Diabeteslasten sokeriarvot pysyvät älypumpulla kurissa

Pienten lasten diabeteksen hoito on vaativaa ja insuliiniannokset ovat hyvin pieniä. HUS ja Helsingin yliopisto tutkivat itsesäätävän insuliinipumpun vaikutusta tyypin 1 diabetesta sairastavien 2–6-vuotiaiden lasten sokeriarvoihin ja hoidon kuormittavuuteen. 

Puolentoista vuoden tutkimuksessa selvisi, että itsesäätävä insuliinipumppu paransi ensimmäisten kolmen kuukauden aikana lasten sokeriarvoja merkitsevästi ja ne pysyivät tasaisesti tavoitearvoissa koko seurannan ajan. Myös pitkäaikaissokeriarvo laski. 

Lisäksi vanhempien kokemus hoidon kuormittavuudesta väheni heti, kun älypumpun käyttö aloitettiin, ja se väheni yhä käytön edetessä.  

”Itsesäätävällä insuliinipumpulla päästään yllättävän hyvin terveen lapsen sokeriarvoihin, joissa pysytään peräti 44 prosenttia ajasta. Meidän pitäisi hoitaa lähes kaikkia tyypin 1 diabetesta sairastavia itsesäätävällä insuliinipumpulla. Se on myös ainoa tapa vähentää diabeteksen kuormittavuutta”, kertoo lastenendokrinologi Anna-Kaisa Tuomaala HUSin Lasten ja nuorten sairauksista ja Helsingin yliopistosta.

Lasten diabeteksen hoito vähentää lisäsairauksia

Itsesäätävä insuliinipumppujärjestelmä mittaa ihonalaiskudoksen sokeripitoisuutta viiden minuutin välein, jonka perusteella laite joko lisää tai vähentää insuliiniannosta automaattisesti. Uusien insuliinien ja älypumppujen kehittymisen myötä diabetesta sairastavien sokeritason tavoitteita voidaan kiristää yhä lähemmäksi terveiden sokeriarvoja.

”Tutkimuksemme puoltaa vahvasti älypumppua yli kaksivuotiaille. Pienten lasten diabetes tulee hoitaa mahdollisimman hyvin, jotta voisimme välttyä lisäsairauksilta aikuisiässä”, Tuomaala sanoo.

Tyypin 1 diabetesta sairastava jää lisäsairauksien vuoksi eläkkeelle keskimäärin 54-vuotiaana.
Tehokas hoito ensimmäisten 10 vuoden aikana vähentää sydän- ja verisuonitauteja sekä muutoksia munuaisten toiminnassa 30–50 prosenttia verrattuna niihin, jotka eivät ole lapsena päässeet hoitotavoitteeseensa. 

HUSin Uudessa lastensairaalassa tehdyssä tutkimuksessa oli mukana 35 tyypin 1 diabetesta sairastavaa 2–6-vuotiasta lasta. Puolentoistavuoden seuranta tehtiin vuosina 2021–2023.
Heidän hoitotasapainoaan arvioitiin glukoosisensorin antamien tietojen avulla, joista uutena oli aika, jolloin lapsen glukoosivaihtelu vastasi terveen ihmisen sokeriarvoja. Sensorin mittausten lisäksi verestä mitattiin pitkäaikaissokeri. Vanhempien kokemaa kuormittavuutta mitattiin PAID-PR-asteikolla.