Hallituksen kaavailemat muutokset rahoitusmalliin eivät perustu riittävään tutkimustietoon eikä alueiden asukkaiden todellisiin tarpeisiin

Uusimaa saa väestöön suhteutettuna maan pienimpien joukkoon kuuluvaa rahoitusta, vaikka juuri täällä väestö ja palvelutarve kasvavat nopeimmin. Ikääntyneiden määrän kasvu lisää hoivan, terveydenhuollon ja pelastustoimen tarvetta, mutta rahoitus ei pysy kehityksen mukana. Tämä näkyy arjessa: monin paikoin hoitoon pääsy viivästyy ja perustason palvelut ruuhkautuvat.

Uudenmaan asukkailla on oltava yhdenvertainen oikeus julkisiin palveluihin. Ratkaisuna ei voi olla Uudenmaan hyvinvointialueilla, Helsingin kaupungilla ja HUS-yhtymällä se, että ihmisiä ohjataan yhä enemmän yksityisiin palveluihin oman maksukyvyn mukaan. 

"Yhteisesti rahoitetun järjestelmän on kannettava vastuunsa kaikista Suomen asukkaista tasavertaisesti", toteaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta.

Epäkohta ei rajoitu Uuteenmaahan. Myös muualla Suomessa rahoituksessa on merkittäviä eroja. Samankaltaisen sosiodemografisen väestöpohjan alueilla rahoitustasot poikkeavat toisistaan liikaa. Tämä epäkohta on ollut nähtävissä uudistuksen alusta lähtien ja vaatii perusteellista arviointia. Kyse on merkittävistä tasoeroista, jotka näkyvät suoraan palvelujen saatavuudessa ja eri alueiden mahdollisuuksissa vastata palvelutarpeeseen.

Meidän on välttämätöntä uudistaa sote- ja pelastuspalveluja. Palvelujen on oltava yhdenvertaisesti saatavilla myös alueilla, joilla väestö ja palvelutarve kasvavat nopeasti. Tämä edellyttää rahoitusmallia, joka tunnistaa väestönkasvun ja palvelutarpeen muutokset ajoissa ja kohdentaa rahoitusta niiden mukaisesti. 

"Kasvavilla ja monimuotoistuvilla alueilla rahoituksen riittävyys on keskeinen edellytys sille, että palvelut voidaan turvata laadukkaina ja vaikuttavina myös tulevaisuudessa", sanoo hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta.

Olemme uudistuksen alkuvaiheessa. Rahoituksen perustana on oltava tarveperusteisuus ja tutkittu tieto. Mallia tulee kaikkien Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin ja HUSin mielestä kehittää pitkäjänteisesti ja avoimesti – ei lyhytnäköisin korjauksin.

Viime kädessä vastuu yhdenvertaisista palveluista ja niiden riittävästä rahoituksesta on valtiolla – ja sen on myös näyttävä rahoituksen jaossa sekä mallin kehittämisessä.

Allekirjoittajat:
hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
toimitusjohtaja Matti Bergendahl, HUS
toimialajohtaja Juha Jolkkonen, Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala
hyvinvointialuejohtaja Raija Kontio, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvist, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue