.
”Hoitajilta tuli positiivista palautetta siitä, että keskeytykset vähenivät, kun tekstiilit olivat lähellä. Työaikaa vapautui potilastyöhön ja turha kulkeminen loppui. Pilotille toivotaan kovasti jatkoa”, Sipola sanoo.
Havainnointi paljasti aikaa vievät työtehtävät
Havainnointi aloitettiin keväällä 2023 vähän sen jälkeen, kun osastot olivat muuttaneet Siltasairaalaan Töölöstä. Seurantahavainnointeja on tehty syksyllä.
Siltasairaalan osalta keskeinen havainto kaikkien osastojen osalta oli se, että välimatkat ovat pitkiä. Hoitajilta kului paljon aikaa tavaroiden etsimiseen ja hakemiseen. Osin tämä selittyi sillä, että muuton vuoksi tavarat hakivat vielä paikkaansa.
Siltasairaalassa potilashuoneet ovat pääasiassa yhden hengen huoneita, mikä lisää potilaan luona käytettyä aikaa ja siirtymistä huoneesta toiseen.
”Potilaat, jotka ovat yksin huoneissaan, haluavat usein jutella hoitajan kanssa. Aiemmin potilailla oli seuraa toisistaan”, Sipola kertoo.
Havainnoinnissa selvisi myös, että potilaan kotiinlähtöön kuuluu paljon asioita, jotka joku muukin kuin hoitaja voisi tehdä. Esimerkiksi huoneen tyhjentäminen seuraavaa potilasta varten, Kela-kyytien tilaaminen ja jatkohoitopaikkojen yhteystietojen selvittäminen.
”Turvalliseen ja sujuvaan kotiinlähtöön menee hoitajien aikaa. Esimerkiksi kotisairaalan puhelinnumeroa voi joutua etsimään Googlesta”, Kayla Wieseckel kertoo.
Osastolla S7 potilaiden jatkohoitopaikkoihin siirtymistä ja kotiinlähtöä on sujuvoitettu sillä, että osastonsihteerin työpiste on hoitaja-aseman yhteydessä. Muita havainnoinnin pohjalta tehtyjä muutoksia ovat esimerkiksi koordinoivan hoitajan työnkuvan selkiyttäminen ja päivittäisten palaverien vakiinnuttaminen. Päivittäistoiminnot alkavat olla osastonhoitaja Päivi Takalan mukaan jo paremmin hallussa.
”Meidän on tarkoitus käydä havainnoinnista koostettua taulukkoa vielä tarkemmin läpi osastokokouksessa. Osatavoitteista suurin osa on kuitenkin saatu jo vihreälle”, hän iloitsee.
Myös Susanna Salminen kokee havainnoinnista olleen hyötyä:
”Tilanne on nyt paljon rauhallisempi ja selkeämpi. Havainnointi nosti konkreettisesti esiin ajankäytön. En ollut aiemmin ajatellut, että esimerkiksi Kela-taksin soittaminen ja laboratoriotutkimusten tilaaminen ovat niin aikaa vieviä.”
Muutto hyvä ajankohta kehittää uutta
Osastoilla kului paljon aikaa myös tiedon välittämiseen ja Apotin kirjauksiin. Kun osastot siirtyivät Töölöstä Siltasairaalaan, niillä oli paljon eri tapoja tehdä samoja asioita, ja niihin kului myös eri tavalla aikaa.
Kaikkien osastojen hoitajat kehuvat kuitenkin Siltasairaalan uusia, moderneja tiloja. Nyt kun muutosta on kulunut jo lähes vuosi, tavarat ovat löytäneet paikkansa ja työtavat vakiintuneet. Muutto oli hyvä ajankohta osallistua havainnointiin.
”Siltasairaalaan muutto oli otollinen ajankohta kehittää uutta. Henkilökunta oli halukas kokeilemaan ja oli helpompi aloittaa, kun ei ollut juurtuneita tapoja”, Minna Tikkanen sanoo.
Päivi Takala on samoilla linjoilla:
”Tulimme uuteen työympäristöön ja työskentelemään uusien ihmisten kanssa. Oli hyvä, että pääsimme osallistumaan havainnointiin, koska se toi esiin kipukohtia päivittäistoiminnassa ja pääsimme kehittämään ja selkiyttämään prosesseja.”
Vuodeosastojen ja laitoshuollon pilotin osalta kehittäminen jatkuu, jotta uusi toimintamalli saataisiin mahdollisimman pian käyttöön. Seuraavaksi tarkoituksena on tarkastella yhteistyötä ja rajapintaa osastonsihteeritoiminnoissa.
”Havainnoinnista saa nopeasti tuloksia ja se on hyvin käytännönläheistä. Riittää, kun alkuun saa muutamankin uuden toimintatavan elämään. Kaikkea ei tarvitse saada valmiiksi kerralla. Tämä on jatkuvaa kehitystä”, Tikkanen sanoo.
”Myös osastot, jotka ovat pitkään tehneet asioita samalla tavalla, voisivat hyötyä havainnoinnista”, Takala muistuttaa.
Teksti: Suvi Huttunen
Kuvat: Matti Snellman
Husari 4/23