Elinsiirto- ja elinluovutustoiminnassa ennätysvuosi 2023
Asiasanat:Elinsiirtoja tehtiin vuonna 2023 ennätyksellisen paljon. Vuoden aikana tehtiin 475 vatsan ja rintakehän alueen elinsiirtoa, mikä on korkein lukema kautta aikojen.
Vuonna 2023 munuaisensiirtoja tehtiin 321, joista lapsille tehtiin 10 siirtoa. Maksansiirtoja tehtiin 78, joista lapsille tehtiin 5. Haimansiirtoja tehtiin 28, ja lisäksi tehtiin pitkän tauon jälkeen haiman saarekesolusiirto. Sydämensiirtoja tehtiin 19, keuhkonsiirtoja 28 ja suolensiirtoja 1. Yhteensä elinsiirtoja tehtiin vuonna 2023 475, joista lapsille 15. Vuonna 2022 elinsiirtoja tehtiin 371.
Kaikki Suomen elinsiirrot on valtakunnallisesti keskitetty HUSiin. Aikuispotilaiden elinsiirrot tehdään Helsingissä Meilahden tornisairaalassa ja lapsipotilaiden Uudessa lastensairaalassa. Elinluovutussairaaloina toimivat kaikki maamme sairaalat.
Elinluovutustoiminta
Kuolleita elinluovuttajia oli vuonna 2023 yhteensä 150. Elinluovuttajien keski-ikä oli 55,4 vuotta. Elinluovuttajista naisia oli 41 % ja miehiä 59 %. Monielinluovuttajia eli elinluovuttajia, jotka luovuttivat enemmän kuin yhdentyyppisiä elimiä, oli 68 % kaikista aivokuolleista elinluovuttajista. Elinluovuttajien kuolinsyistä aivoverenvuoto oli tavallisin syy, 66 % kaikista luovuttajista.
Vuonna 2023 DCDD-elinluovutuksesta (elinluovutus verenkierron pysähtymisen ja kuoleman toteamisen jälkeen) tuli osa normaalia elinluovutustoimintaa. Vuoden aikana toteutui 22 DCDD-elinluovutusta.
Elävät luovuttajat
Munuaisensiirtoja elävältä luovuttajalta on jo muutaman vuoden ajan lisätty aktiivisesti. Viime vuonna tehtiin 45 munuaisensiirtoa elävältä luovuttajalta ja näistä 7 oli lapsille. Elävän luovuttajan munuaisensiirtojen tavoite on 70 vuodessa.
”Tällä hetkellä munuaissiirtotoimintaa rajoittava tekijä on leikkaussaliresurssien vähyys, jota pyritään aktiivisesti korjaamaan”, kertoo ylilääkäri Arno Nordin.
Pohjoismainen yhteistyö
Vuosi 2023 osoittautui HUSin elinsiirto- ja elinluovutustoiminnassa ennätykselliseksi. Taustalla on elinluovutustoiminnan määrätietoinen kehittäminen Suomessa ja tiivis pohjoismainen yhteistyö. Pohjoismaihin verrattuna Suomen munuaissiirtojen määrä oli ylivertainen. Maksasairauksien esiintyvyys Suomessa on muita pohjoismaita korkeampi, ja huolimatta elinluovuttajien määrän kasvusta, tarvitsemme lisää maksasiirrännäisiä. Haimansiirtoja on aina tehty Suomessa muita pohjoismaita enemmän.